Kehtaisinko myydä rahapulassa sukulaiseni antaman lahjan?
Se on kaunis esine ja sukulaiseni tekemä.
Se on noloa myydä ja sitä ei saa kukaan suvusta tietää että olisin sitä myymässä.
Mitä mieltä?
Kommentit (12)
Viisas Marie Kondo neuvoo suhtautumaan lahjoihin kuten mihin tahansa käyttöesineeseen. Lahja on jo tehtävänsä tehnyt, eli tuottanut iloa sekä saajalle että lahjan antajalle eikä sen myynnissä ole mitään hävettävää tai noloa.
Jos et tarvitse sitä ja uskot sen löytävän paremman kodin asianmukaisella korvauksella, niin myy. Tavara on hyvä kierrättää kuin täyttää nurkat roinalla tai heittää roskiin.
Kuten ystäväni sanoo tavaroillakin on joskus tarve päästä eteenpäin.
Kuinka paljon sukulaisesi on nähnyt vaivaa lahjan eteen? Onko kyseessä villasukat vai kuuden istuttava puinen keittiöpöytä tuoleineen? Tai maalattu muotokuva sinulle tärkeästä paikasta?
Myyn itse kaikki ns bulkkijutut (lapsille pieneksi jääneet vaatteet, villasukat, ikävät lakanat jne), jos eivät miellytä/kun jäävät pieneksi. Etenkin muistoarvoltaa tärkeät lahjat säästän, vaikkeivat silmää miellyttäisi.
Oletan myös, että lahjat, joita itse annan (esim 10-vuotiaalle kummipojalle), lähtevät kiertoon, kun ne eivät enää miellytä/ovat jääneet pieneksi.
Vierailija kirjoitti:
Viisas Marie Kondo neuvoo suhtautumaan lahjoihin kuten mihin tahansa käyttöesineeseen. Lahja on jo tehtävänsä tehnyt, eli tuottanut iloa sekä saajalle että lahjan antajalle eikä sen myynnissä ole mitään hävettävää tai noloa.
No nyt vasta otin sen esiin ja laitoin pöydälle.
Se on aika uniikki.
Jos olisi kaupasta ostettu, asia olisi eri.
Vierailija kirjoitti:
Jos et tarvitse sitä ja uskot sen löytävän paremman kodin asianmukaisella korvauksella, niin myy. Tavara on hyvä kierrättää kuin täyttää nurkat roinalla tai heittää roskiin.
Kuten ystäväni sanoo tavaroillakin on joskus tarve päästä eteenpäin.
En heitä roskiin tavaroita.
Se on taidetta, ei roinaa.
Onko esineellä varmuudella myyntiarvoa?
Ota lahjasta valokuva ennen myymistä, niin siitä jää sinulle sillä tavoin pysyvä muisto.
Vierailija kirjoitti:
Onko esineellä varmuudella myyntiarvoa?
On mutta en osaa sanoa minkä verran siitä saisi.
Ajattelin juuri että kympin takia sitä ei kannata myydä ja tuntuu kyllä pahalta myydä joka tapauksessa kun sukulaiseni on sen tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Ota lahjasta valokuva ennen myymistä, niin siitä jää sinulle sillä tavoin pysyvä muisto.
Hyvä idea.
Itse olen joskus myynyt oman kihlajaislahjani, joka on kulkenut suvussa 100 vuotta. En ollut edes rahapulassa, en vain keksinyt sille mitään oikeaa tarvetta enkä saajaa. Äidilleni lahjan antaja ei sitä halunnut antaa, koska heillä välit ovat menneet, ja itse olin säilyttänyt tätä lasiesinettä eri vitriineissä 15 vuotta ennen kuin alkoi kyrsiä. Jos kiitollisuudenvelassa säilyttäisin jokaisen saamani lahjan, myös ne, joista en pidä, olisi kotini täysin jonkun muun näköinen, tai vastaavasti minun olisi vuokrattava esineille varasto. Olen saanut myös moottoripyörän lahjaksi, tuskin minun sitäkään olisi tarvinnut loppuikää säästellä, kun lakkasin ajamasta.
Yksi toinen lahja on myymättä, tätini antama.
En voi käyttää sitä ja se on ostettu kaupasta, siksi myynti olisi helppoa.
Ap.
Omatekemiä ei myydä, ne palautetaan tekijälle.