Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mihin pihi ikääntynyt ihminen säästää?
15.01.2020 |
Saituus lienee oikea termi. Ymmärrän että jotkut suvut tai perheet haluavat jättää perintöä lapsilleen ja näin ollen voivat elää säästeliäämmin turvatakseen tuon perinnön.
Mutta esim. tuttavani on jo ikääntynyt ihminen eli elinaikaa ei enää vuosikymmeniä edessä. Hän ei salli itselleen mitään mutta silti sellainen rahanhimo paistaa sieltä takaa vaikkei sitä heti huomaa mutta tuntiessaan hänet paremmin.
Ei ole rahaa kuulemma matkustaa eikä ole rahaa ostaa vaatteita eikä rahaa tehdä mitään mikä olisi itselle hyväksi tai mukavaa. Kituuttaa päivästä toiseen ja syökin vain sen verran että pysyy hengissä eli ei raaski ostaa edes ruokaa.
En tarkoita että pitäisi kerskakuluttaa mutta kun valittaa oman elämänsä pienuutta päivästä toiseen ja mitään ei tee asian hyväksi että hänellä olisi värikkäämpi elämä jne. Omaisuutta on ja tilillä maanneee mukavasti rahaa.
En vain kerta kaikkiaan ymmärrä että mihin tämä henkilö sitä rahaa säästää ja piheilee kun hänellä ei ole lapsia ollenkaan jne.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalloinen piheys (kun ei tarvitsisi olla pihi) on jo oikeasti sairaus.
Vähän niinkuin syömishäiriö on päässä oleva vika.
Vierailija kirjoitti:
Tuo pihiys yhdistettynä valittamiseen on outoa. Tunnen muutaman ihmisen jotka saavat nautintoa eläessään niukasti. He ovat tyytyväisiä elämäänsä juuri näin ja säästeliäisyys, elintasonkin kustannuksella, on elämäntapa. Heitä ymmärrän. Mutta nuukuutta ja valitusta en.
Äitini oli kuten AP:n jutussa valittamatta.
Toisaalta sain kovat nuhteet kun ostin muovikasseja peräti 2 kpl.
Olihan minulla kaksi kättä ja jalkaa joilla tehdä uusi reissu kassalle, kun käsissä eivät ostokset kulkeneet kerralla.
Saattaa olla kyse myös siitä, että vanhuus on vienyt voimat. Ei jaksa enää matkustaa tai shoppailla kaupungilla. Tätä ei usein ole helppo myöntää ja se sitten verhotaan johonkin narinaan, esim. juuri "kun kaikki on niin kallista".
Se on jotain suomalaisuutta, että valitetaan miten on niin tiukkaa ja tilillä makaa tuhansia rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen vain tottuu tiettyyn asenteeseen elämässään, eikä halua muuttua. Malli saattaa olla jo lapsuudenkodistakin. On synti ja häpeä käyttää rahaa omaksi hyväkseen.?
Sinunkin kannattaisi säästää "pahan päivän" varalle.
Turha kuluttaminen on turhaa!
Kaikki tässä maassa ei ole ilmaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On viisasta säästää esim. yllättävän sairauden varalle, etenkin vanhemmalla ihmisellä. Sairastaminen maksaa vielä nykyaikanakin. Hautajaiskuluihin on fiksua olla rahat valmiina ettei lasten tarvitse pikalainaa ottaa. Hyvä on, että tilillä olisi rahaa niin että perilliset voivat niillä perintöveronsa maksaa, esim. asunto-osakkeen realisointi ei käy hetkessä ja perintövero on kuitenkin maksettava melko pian. Muutama tonni tilillä ei todella ole paljoa! Vanhempia ihmisiä oikeasti ahdistaa tyyli, että aina on viimeinen euro menossa; he kun eivät voi vipata omilta vanhemmiltaan. ;)
Ollaan me miehen kanssa mietitty, että miksi me vaan edelleen säästetään, vaikka ei tarvitsisi. Ei me kyllä piheillä, eikä valitella, mutta mitään desing vaatteita ei osteta eikä valita viiden tähden hotelleja.
Joka kuukausi jää kolmisen tonnia säästöön ja kohta kun eläkkeelle päästään, niin summa putoaa ainakin puoleen. Ruvetaankohan pihistämään, jotta säästösumma ei pienenisi. Toivottavasti ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä32637 kirjoitti:
On viisasta säästää esim. yllättävän sairauden varalle, etenkin vanhemmalla ihmisellä. Sairastaminen maksaa vielä nykyaikanakin. Hautajaiskuluihin on fiksua olla rahat valmiina ettei lasten tarvitse pikalainaa ottaa. Hyvä on, että tilillä olisi rahaa niin että perilliset voivat niillä perintöveronsa maksaa, esim. asunto-osakkeen realisointi ei käy hetkessä ja perintövero on kuitenkin maksettava melko pian. Muutama tonni tilillä ei todella ole paljoa! Vanhempia ihmisiä oikeasti ahdistaa tyyli, että aina on viimeinen euro menossa; he kun eivät voi vipata omilta vanhemmiltaan. ;)
Eihän tässä nyt puhuttu siitä, että olisi tyhjennetty tili, vaan tilillä olevan rahan kohtuullisesta käytöstä.
