Noniin! Listataan alle kunnallisen päivähoidon epäkohdat.Perään kaupunki.Kiitos.

Löytyykö se avustaja sen paremmin yksityisissä päiväkodeissa?

En tiedä.

Kunnallinen päivähoito on laadukasta ja turvallista, yksityiseen verrattuna. En veisi lastani yksityiseen päiväkotiin.

Päiväkodin tiloihin nähden, liian paljon lapsia.

Pula pätevistä työntekijöistä. Helsinki

Kaikesta valittavat ja kaikkeen puuttuvat vanhemmat. Yksityisessä eivät valita, kun heille voi sanoa, että viepä lapsesi muualle hoitoon, jos ei hoito miellytä.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Järkyttävää. Suomalainen tapa riistää toisia ja antaa toisille sitä, mitä eivät ansaitse.

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Järkyttävää. Suomalainen tapa riistää toisia ja antaa toisille sitä, mitä eivät ansaitse.

Miten tämä on vain kunnallisen päivähoidon epäkohta?

Liian paljon kielitaidottomia lapsia, vanhempia ja jopa henkilökuntaa. Ei mitään lisäresursseja usein vaikka työ monesti kaksinkertainen

Helsinki, Vantaa tietyt alueet

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Järkyttävää. Suomalainen tapa riistää toisia ja antaa toisille sitä, mitä eivät ansaitse.

En ymmärrä. Koetko että sinun maksamasi verot ovat päivähoitoon meneävn rahan verran väärin kohdennettua? Itse asiasas päivähoito-oikeus ei ole mielestäni tarpeeksi subjektiivinen. Myös työttömien ja kotona haahuilijoiden lapset pitäisi saada olla päiväkodissa kokoaikaisesti (Huom! minä ja vaimo ollaan itse kokoaikaisesti työssä). Päiväkoti kun toimii mahdollisuuksien tasaajana niille lapsille joiden kotona asiat on huonosti ja eivät saa asianmukaista huolenpitoa. Jokainen varhaiskavatukseen laitettu euro maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin tulevaisuudessa kun potentiaalinen tulevaisuuden työtön moniongelmainen wt onkin kasvanut tuottavaksi veronmaksajaksi.

Laadun liian suuri vaihtelu. Puhutaan että kunnilla yhtenäiset varhaiskasvatus suunnitelmat

Ei toteudu

Laatu vaihtelee todella paljon.

Pääkaupunkiseutu.

PS. Eikä ole sidottu pelkästään alueeseen.

Vakituisessa työsuhteessa olevat leipääntyneet, työtä vieroksuvat työntekijät. Kuopio

#9 vielä jatkaa: Lisäksi suurempi panostus varhaiskasvatukseen saattaisi innostaa nuoria hankkimaan lisää lapsia ja sitä kautta parantamaan Suomen katastrofaalisen huonolta näyttävää tulevaisuuden huoltosuhdetta. Jos hävittäjiinkin laitetaan 10mrd, ei luulisi olevan liian vaikeaa laittaa vaikka siinä sivussa miljardi lisää lapsiperheiden tukemiseen mm. päivähoitomaksuja alentamalla, lisähenkilökunnalla päiväkoteihin, kotiavun tarjoamiseen, jne.

Tuo kotiapu on itse asiassa tänä päivänä enemmän tarve kuin aiemmin, kun tukiverkostot eivät ole useillakaan sitä mitä oli ennen. Lapsen isovanhemmat ja omat sisarukset kun ovat usein satojen kilometrien päässä, tai ovat liian vanhoja, sairaita tai ei muuten väleissä.

Vanhat työntekijät väsyneitä, uudet työntekijät käyvät kääntymässä, vaihtavat päiväkotia tai alaa.

Kielitaidottomia työntekijöitä joukossa.

Subjektiivinen päivähoito. Tämä aiheuttaa ylisuuria ryhmäkokoja koska vanhemmat vievät lapsen hoitoon, että saisivat omaa aikaa. En jaksa ymmärtää.

