Asperger ja tunteet / vaikeus tunteiden tunnistamisessa?

En tiedä, rakastuvatko, mutta rakastavat. nimim. Aspergerin vaimo jo 20 v

Millaista se on ollut ja on? Osaatko suositella linkkiä tai kirjaa aiheesta? T. Aspergeriin toivottoman ihastunut

Tuttu siis sanoo, ettei voi sanoa rakastavansa, kun ei tiedä mitä se tarkoittaa. 🤔 Tuon kommentoijan mieskö tietää? Ap

Joo, mun mies tietää rakastavansa ja on ollut siitä ihan alusta saakka hyvin varma. Näkyy myös minulle päin.

Aspergerin kanssa on tiettyjä vaikeuksia. Meillä ehkä eniten haastetta tuottaa mieheni taipumus syventyä niin täysin omiin kiinnostuksenkohteisiinsa pitkiksi ajoiksi. Itse olen hyvin sosiaalinen ja kaipaan enemmän yhdessäolemista ja -tekemistä. Olen kuitenkin sinut tämän asian kanssa ja minulla on iso laajennettu perhe sekä laaja ystäväpiiri. On vaan pitänyt hyväksyä se, että aika monissa tapahtumissa ja aktiviteeteissa käyn yksin tai lasten kanssa, mieheni jäädessä mieluummin kotiin.

Toinen haaste on sellainen ylikuormittuminen, mitä miehelleni tapahtuu aika helposti, jos vaikka keskustelu käy vilkkaana ja kotona on hälyisää. Häneltä menee hermot ehkä tavallista helpommin, mutta onneksi koko perhe tunnistaa, että tämä on sitä ylikuormittumista eikä "suuttumista", vaikka voi purkautua jonain ärähtämisenä.

Mieheni on tosi kiltti, ajattelevainen, analyyttinen, älykäs ja ystävällinen. Saan välillä vääntää hänelle rautalangasta minun tai jonkun muun ajattelutapoja, mutta hän kuuntelee, ottaa onkeensa, yrittää ottaa muita huomioon (vaikka ei aina ymmärtäisi heitä), jne. 

Kaikkine ominaisuuksineen, vahvuuksineen ja heikkouksineen en ole parempaa miestä tavannut.

Tunteet ovat aidompia

En ole koskaan rakastunut. Ihastunut olen kerran 12-13-vuotiaana. En silloinkaan olisi ihastunut jos ei minua olisi isketty. Kyllä minä ainakin tietäisin jos olisin ihastunut/rakastunut. Kaikki ihmiset eivät rakastu. On typerä ja vaarallinen myytti että parisuhderakkaus olisi elämän tarkoitus.

Kyllä oon joskus ihastunut ja rakastunut tosi voimakkaasti. Niistä tunteista on vaikea päästä eroon.

Ihastumisen ja rakastumisen kaltaisia tunteita ei tule. Hullaantuminen ja suureellisuus puuttuu.

Sen sijaan kiintymys ja rakastaminen tulevat hyvinkin vahvoina.

t. assin puolisona 10 v.

Kaipa tämä jotain sensuuntaista on, mutten kykene näyttämään tunteitani koska en osaa. Minulta tulee kaikki aina viileän asiallisesti ja se ei taida vastapuolta kauheasti sytyttää.

Kyllä mä tunnen rakastamista. Tosin sitä ei ole tapahtunut kuin kerran elämässäni. Mutta se oli ihana tunne ja vei hyvin pitkään ymmärtää tunteena. Se mies olikin sitten sellainen tuki ja turva. En tosin ollut riippuvainen, mutta hän oli sellainen kiva asuinkumppani, jonka kanssa touhuta kaikkea. Ja kuten 4. mies, näytin sen rakkauden myös. Muuten olen kuten 4. mies. Ei mua niinkään muut ihmiset yleensä kiinnosta ja nytkin esimerkiksi olen 7 vuotta ollut ilman miestä ja viihdyn todella hyvin näinkin. Löytyy yksi kaveri ja hän on onneksi pitkäpinnainen ja jaksaa opastaa miten hän esimerkiksi tuntee milloinkin ja miten hän olisi tuntenut minun sijassani jossain tilanteessa. Yleensä en siis edes tunnista kiusaamista tai toisten ihastumisia. Ja jos en ole itse rakastunut niin vähät välitän toisten ihastumisen tunteista. Perheeni on ihan yhtä tyhmää kanssani tunteissa, mutta osoitamme välittämisen esimerkiksi kyselemällä kuulumiset ja keskustelemalla neutraalisti. Jos jollain on haastetta niin opituilla käytösmalleilla olemme yhdessä pohtineet kuinka pitäisi tilanteessa toimia. Varsinkin yksi veljistäni on toisinaan reilusti tuen tarpeessa. Rakkausasioissa 6 lapsisesta perheestä vain yksi on onnistunut perheen perustamaan ja me muut ihmetellään.

