Tunsitko itse minkä kokoinen vauvasi oli mahassa?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vain yksi lapsi, mutta arvelin hänet isoksi vatsan koon perusteella, ja iso hän olikin (4,5 kg). Hänen kokoarvionsa heitti kilolla, joten minut pakotettiin synnyttämään alakautta.

Uskon siihen, että usein äiti itse tietää parhaiten, kun hän on ainot joka tuntee vauvan koko ajan.

Minulla ihan sama kokemus! Pakotettiin synnyttämään alakautta koska painoa piti olla kokonainen kilo vähemmän. Lopputulos oli kamala.

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi on, ja sf-mitat huiteli omissa korkeuksissaan. 4400 grammaa painoi syntyessään. Lääkäri mittasi pojan ultrassa, ja arvio meni silti alakanttiin. Kyllä kannatti pyytää synnytyksen käynnistystä, kun la tuli ja meni. Oli järjettömän tukala olo kuukausia, ja vilkas poika potki kylkiluita. Kiireellisellä sektiolla syntyi lopulta. Ei ollut raskausdiabetesta enkä itse ole kovin iso nainen, mutta vauva päätti kasvaa kokoa.

Itsellä vauva vieläkin isompi ja sirokokoinen nainen olen. Itkin monesti kivusta kun kylkiluut oli katkeamaisillaan vauvan koon takia. Neuvolassa tosin ei uskottu. Synnärilläkin vielä piti syntyä 3,5kg vauva. Kaikki olivat hipihiljaa neuvolaa myöten kun paino lähenteli 5kg.

Mä olen pitkä (180cm) ja mun selkä on tosi pitkä. Vauva mahtuu hyvin mun lantioon ja selkään, joten koskaan mulla ei ole ollut erityisen suuri vatsa, vaikka ihan hoikka olen.

Kolmannessa raskaudessa tiesin, että vauva on iso, kukaan ei silti ottanut mua kovin tosissaan.

Synnytyssaliin mentäessä kätilö teki vielä käsiarvion tunnustelemalla ja sanoi, että n. 3,5kg. Totesin siihen, ettei varmasti ole.

No lapsi syntyi, onneksi kohtuullisen helposti, kun oli kolmas lyhyellä aikavälillä, painoa 5120g.

Kaikki olivat salissa aivan ihmeissään paitsi minä, joka tiesin asian kyllä, mutta kukaan ei ottanut huoltani tosissaan, en esim. päässyt ylimääräiseen kokoarvioon.

Onneksi kaikki meni hyvin

Voi ei, tuntuu että on paljon näitä kokemuksia että äidin tunne koosta on ollut oikea :/ onko kellään käynyt niin päin että vauva olisikin ollut pienempi kun mitä oma tunne antoi ymmärtää?

Miltä tuntui teidän isojen vauvojen liikkeet? Oliko voimakkaita vai päinvastoin vähäisempiä koska tilaa on isolla vähemmän?

Ap

Eka lapsi tuntui isolta mutta kun ei ollut vertailukohtaa niin en osannut kyseenalaistaa painoarviota joka oli 3,2kg. Vauva syntyi 3,8kg painoisena(rv 41). Eli ei nyt mikään jättijätti iso mutta isompi kuitenkin kun mitä luvattiin ja siltä kyllä itestä tuntuikin. Seuraava tuntui yhtä isolta mutta oli 3,6kg, tosin syntyi melkein 2 viikkoa aiemmin (rv 39) kuin eka joten olisi varmaan ehtinyt kasvaa isommaksi kun esikoisen. Kolmas tuntui taas jättimäiseltä ja närästi todella pahasti kun vauva oli ihan kylkiluissa kiinni. Syntyi 3,4kg painoisena päivää ennen laskettua aikaa. Nämä kolme on kaikki poikia. Neljäs lapseni oli tyttö josta ekaa kertaa tuntui että oisko vähän pienempi kun edelliset. Sf mitta oli selkeesti pienempi kun aiemmista eikä yhtään närästänyt. Syntyi rv 39 ja paino 3,3kg. Erot painoissa ei loppujen lopuksi ole olleet kovin isoja. Vikan kohdalla varmaan vaikutti se että maha oli tosi alhaalla aikaisessa vaiheessa eikä olo ollut niin tukala kuin muista. En usko että olisin onnistunut 100g painoeroa tuntemaan.

