Hyvä elämänlaatu ilman rahaa/vähällä rahalla, auttakaa listaamaan keinoja!

Ihminen joka on saanut elää liian helppoa, mukavaa, suojattua, turvallista ja hemmoteltua elämää, ei osaa olla kiitollinen mistään. Vaikka tuollainen ihminen saisi kuinka paljon rahaa, niin mikään ei ikinä riittäisi, koska aina on tylsää, ja kaikki on niin nähty ja koettu.

Vierailija kirjoitti:

2,95 euroa siitä, että saa syödä rajattomasti terveellistä ruokaa, on minusta todella vähän. Ei tuolla hinnalla saa kaupasta juuri mitään.

Luuletko oikeasti, että opiskelijalounaalla saa syödä rajattomasti? Tervetuloa todellisuuteen, jossa annokseen kuuluu esim. 1 uunimakkara, 6 lihapyörykkää tai 2 kauhallista kasvissosekeittoa. Salaattia (joka on enimmäkseen kaali- ja porkkanaraastetta ja muuta halpaa) saa ottaa tasan sen verran kun onnistuu mahduttamaan pienelle lautaselle. Perunaa ja riisiä pystyy ottamaan enemmän, mutta niitä saa kaupastakin niin halvalla, ettei niitä syömällä pääse mitenkään plussan puolelle. Lisäksi annokseen kuuluu 2 palaa leipää ja lasillinen maitoa tai muuta juomaa. Vesi on ainoa jota saa ottaa ihan oikeasti rajattomasti, mutta sitä saa muutenkin hanasta ilmaiseksi.

"2,95 euroa siitä, että saa syödä rajattomasti terveellistä ruokaa, on minusta todella vähän. Ei tuolla hinnalla saa kaupasta juuri mitään."

Vai ettei 2,95 €:lla saa kaupasta juuri mitään? Opintoraha tulee tilille kerran kuussa, joten opiskelija voi ostaa kerralla vaikka koko kuun ruuat. Tässä vähän Prisman normaalihintoja (isommissa pakkauksissa ostettuna): 200 g kuivattuja punaisia linssejä (0,80 €, sis. 36 g proteiinia), 200 g tummaa makaronia (0,35 €, sis. 28 g proteiinia), 100 g maapähkinöitä (0,33 €), 2 lasia maitoa (0,34 €) ja 500 g porkkanoita (0,65 €). Tuollainen satsi tekee yhteensä 2,47 € (ja mausteet päälle) ja sillä voi taatusti korvata ainakin 2 opiskelijalounasta.

Kunnon ruokaa saa tätäkin halvemmalla, jos katsoo tarkkaan mitä ostaa ja mistä ja hyödyntää tarjoukset.

Jokainen opintorahan varassa elävä tietää, että 2,95 € on kallis hinta lounaasta, vaikka se onkin ravintolaruuaksi halpaa. Halpakin ravintolaruoka on kuitenkin opintorahan varassa elävälle luksusta.

Mun lapsuudenperhe kävi syksyisin aina sienessä ja marjassa. Kaunis tatti tai kanttarelli saa mut tuntemaan itseni hyvin onnelliseksi. Äiti opetti myös käyttämään villivihanneksia - esimerkiksi vuohenputkipiirakka on hyvä. Tai suolaheinäkeitto.

Joku hengellinen ulottuvuus saa elämän tuntumaan mielenkiintoiselta ja merkitykselliseltä.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitä huomiota pieniin, yksinkertaisiin hyviin asioihin - niitä riittää - ja pysähdy nauttimaan niistä. Puhtaat lakanat, linnunlaulu, hyvä kuppi kahvia, suihkunjälkeinen raikkaus, ystävän halaus. Kun joka päivälle löytyy ilonaiheita, elämänlaatu on hyvää.

Voi jessus, käyhän pitäisi siis tyytyä nauttimaan puhtaista lakanoista, niinkö? Että mitään muuta hyvää ei köyhä elämäänsä tarvi eikä ansaitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitä huomiota pieniin, yksinkertaisiin hyviin asioihin - niitä riittää - ja pysähdy nauttimaan niistä. Puhtaat lakanat, linnunlaulu, hyvä kuppi kahvia, suihkunjälkeinen raikkaus, ystävän halaus. Kun joka päivälle löytyy ilonaiheita, elämänlaatu on hyvää.

Voi jessus, käyhän pitäisi siis tyytyä nauttimaan puhtaista lakanoista, niinkö? Että mitään muuta hyvää ei köyhä elämäänsä tarvi eikä ansaitse.

Puhtaat lakanat oli pelkkä esimerkki.

Ihminen voi muuten olla onnellinen ja elää hyvää elämää, vaikka hän voisi vain haaveilla puhtaista lakanoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitä huomiota pieniin, yksinkertaisiin hyviin asioihin - niitä riittää - ja pysähdy nauttimaan niistä. Puhtaat lakanat, linnunlaulu, hyvä kuppi kahvia, suihkunjälkeinen raikkaus, ystävän halaus. Kun joka päivälle löytyy ilonaiheita, elämänlaatu on hyvää.

