Lue keskustelun säännöt.
Miltä teistä lasten vuoroviikkoasuminen tuntuu?
18.01.2020 |
Te joilla lapset eron jälkeen viikko-viikko. Mitkä on hyvää, mitkä asiat huonoa kannaltanne? Haluaisitko mieluummin toisen systeemin, miksi? Mietin miten sen kestää, että lapset on puolet elämästään muualla. Miltä juhlapyhät ilman lasta tuntuvat. Miltä se, että puolison uusi hoitaa paljon omaa lasta ja tulee läheiseksi, lukee iltasatua ja lohduttaa.. Kuulisin teidän mielipiteitänne.
Kommentit (37)
Meillä 4 päivää + 3 päivää. Siis minulla 4 ja isällä 3 ja joskus toisinpäin.
Viikko erossa omista lapsista tuntuisi tosi hurjalta, siis ihan lastenkin kannalta. Lasten vuoksi kyllä siihenkin suostuisin, jos lapset sellaista vaikka jossain kohtaa toivoo. Nyt he on 6v ja 8v.
Pointti, vanhemmuuden voi kyllä jakaa puoliksi ilman viikko-viikko systeemiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vuosia on muutama kulunut, on tilanne nyt tämä: vaihtopäivänä helpotuksen tunne, kun lapsi lähtee viikoksi ja saa vain olla ihan rauhassa ja toisinpäin ahdistaa sinä päivänä, kun lapsi tulee viikoksi. Hetki menee sopeutuessa siihen, että lapsi on talossa.
Kun lapseni olivat vuoroviikkolapsia, oli se suurta luksusta. Joka toisen viikon pystyi keskittymään täysillä lapsiin, joka toisen viikon vapaa.
Ja mitä lapsen tulevaan äitipuoleen tulee, niin voi olla ettei häntä voisi iltasadut vähempää kiinnostaa.
Eikö teistä tunnu pahalta jos viikon joku toinen perhe hoitaa teidän lapsianne?
Vierailija kirjoitti:
Eikö teistä tunnu pahalta jos viikon joku toinen perhe hoitaa teidän lapsianne?
Ei. Isähän niitä hoitaa, ei ”joku toinen perhe”.
Aika harva äitipuoli hoitaa toisen lapsia. Minun tietääkseni isähoiti lastemme asiat. Ja nyt kun itse olen uusperheellinen, niin molemmay hoitavat ihan omat lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanalta. Saa joka toisen viikon olla rauhassa ja omaa aikaa ja elää itselleen. Eli parasta. Saa olla sinkku ja sitten taas lapset. Suosittelen.
Ps. Äitipuolia tuskin kiinnostaa toisen lapsien lohduttaminen. Enämpi taitaa vain ärsyttää, kun miehen lapset on viikon hänen kodissaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miehen uusi nimen omaan oli alkanut puhua siitä että lapset olisi enemmän heillä, vuoroviikkoina. Hänelläkin lapsia ja yhdistäisi heidän perhettä. Minulle tekee vaikeaa, että hän haluaa isomman roolin minun lasten elämään.
Ettekö koe mustasukkaisuutta? Siellä omat lapsenne viettävät lauantai-iltaa jonkun toisen naisen/äidin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö koe mustasukkaisuutta? Siellä omat lapsenne viettävät lauantai-iltaa jonkun toisen naisen/äidin kanssa?
En. Tiedän, että minä olen kuitenkin se äiti. Minua ei kukaan voi korvata. Hoitajan voi korvata, äitiyttä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö koe mustasukkaisuutta? Siellä omat lapsenne viettävät lauantai-iltaa jonkun toisen naisen/äidin kanssa?
En. Tiedän, että minä olen kuitenkin se äiti. Minua ei kukaan voi korvata. Hoitajan voi korvata, äitiyttä ei.
Voihan tulla rakastava suhde läheiseen hoivaajaan. Uusi nainen sylitellä ja lohduttaa, nukkua vieressä jos pieni lapsi. Minua se satuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö koe mustasukkaisuutta? Siellä omat lapsenne viettävät lauantai-iltaa jonkun toisen naisen/äidin kanssa?
