haluaako joku tosiaan viettää juhannusta ilman lapsia ja viedä ne hoitoon?

joku 1-2-3vuotias viihtyy parhaiten (tai oletan niin, näinhän ainakin kuuluu olla jos kaikki kohdallaan) vanhempiensa kanssa, oli ne sitten mökillä tai Rooman torilla tms...no, ymmärsitte pointtini. Eri voi olla joku esim 5vuotias, hän todellakin voi kokea juhannusta mummolassa mahtavana juttuna mis saa leikkiä vaik serkkujen kanssa. Joku kirjoitti että " miehen kanssa aina tehty niin ja näin (joku festarijuttu)" - mielestäni niinkään ei voi ajatella kun lapsia on. Kyl mekin ollaan Thaimaassa käyty 4 kertaa säännöllisesti mutta vimppa kerta -03, sit syntyi tyttömme ja nyt suunnitellaan että ens vuonna vasta lähdetään kaikki 3. En olisi voinut ajatella et ollaan aina siellä käyty, joten " tyttö mummolaan ja hasta la vista" . Jatketaan perinnettä sit kun neiti kasvaa vähän ja hän voi tulla mukaan.

Jos esim. juhannuksena tai vappuna osuu niin,että

on hänen vkl olla lapsen kanssa,kiikuttaa hän

lapsen äitinsä luo hoitoon.



Itse en käsitä,eikö se riitä jos joka toinen vkl,

on vapaata ja voi silloin bailata ja juhlia niin paljon

kuin vain haluaa...?

Kyse kuitenkin reilusti yli 30v,eli on nuorena

saanut juhlia aivan riittävästi...

Sama tilanne edelleen, tyttö nyt 3 v. Mutta juhannuksen vietämme kyllä yhdessä koko perheen kanssa.

mutta olisihan se varmaankin kivaa saada lapset hoitoon edes kerran viidessä vuodessa.

Poika todella kovasti odottaa pääsevänsä sinne ja mun vanhemmat mielellään ottavat hänet sinne.

outoa viedä ylipäätänsä lapsiaan pois kun on joku kivempi pyhä.

Onko päähäsi koskaan pälähtänyt, että ihmiset ja perheet ovat erilaisia? Se mikä sopii teidän perheelle, eikä ehkä olekaan paras mahdollinen ratkaisu KAIKILLE perheille.

Vierailija:

en ymmärrä sitä...en. Miksi ei tärkeä pyhä, ja ihana sellainen kun yleensä saa rauhassa vain olla haluta viettää perheen kanssa. Olen kuvitellut et kaikki haluavat olla lastensa kanssa juhannuksena, jouluna, uutena vuotena jne...mut näköjään silloinkin pitää viedä ne hoitoon......*argh*

Juhannus meillä muotoutuu ihan sen mukaan, onko lapset kotona vai ei. Lapset ovat viettäneet juhannuksia meidän kanssa, kavereillaan ja sukulaisilla...

esim. meidän perheen kuvioihin sopisi oikein hyvin, että saisi lapset hoitoon edes kerran vuodessa. Vaan kun ei ole mahdollista. Kaikki eivät ole valintakysymyksiä.

Mulle juhannus ei koskaan ole ollut mikään suuri pyhä tai juhla. Ainoostaan juhannuksena on aina ollut hyviä festareita, kuten nykyään RMJ.



Miehen suvussa kyllä juhlivat juhannusta anoppilan kesähuvilalla. Sinne tulee sukua ja syövät ja herkuttelevat kesäsafkalla. Pitävät hauskaa, puuhastelevat perinteitä jne. Sinne tulee aina paljon lapsia, joten ne kesäjuhlat menee aika paljon lasten ehdoilla ja lapsille siellä on paljon puuhaa. Kukaan ei vedä siellä örmykännejä ja siis lapsille on valtavasti monenlaista ohjelmaa.



Kun minun ja miehen menojalka vipattaa festareille, etenkin RMJ:lle, kun ollaan siellä joka vuosi oltu, niin se on meidän perinne. Tavataan frendejä, bailataan, kuunnellaan hyviä bändejä, vietetään aikaa kaksistaa, meillä valtavan hauskaa.



Muksut viihtyy siellä anoppilan kesähuvilalla. Se on isovanhempien ja lapsien yhteinen tapahtuma. Jonne meidän muksut menevät ilman vanhempia ja joskus jotkut toisetkin serkut tai muut lapset ovat ilman vanhempia. Anoppi itse ehdotti aikoinaan, että ottaa meidän muksut sinne juhannukseski, jotta päästään miehen kanssa festareille bilettään. Siis meillä lapset + isovanhemmat ovat läheisiä ja heillä lämpimät välit.