Päiväkoti paloi ja väistötiloihin alakouluun, koululaiset menetti 2 luokkaa ja tekevät tehtäviä käytävällä. Päiväkotiosasto ei täytä lain määräämiä asioita kuten lavuaarien ja ruokailupöytien korkeus liian iso pienelle lapselle, hoitovälineitä kysytty vanhemmilta lainaksi. Kylässä on hirsipäiväkodille perustukset ja liittymät valmiina, rakennuttaja vetäytyi projektista koska kunta valehteli lapsimäärän isommaksi mitä oli. Vaihtoehtona oli rakennuttaa kunnan toimesta päiväkoti valmiiksi (elementit valmiina talotehtaalla) kys. tontille, mutta päättäjien valtakoalitio näki paremmaksi lohkaista koululta tiloja päiväkodille. Remontti maksaa enemmän kuin hirsipäiväkoti, koululaiset joutuvat tiivistämään luokkia ja vuoropäiväkotilapset joutuvat olemaan ruokalan kyljessä samaan aikaan kun viereisessä liikuntasalissa on iltakäyttäjiä ja nuorisotila saman ruokalan toisella laidalla... Koulu remontoitiin muutama vuosi sitten ja nyt sitä ollaan taas repimässä auki. Lisäksi koulun yhteyteen tulevassa p.kodissa paikkamäärä on jo nyt ihan liian pieni, keväällä ilmoittautuneita on 40, suunnitteilla olevassa paikkoja olisi 35... Ja piha-alueen leikki- ja saattoliikennepaikka tulee lohkaisemaan kylän ainoasta urheilukentästä ainakin puolet ja paikallinen urheiluseura menettäisi välinevarastonsa (koulun tontti on jo nyt ylirakennettu). Näin Pyhärannan Ihodessa, ja ne ketkä tästä päättivät, ovat kaikki yli 50 vuotiaita jääriä, joiden oma jälkikasvu asuu aivan muualla. Avin väliintuloa odotellessa..

Jatkuvasto vaihtuvat työntekijät, liian pienet tilat, lelut vanhoja ja rikkinäisiä, askartelutarvikkeet ovat lähinnä paperi ja värikynät, ei ikinä retkiä tai muuta erityistä ohjelmaa. Näin ainakin meidän lapsen jyväskyläläisessä päiväkodissa.

Puhutaan liian hienoja mutta kukaan ei oikeastaan valvo mitä homma käytännössä on.

Helsingissä rakennetaan nyt kauhealla vauhdilla uusia jättiyksiköitä joita kukaan ei sano toimiviksi. Vaikea saada niihin henkilökuntaa ja homma menee ihan läskiksi. Kaikki tajuu että päiväkoti ei toimi tuollaisena jättilaitoksena mutta ei kukaan kuuntele. Eikä edes tosin edes puhu ääneen.

Yhdessä olin yhden syksyn mutta sain tarpeekseni esim yhteisruokalasta jossa meteli kuin sotatantereella siisteystaso kuin sikalassa.

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivinen päivähoito. Tämä aiheuttaa ylisuuria ryhmäkokoja koska vanhemmat vievät lapsen hoitoon, että saisivat omaa aikaa. En jaksa ymmärtää.

Samaa mieltä. Virhe tehtiin silloin, kun tämä ensimmäisen kerran ajettiin läpi, ilman että olisi mietitty vaihtoehtoja,  kuten osapäiväryhmiä ja kerhoja niille jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa.

Esim kielen oppisen kannalta olisi paljon tehokkaampaa jos olisi olemassa kerhoja joissa pienemmissä ryhmissä voitaisiin todella panostaa kielen oppimiseen. Kieltä ei pahemmin opi esim nukkumalla ja seisoskelemalla päiväkodin pihalla 15-17 odottamassa vanhempaa noutamaan.

Itse olen tyytyväinen itse päiväkotiin. Pieni kaupunki, pieni päiväkoti.

Mutta laskutus, ilmeisesti suurimmassa osassa kuntia tilanne sama. Tuntiperusteinen, juuri nousi maksut. Meillä vuorotyön takia hoidon tarve vaihtelee, joka toinen kk olemme korkeammassa maksuluokassa ja joka toinen alemmassa. Jos valitsen maksuluokaksi alemman, etsin seuraavaksi kuukaudeksi lapselle hoitoa pariksi päiväksi tai parhaimmassa tapauksessa pariksi tunniksi muualta koska muuten maksu nousee välittömästi. Jos valitsen korkeamman maksuluokan, en saa maksuhyvitystä silloin kun tunnit alittuu alemman maksun mukaiseksi. Hoitoaika ilmoitetaan minuutilleen, kellokortilla leimaillaan lapsi sisään ja ulos. Jatkuva stressi riittääkö tunnit tässä kuussa.

Parhaimmillaan meillä on lapsilla ollut lomaa vuodessa 8 viikkoa kesällä ja 4 syksyn/kevään aikana. Mutta koska kesäloma ajoittui osin toukokuulle ja kaikkea ei saatu pidetyksi yhteen putkeen, ei maksuhyvityksiä tullut. Maksettiin siis 3kk ajalta tyhjästä. Kiitos kaupunki..