Katselitko sepeleitä junan vessassa

En. Pelkäsin junan vessoja ihan kauheasti, hajun ja kolinan takia. Muistan kun opiskeluaikaan oli pakko matkustaa junassa pitkiäkin matkoja (ei ollut varaa muutoin kulkea kotipaikkakunnalle lomilla). Pissasin seisoen, vaikka olen nainen. Se kamala virtsan lemu! Ja minua yökötti painaa jalalla vipua, joka vapautti tuotokset radalle. Siis oksettavaa!

Sepeleitä ja ratapölkkyjä, niitä puisia. 

Juu ja sepeleillä olevaa paskaa ja paperia. Välillä saatiin hyvät karkkirahat, kun löydettiin radalta lompakoita. Harmi, ettei niillä tekohampailla tienannut mitään niitä löytyi päivittäin. T: Radanvarren tyttö

Kyllä. Ja siellä vessassahan ei saanut käydä, sen ollessa asemalla. Hitto, kun ei nuorena ollut mitään hajua, missä pysähtyy. Olin kyllä useinkin asemalla vessassa ja kauhean syyllinen olo. Katselin joo niitä kiviä ja vessapapereita.

Onneksi en asunut radan lähellä aikoinaan. Mukavaa kun tuuli kuljettaa pas*apapereita kotipihalle. 😆

Vierailija kirjoitti:

Onneksi en asunut radan lähellä aikoinaan. Mukavaa kun tuuli kuljettaa pas*apapereita kotipihalle. 😆

Ei sen ajan paperi mihinkään lentänyt. Siihen sepelille se maatui hetkessä. Veturin eteen juosseet eläimet levisikin suolineen hyvin laajalle.

Sitähän vessan toimintaa selvitettiin aikanaan ihan yliopistoväen toimesta. Kovassa vauhdissa leviää niin nopeasti, ettei se mitään haittaa aiheuta ympäristölle, kun sepelin kautta sateet huuhtoo kaiken suoraan maan suodatukseen. Bakteerikanta siinä sepelissä kehittynyt hajottamaan mitä sieltä tulee. Paljon ekologisempaa kuin monet muovikäymälät.

Paikalla ollessa paperin saattaa erottaa. Kun vauhdissa tippuu, se repeytyy samantien osuessa melkein atomitasolle. Radan lähellä olin joskus pitkiäkin aikoja, enkä koskaan nähnyt yhtään vessapaperia. Litistettyjä kolikoita on vielä tallessa, mutta jossain vaiheessa niitä ei enää tehty, kun minkä tahansa laittaminen kiskoille kiellettiin, kun jotkut idiootit alkoi kokeilla kiviä tai muuta isompaa.