Mielestämme vanhempien ei tarvitse olla lastensa elämässä mukana ihan 24/7. Läheiset ja turvalliset isovanhemmat kyllä aika hyvin korvaavat vanhemmat pitkän viikonlopun ajan. Toki muksuille pitää välillä soitella, ikävä tietenkin on. Mutta välillä pitää olla erossakin ja nauttia siitä, että lapset ovat turvallisessa hoidossa ja miehen kanssa touhutaan kahdestaan.



Mielestäni Juhannusta ja joulua ei voi verrata keskenään. Ihan eri asioita.



Kyllä me muksujen kanssa ehditään kesässä aika monta päivää viettää omalla mökillä, siellä anoppilan kesäpaikalla tai muualla ja tehdä Suomen kesässä monta hyvää reissua ja ulkomaillakin ja nauttia elämästä ja kesästä. Puuhastellaan perheen kesken monenlaista ja eletään yleensäkin elämää aika paljon lasten ehdoilla. Ihan hyviä vanhempia me ollaan., vaikkei juhannusta yhdessä vietetäkkään.



Kaikki perheet ja tavat eivät edelleenkään ole joka perheessä samat.

jos niitten lasten kanssa ollaan 24/7 muutenkin eli ns. arkena, niin TODELLAKIN haluaa edes joskus olla yksin/yhdessä miehen kanssa. Mikäs sen mukavampaa kun on vielä " pyhä" eli muutkin ihmiset hyvissä fiiliksissä. Meillä ei valitettavsti ole sitä luksusta, että saatais lapsi johonkin hoitoon. Tarkoittaa sitä, että " kärvistellään" takakireinä molemmat ja aamulla on herätys kukonlaulun aikaan kuten aina_joka_aamu muulloinkin.

Nytpähän tiedän sitten paremmin. Hämmästelen vain sitä, kuinka paljon on niitä, jotka viettävät juhannusta ilman lapsia, vaikka omia lapsia olisi. Itse en voisi kuvitellakaan, että veisin lapset hoitoon ryyppäämisen takia. Ihan kuin juhannus olisi sitä varten, että pitäisi ryypätä.

kuin vapaapäivä. Tämä on ainoa hetki, jolloin voin mennä mieheni kanssa kahdestaan reissuun. Ja tyttö RAKASTAA päästä mummolle, hänellekään ei sovi ottaa lasta kylään milloin vain. Joten me miehen kanssa parisuhdelomalla ja tyttö mummon hemmoteltavana. Loistoratkaisu kaikille. Minä en ymmärrä perinteistä suomalaista mökki&perhe&känni juhannusta ollenkaan.

Miehen kanssa taas menemme ystäväpariskunnan luokse viikonlopuksi, ja sinne tulee 4 pariskuntaa joilla kaikilla on lapset hoidossa jussin. Kyllä aikuistenkin pitää saada silloin tällöin rentoutua, ja mun mielestä juhannus on ihanteellista aikaa siihen. Mummi ja pappa saa viettää jussin lastenlastensa kanssa, mistä ovat ikionnellisia, koska aika harvoin meillä on aikaa käydä heidän mökillään. Musta tää järjestely on ok.

Esimerkiksi nyt juhannuksena. Ja avomiehen kanssa sitten vietämme romanttista juhannusta kahdestaan. Lapsettomia viikonloppuja tai juhlia en siis erikseen kaipaa, koska niitäö joka tapauksessa on. Voisihan se olla, että jos ei olisi aikaa koskaan kahdestaan, niin sitä kaipaisi. Esimerkiksi juhannuksena.

Vitsit, nytpä tiedän miksi juhannusta juhlitaan :) Hmm.. kuinkas moni muu tietää? Ja pyhittää juhannuksensa Johannes Kastalle :D

Olisin tässä kolmekymppisenä halunnut käydä tsekkaamassa RMJ:n, mutta kuitenkin päätimme viettää jussin isovanhempien kanssa mummulassa. Minusta kummallisempaa olisi ottaa lapset mukaan ko. tapahtumaan ;)



Mutta tässä pätee sama kuin kaikessa muussakin; olemme niin erilaisia keskenämme. Toiselle jokin asia on itsestäänselvyys ja toinen taivastelee miuden ratkaisuja ja valintoja vielä vanhainkodissakin!