Voi jessus, käyhän pitäisi siis tyytyä nauttimaan puhtaista lakanoista, niinkö? Että mitään muuta hyvää ei köyhä elämäänsä tarvi eikä ansaitse.

Mitä kaikkea köyhät mielestäsi ansaitsee?

Olen itse ollut köyhä n. 20 vuotta, aina sen jälkeen kun muutin pois ylempään keskiluokkaan kuuluneesta lapsuudenkodistani. Bruttotuloni on ollut parhaimmillaankin n. 16 000 € vuodessa, sisältäen kaikki tuet. Olen näiden vuosien aikana huomannut, että asenne ratkaisee paljon. En kuvittele ansaitsevani hyvää elintasoa enkä oikeastaan edes ruokaa, kattoa pään päälle ja perusterveydenhuoltoa, vaan olen kiitollinen kaikesta mitä saan. Ja jos ja kun haluan parantaa maailmaa, en keskity siihen mitä tahtoisin muiden tekevän toisin vaan siihen, mitä voin itse tehdä muiden hyväksi. Tällä tavalla olen onnellinen, vaikka joudunkin välillä miettimään miten ihmeessä selviydyn kaikista laskuista.

hyvä ruoka, kaunis, siisti koti, raitis ilma, ulkoilu, puhtaat kauniit vaatteet , mielekästä tekemistä,

ystäviä tai lemmikkieläin.

Vierailija kirjoitti:

Joskus käynyt mielessä, kun konsertteihin ei varaa, että olisi hauskaa perustaa kavereiden kanssa oma bändi. Siis ei millään esiintymistavotteilla, mutta kokoonnuttais yhessä laulamaan ja säestämään kukin taitojensa mukaan, jos ei muuta niin vaikka nokkahuilulla tai itseaskarrelluilla marakasseilla. Vähän, tai paljon leikkimielisyyttä, huumoria ja itseironiaa mukaan, niin voisi olla jopa hauskempaa kuin maksetuissa konserteissa :D

Vauvan kanssa on hauskaa kun pitää laulaa lauluja jotta vauva oppisi kieltä. Yllättävän kivaa on lopulta laulaminen vaikka aluksi tuntui hölmöltä. Laulan Youtuben lastenlaulujen mukana.

Vierailija kirjoitti:

Kirjasto, tv:n leffat. Välillä tulee ihan hyvääkin katsottavaa, vaikka olis vanhakin leffa. Teemalla klassikkoja. Luontodokkarit myös ihania.

Ja jos pienellä hintaa, niin harrastelijateatterit tuottaa mielenkiintoisia ja ihan tasokkaitakin esityksiä, pikkukaupungeistakin usein löytyy ja pääsee nauttimaan kulttuurista, täälläpäinkin 12 € /näytös. Taitaa olla halvempaa kuin elokuvateatterissa käyminen?

Vantaalla on Kulttuurilapsi-teemalla ilmaistapahtumia pienille lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Joskus käynyt mielessä, kun konsertteihin ei varaa, että olisi hauskaa perustaa kavereiden kanssa oma bändi. Siis ei millään esiintymistavotteilla, mutta kokoonnuttais yhessä laulamaan ja säestämään kukin taitojensa mukaan, jos ei muuta niin vaikka nokkahuilulla tai itseaskarrelluilla marakasseilla. Vähän, tai paljon leikkimielisyyttä, huumoria ja itseironiaa mukaan, niin voisi olla jopa hauskempaa kuin maksetuissa konserteissa :D

Paikallisessa kansalaisopistossa on sellainen laulutaidottomien kuoro, jossa lauletaan ja soitetaan triangelia yms. ja esiinnytään välillä palvelutaloissa. Se on kuulemma tosi pidetty kurssi, ja vanhuksetkin tykkää kun saa iloisella asenteella esitettyä musiikkia elämäänsä.

Opiskelijabudjettiin sopivia harrastuksia: tarjousten ja panttipullojen perässä kävely/lenkkeily/pyöräily, ruuanlaitto ja sellaiset ilmaistapahtumat joihin sisältyy ilmaista tarjoilua. Jos kaipaa jännitystä elämäänsä, aina voi kokeilla löytyisikö jostain roskiksesta jotain rahanarvoista.

Järjestä elämäsi siten, että voit asua pienellä paikkakunnalla. Asuminen on edullista, lapset voi kulkea itsenäisesti harrastuksiin, harrastuskulut ovat paljon pienempiä kuin kaupungissa. Jos vielä saat työpaikan mihin voi kulkea polkupyörällä, niin säästyy todella paljon rahaa.

Myös naapureilla on tavalliset asunnot ja ammatit, niin et erotu ikävästi porukasta. 

oon ollu aina köyhä, mut yritän nauttia elämästä. kesäisin lenkkeilen ja ihailen kukkia ja kauniita istutuksia. teen itselleni kasvo ja jalkahoitoja, kotona. rasvapurkit ja muut ei maksa paljoo. kyläilen ystävillä.lueskelen kirjoja. oon kiitollinen, että on katto pään päällä. intiassa ihmiset elää kaatopaikalla esim.eli on hyvä tiedostaa, että jos asunto, niin on ok tilanne maailmanlaajuisesti ja oon kiitollinen jumalalle.