En. Tiedän, että minä olen kuitenkin se äiti. Minua ei kukaan voi korvata. Hoitajan voi korvata, äitiyttä ei.
Voihan tulla rakastava suhde läheiseen hoivaajaan. Uusi nainen sylitellä ja lohduttaa, nukkua vieressä jos pieni lapsi. Minua se satuttaa.
Oletko mustasukkainen myös päiväkodin tädeille? Tai lapsen mummolle?
Kuule, todennäköisyyslaskennalla tätä uutta naista sinun lapsesi ei voisi vähempää kiinnostaa. Poikkeukset ovat poikkeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö koe mustasukkaisuutta? Siellä omat lapsenne viettävät lauantai-iltaa jonkun toisen naisen/äidin kanssa?
Sulla viiraa päässä aika pahasti.
Miettikää lapsettomat naiset ennen kuin tuohon kuvioon menette. Äitipuolen asemassa harvoin saa mitään hyvää. Biologinen äiti on yleensä lapselle tärkein, ja itse saatte lähinnä lapsen vihaa ja äidin ennakkoluuloja ja epäilyjä. Lisäksi isän ja äidin suhde on ikuinen. Se ei lopu siihen kun lapsi muuttaa pois kotoa, vaan siihen tulee mahdollisesti hänen lapsensa tai lastensa syntymät jotka ovat tietysti erittäin emotionaalista ja kaikki mahdollinen sukutaakka päälle. Juu, kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää lapsettomat naiset ennen kuin tuohon kuvioon menette. Äitipuolen asemassa harvoin saa mitään hyvää. Biologinen äiti on yleensä lapselle tärkein, ja itse saatte lähinnä lapsen vihaa ja äidin ennakkoluuloja ja epäilyjä. Lisäksi isän ja äidin suhde on ikuinen. Se ei lopu siihen kun lapsi muuttaa pois kotoa, vaan siihen tulee mahdollisesti hänen lapsensa tai lastensa syntymät jotka ovat tietysti erittäin emotionaalista ja kaikki mahdollinen sukutaakka päälle. Juu, kokemusta on.
Jaa, minä en ole lapseton, mutta äitipuoli kuitenkin. Ollut jo 10 v. Miehelläni on kaksi eksää, mutta en kummankaan eksän lapselta ole saanut vihaa enkä tiedä lasten äideistä mitään. En edes tiedä, mitä he minusta ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö koe mustasukkaisuutta? Siellä omat lapsenne viettävät lauantai-iltaa jonkun toisen naisen/äidin kanssa?
No en kyllä koe. Joskus vauva/ taaperoikäisenä olisi voinut vähän kirpaista, mutta kouluikäiset nyt muutenkin viettävät aikaa ilman minua. Olisi kyllä melko huolestuttavaa, jos olisin mustasukkainen esimerkiksi lasten opettajasta tai lasten kavereiden vanhemmista tai isovanhemmista, kun lapset ovat 12- ja 14-vuotiaat. Pakkohan heistä on päästää irti muutenkin. Eivät he ole minun omaisuuttani.
Miltä se niinku lapsista tuntuu? Vuoroviikkoasuminen.
Vierailija kirjoitti:
Ihanalta. Saa joka toisen viikon olla rauhassa ja omaa aikaa ja elää itselleen. Eli parasta. Saa olla sinkku ja sitten taas lapset. Suosittelen.
Ps. Äitipuolia tuskin kiinnostaa toisen lapsien lohduttaminen. Enämpi taitaa vain ärsyttää, kun miehen lapset on viikon hänen kodissaan
Puhukaa vain omasta puolestanne ärsytyksestä. Katkeran ä mmäm tekstiä tuo toisten ärsytyksistä kirjoittaminen. Taidat olla pahansuopa äiti, joka mustamaalaa miehen uutta lapsille. Sinä olet syyllinen!
Kyllä minä aikuisena sen kestän. Enemmän huoletti lapsien puolesta. Tosin meillä ei ollutkaan se tilanne, että pieniä lapsia olisi hoitanut uusi kumppani. Lapset olivat koululaisia, kun erosimme ja uudet kumppanit tulivat kuvioihin vasta useamman vuoden jälkeen.