Muuten en osaa sanoa kuin jos olet ihastunut ja haluat kokeilla niin sinun pitää sanoa suoraan se. Ilman kiertoilmaisuja. Varoituksen sanana, saattaa palaute tulla hyvinkin suoraan, mutta se harvemmin on ilkeyttä. Ja kun olet palautteen saanut niin se on ok keskustella siitä palautteesta. Älä vedä hernettä ensimmäisenä. Saattaa olla, että tunteidesi vastaaja voi ahdistua jossain vaiheessa ja sitten mietitte kahteen otteeseen jatkatteko, mutta jos olet itse varma niin pääsette yli.

Oon tuntenut voimakkaan ihastumisen tunteen kaks kertaa tässä 3 viime vuoden aikana ja oon ehkä vähän ihastunut yhteen ranskalaiseen mua vuotta vanhempaan nuoreen naiseen, jonka kanssa oon viestitellyt jo 2 vuoden ajan ensin yhellä kirjekaverisivustolla ja nykyään Facebookissa.

Ajattelen häntä aika usein ja ehdottomasti haluun mennä käymään siellä hänen kotikylässä Ranskan maaseudulla. Onneks opiskelen ranskaa pääaineena yliopistossa tällä hetkellä, niin kielitaitoni on jo vahvistunut siihen mennessä. Pitäis vaan vähän panostaa ranskan kielitieteen opiskeluun vielä yliopistossa niin pääsis sitä joskus lähtemään myös vaihtoon. Toisaalta aspergereila joidenkin ihmisten miettiminen voi mennä joskus myös liiallisuuksiin. Mutta ainakin hänelle on kelvannut mun lähettämä Helsinki-aiheinen matkailupostikortti.

T: 26-vuotias asperger nuorimies

En usko että rakastuminen tai ihastuminen on siitä kiinni onko asperger vai ei.

Vierailija kirjoitti:

En usko että rakastuminen tai ihastuminen on siitä kiinni onko asperger vai ei.

Assuilla vaan useemmin taitaa tuottaa päänvaivaa asian käsittely ja esilletuominen. Siinä missä normaali ihminen tajuaa niiden olevan tavallisia tunteita ja käyttäytyy sen mukaan.

Ja ensimmäisen kerran koin voimakkaan ihastumisen 3 vuotta sitten kun viestittelin yhen helsinkiläisen nuoren naisen kanssa netin välityksellä ja joulun alla ehdotin tapaamistakin kun olin käymässä Sipoossa iskän luona joulun pyhinä, mutta se sitten lässähti siihen, ettei se halunnut nähdä livenä ja juttu kuivui sitten siihen kasaan. Mutta en siis sulje ihastumista tietenkään nytkään pois elämästäni, jos semmonen tapahtuu jonkun tosi kivan ihmisen kanssa sukupuolesta riippumatta. Ehkä kuitenkin kiinnyn ehkä naisiin enemmän kun oon kasvanut ainoana poikana meijän perheessä eikä mua oo oikein ikinä kiinnostanut mitkään perinteiset miesten jutut, kuten joku jääkiekko, jalkapallo tai formulat. En oo kyllä myöskään mikään muotitetoinenkaan pahemmin tai joku meikkitietoinen, joten jos identifoidunkin homoksi itseni joskus vielä, niin oon kaukana jostain queer-homosta, vaikka pidänkin tosi paljon euroviisuista myös. Okei nyt meni vähän ohi aiheen kans.:-D

-11

Ei vaikuta rakastumiseen.