Olin joku vuosi sitten ostamassa keskusta-asuntoa perikunnalta. Vanhassa talossa oleva suurehko asunto, jota oli rempattu laajemmin ehkä 50-luvulla ja keittiö 70-luvulla. Asunto oli siis tosi kulahtaneessa ja vaatimattomassa kunnossa.
Kommentoin välittäjälle jotain pienituloisesta vanhuksesta. Kävi ilmi, että välittäjällä oli myynnissä saman henkilön omistamat 17 yksiötä ja kaksiota Helsingin keskustassa, joiden vuokratuotto kuukaudessa bruttona on 15.000 euron luokkaa. Rahasta ei siis ollut puutetta, mutta muuten lienee ollut erinomaisen pihi.
Itse huomaan välillä olevani miltei sairaalloisen säästeliäs, en tokikaan aina. Taustalla taloudellista ja muuta turvattomuutta ja menetyksiä joita sitten yritän säästeliäisyydellä välttää ja kompensoida. Vaikka siis enää ei tarvitsisi siinä määrin kuin ennen. Joillakin piheillä vanhuksilla on kyse tästä, varsinkin niillä jotka elivät sota-ajan jälkeisen köyhän lapsuuden. Sota-aika jo itsessään jätti ihmisiin turvattomuudentunteen. Kyllähän pihiys on tietynlainen pakko-oire myös vähän niinkuin hamstrauskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
'Pihtailusta' tai varsinkaan mistään 'kitsaudesta' tai 'itaruudesta' suhteessa rahan käyttöönsä ei voida puhua, mikäli kyseessä on joku pienituloinen ja vähävarainen henkilö.
(Siis aivan tuon henkilön iästä,tai sukupuolesta riippumatta: vähävarainen.)
Kahvi keitetään vieraille moneen kertaan vanhoista jauhoista. Saituus. Vie ihmisten halun kyläillä. Samalla kehuu hyvää eläkettä ja kuinka tilillä on rahaa. Vai onko joku sukulaineh kähveltänyt ja narraa. Kulkee ryysyissä. Ahdistaa joka asian pihtaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo yksinäiset lapsettomat vanhukset kuluttaa leskensäkin rahat tilille makaamaan, mutta mitään ei tarjota eikä hyväkseen tehdä. Joku pakko oire ja saituus.
Ihan vain ekologisista syistä olen minäkin pikkuhiljaa alkanut tuollaiseksi ihmiseksi muuttua. Riittävän paljon kun hakee tietoa netistä ja katsoo asiasta dokumentteja, alkaa ymmärtää mitä ylenpalttinen kuluttaminen tekee tälle maapallolle. Omatunto ei yksinkertaisesti enää salli kaiken turhan tavaran hamstraamista, eikä matkailukaan tunnu enää niin suurelta elämykseltä, kun on kuullut sen haittavaikutuksista. Pikkuhiljaa lihansyöntikin on alkanut etoa, vaikka vielä jokin aika sitten pidin kasvissyöntiä/veganismia vitsinä. En enää koe että minun pitäisi tuhlata rahaa niin ja niin paljon, nauttiakseni elämästäni niin kauan kun elonpäiviä on vielä jäljellä. Se ei enää tekisi minua onnelliseksi.
Appivanhemmat samanlaisia.... valittavat jatkuvasti miten on rahasta pulaa ja pieni eläke ja tileillä omaisuutta satojatuhansia euroja, raivostuttavaa! Siihen päälle vielä omistusasunto ja autot yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pihiys yhdistettynä valittamiseen on outoa. Tunnen muutaman ihmisen jotka saavat nautintoa eläessään niukasti. He ovat tyytyväisiä elämäänsä juuri näin ja säästeliäisyys, elintasonkin kustannuksella, on elämäntapa. Heitä ymmärrän. Mutta nuukuutta ja valitusta en.
Äitini oli kuten AP:n jutussa valittamatta.
Toisaalta sain kovat nuhteet kun ostin muovikasseja peräti 2 kpl.
Olihan minulla kaksi kättä ja jalkaa joilla tehdä uusi reissu kassalle, kun käsissä eivät ostokset kulkeneet kerralla.
Mun äiti käy hakemassa "ilmaiset" pussit pullonkeräysautomaatin roskiksesta.
Rahaa vanhemmilla on eurojackpotin verran.
Alue: Aihe vapaa
Tuo pihiys yhdistettynä valittamiseen on outoa. Tunnen muutaman ihmisen jotka saavat nautintoa eläessään niukasti. He ovat tyytyväisiä elämäänsä juuri näin ja säästeliäisyys, elintasonkin kustannuksella, on elämäntapa. Heitä ymmärrän. Mutta nuukuutta ja valitusta en.