En tiedä oliko tästä hyötyä sulle mutta mulla on kyllä aina ollut tukala olo ja sitä oloa voi olla vaikea verrata kun aika kultaa edellisten kärsimysten muistot. Mulla kuitenki lapset vaan pienentyneet eli sekään ei pidä paikkaansa että syntymäpaino olisi aina enemmän kun edellisen lapsen.

Mulle on molemmissa raskauksissa ennustettu melkein neljän kilon vauvaa. Sf-mitta on ollut normaali mutta neuvolan terkan arvio suuri mahaa tunnustelemalla. Itselläni erityisesti ensimmäisessä raskaudessa ei ollut mitään vaivoja, unohdin mahan kokonaan ja kykin viikkoa ennen synnytystä puutarhassa istuttamassa mansikantaimia. Maha tuntui koko ajan kevyeltä, siltä kuin siellä olisi vain ilmaa. Ensimmäinen oli 2,9 kg. Toinen tuntui isommalta, maha oli vähän painavampi, myös tuntui isommalta mutta ei kyllä tukalalta. Pelkäsin kauheasti, kun ennustettiin jatkuvasti, että yli nelikiloinen on, mutta 3,2 kg sitten lopulta vain oli. Kummallakin kerralla lapsiveden määrä on ollut todella iso.

Ei mitään aavistusta. Neljä lasta. Kolme ekaa siinä 3,5 kg molemmin puolin. Neljäs ihan yllättäen 4,8 kg. Ultrassa arvioitiin "keskikokoiseksi". Meni vähän pieleen 🙈 Neuvolan terkkari kyllä epäili, että on iso vauva tulossa. Yhtä kaikki, helpoiten syntyi tämä isoin. Ei edes repeämiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vain yksi lapsi, mutta arvelin hänet isoksi vatsan koon perusteella, ja iso hän olikin (4,5 kg). Hänen kokoarvionsa heitti kilolla, joten minut pakotettiin synnyttämään alakautta.

Uskon siihen, että usein äiti itse tietää parhaiten, kun hän on ainot joka tuntee vauvan koko ajan.

Minulla ihan sama kokemus! Pakotettiin synnyttämään alakautta koska painoa piti olla kokonainen kilo vähemmän. Lopputulos oli kamala.

Olen niin pahoillani sinun(kin) puolestasi! Käytin sanaa pakotta, koska yritin ponnistaessa sanoa, ettei onnistu. Aika ikävä lopputulos täälläkin

Minulla on kolme lasta. Olen pitkä ihminen, joten oloni ei ole ollut koskaan mitenkään erityisen tukala raskaana ollessani. Vatsa on mahtunut hyvin kulkemaan mukanani, toisin kuin ilmeisesti pienillä ja siroilla kanssasisarillani. En ole koskaan tuntenut mitään ihmeellistä mellastusta kylkiluideni alla, kevyitä potkuja vain.

Kuopusta odottaessani oloni ei ollut sen tukalampi kuin edellistenkään kohdalla, mutta yllättäen huomasin raskauden loppupuolella, että en yltänyt sitomaan kengännauhojani. Olin ensin hiukan ihmeissäni havainnostani, mutta sitten rupesi pelottamaan. Sen verran ymmärsin, että vauva saattaa olla isonpuoleinen. Lääkärillä kävin, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että kaikki on ihan ok. Oihan kaikki kieltämättä ihan ok, mutta poika painoi kuitenkin syntyessään 5 kg. Lääkäri tuli jossain vaiheessa juttelemaan ja totesi, että lapsi olikin hiukan isompi kuin oli arvioitu. Onneksi ei jäänyt jumiin.

Nykyisin kuopukseni on jo parikymppinen ja iso on edelleen tai ainakin pitkä ja leveäharteinen, vaikkakin hoikka. Hänestä tuli lopulta peräti 198 cm pitkä.

Muistan edelleen sen pelästyksen ja kaikki mahdolliset keinot, joita koetin saadakseni synnytyksen alkamaan. Silloin harrastettiin siivousta ja seksiä ihan urakalla. Poika syntyi kuitenkin ajallaan.

Mun kolmas tuntui mahassa isolta, jalat painoivat ikävästi kylkiluihin loppuajan. Kokoarvio käynnistyksessä 4200 +-500g,oli yli viisi kiloinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei se vauva mahassa kasva

Kasvaapas. Isi laittaa siemenet äitin etupyllyyn.

T. Maire 51 v.