Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siksihän me 70-luvun lapset oltiin hoikkia, kun syötiin hiilareita ja herkkuja
06.01.2020 |
Me syötiin samaan tapaan kuin italiaiset. https://www.iltalehti.fi/kauneus/a/f50b2cfa-2844-46d9-95de-c30de4f7336c
Säännölliset ruoka-ajat, ei napostelua, ei pikaruokia, ei sipsejä. Pullaa syötiin iltakahvilla, mutta ei ahmittua ja karkkia sai kun äiti kävi kaupassa joko tikkarin, lakun tai salmiakkiaskin pari kertaa viikossa. Kesällä saatiin jäätelöä yksi tuutti tai tikku päivässä, mutta ei joka päivä, tai puolen litran jätskipaketti jaettiin koko viiden hengen perheelle lauantaisin. Meillä oli paljon makaronia ja puuroja. Hedelmän sai yhden päivässä, muuten ei välipaloja. Se pulla oli yksi pala pitkosta ja se oli iltapala.
Olen koko ikäni ollut todella terve ja hyväkuntoinen.
Kommentit (19)
Silloin syötiin rasvaa. Ei ollut kevyttuotteita. Ei tarvinnut napostella, kun rasvaiset lihapullat paistettiin voissa ja nälkä pysyi poissa. Ei ollut kevytkermoja. Silloin myös leikittiin ja liikuttiin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella mitään karkkia syöty. Karkkipäivänä sai jonkun lakupötkön. Limsaa sai juhlapäivinä. Meillä ei koskaan ollut muroja. Valikoimatkin olivat rajalliset vielä 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin rasvaa. Ei ollut kevyttuotteita. Ei tarvinnut napostella, kun rasvaiset lihapullat paistettiin voissa ja nälkä pysyi poissa. Ei ollut kevytkermoja. Silloin myös leikittiin ja liikuttiin enemmän.
Kyllä nykyäänkin monet vetää sitä aitoa rasvaa, mutta lihovat. Nykypäivän napostelu ja ylensyönti on se ongelma - ihmisillä ei enää tule luontaisia nälkäsignaaleja ja kylläisyydentunnetta.
”Syötiin hiilareita ja herkkuja” =
”Ei pikaruokia, ei sipsejä”, ja herkkujen syöminenkin tarkoitti sitä, että välillä sai jonkun hikisen armopalan kahvipöydässä kun kävi kylässä...
Vierailija kirjoitti:
”Syötiin hiilareita ja herkkuja” =
”Ei pikaruokia, ei sipsejä”, ja herkkujen syöminenkin tarkoitti sitä, että välillä sai jonkun hikisen armopalan kahvipöydässä kun kävi kylässä...
Äiti leipoi vain silloin kun vieraita oli tulossa ja kahvipöydässä sai ottaa yhden pienen pikkupullan. Loput laitettiin visusti pakastimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla lapsuuden eläneenä väittäisin, että syy siihen miksi ylipaino ei vielä ollut niin suuri ongelma kuin nykyisin, liittyy ennemminkin arkiliikuntaan kuin ruokavalioon. Lapset temmelsivät ulkosalla keskenään, vanhemmat usein kävelivät/pyöräilivät töihin kun työpaikat olivat lähellä. Työt itsessään olivat suuremmassa määrin fyysisiä, ei vielä ollut niin paljon koneita ja laitteita helpottamassa.
Normaalilla ruualla ja liikunnalla olen pysynyt koko aikuisikäni samankokoisena. 49v. 159cm. ja 50kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Syötiin hiilareita ja herkkuja” =
”Ei pikaruokia, ei sipsejä”, ja herkkujen syöminenkin tarkoitti sitä, että välillä sai jonkun hikisen armopalan kahvipöydässä kun kävi kylässä...Äiti leipoi vain silloin kun vieraita oli tulossa ja kahvipöydässä sai ottaa yhden pienen pikkupullan. Loput laitettiin visusti pakastimeen.
Jep, ei tuo kyllä herkuttelulta kuulosta. Ja hiilareitakin syötiin nykyihmiseen verrattuna todella vähän, pääasiassa perunaa päivän pääruoalla, kun nykyisin nuudelipussi on pelkkä pikainen välipala.
Ihan tuohon otsikkoon... Kyllä mun mielikuva italialaisesta naisesta on, että sillä on äidilliset muodot ja viisi hyysättävää poikaa.
Nuoret neidot ovat tietysti solakoita ja vanhana ne kuihtuu sellaisiksi mustapukuisiksi vinttikoiriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikuttiin aika hwmmetisti enemmän kuin nykyajan lapset. Meillä ei ole autoa ja omat lapset joutuvat menemään lihasvoimalla joka paikkaan. He syövät herkkuja ja ovat tosi laihoja. Kohoavat kyllä heti, kun mökillä ollaan vain paikoillaan. Uiminen ja perusmökkihommat ei kuluta, niin kuin kaupungissa fillaroiminen joka paikkaan. Treenit puuttuu kesästä myös.
Eikä makoiltu sisällä kännykkä kädessä. Oli itsestään selvää että koulun ja läksyjen teon jälkeen lähdettiin pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan sit laihduttamaan spagetilla ja pizzalla. ei tässä muu auta.
Muistelin kerran, että kaikki luokkakaverit olivat hoikkia paitsi yksi tyttö, joka oli pullukka. Myöhemmin löysin luokkakuvan ja kaikki kuvassa olevat olivat laihoja ja sitä pullukkaa tyttöä kutsuttaisiin nykyään normaalipainoiseksi. Hän siis oikeasti ei edes ollut mikään lihava vaan vähän isompi kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin rasvaa. Ei ollut kevyttuotteita. Ei tarvinnut napostella, kun rasvaiset lihapullat paistettiin voissa ja nälkä pysyi poissa. Ei ollut kevytkermoja. Silloin myös leikittiin ja liikuttiin enemmän.
Kyllä nykyäänkin monet vetää sitä aitoa rasvaa, mutta lihovat. Nykypäivän napostelu ja ylensyönti on se ongelma - ihmisillä ei enää tule luontaisia nälkäsignaaleja ja kylläisyydentunnetta.
Eivät nämä palmuöljyt tai margariinit (emulsiot) ole "oikeaa rasvaa".
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla lapsuuden eläneenä väittäisin, että syy siihen miksi ylipaino ei vielä ollut niin suuri ongelma kuin nykyisin, liittyy ennemminkin arkiliikuntaan kuin ruokavalioon. Lapset temmelsivät ulkosalla keskenään, vanhemmat usein kävelivät/pyöräilivät töihin kun työpaikat olivat lähellä. Työt itsessään olivat suuremmassa määrin fyysisiä, ei vielä ollut niin paljon koneita ja laitteita helpottamassa.
Meillä oli jatkuvasti munkkeja, pullaa ja kakkuja. Leipomuksia oli joka päivä. Munkkeja tuli kaksi isoa vadillista ja ne piti syödä pois nopeasti. Ne kuivui päivässä. Mutta sitten mentiin pyörällä monta kilsaa uimaan ja pulattiin vedessä päivä. Ihan väsyneinä ja nälkäisinä tultiin takaisin ja syötiin loput munkit. Vähän kanamunakastiketta ja perunaa jossain välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin rasvaa. Ei ollut kevyttuotteita. Ei tarvinnut napostella, kun rasvaiset lihapullat paistettiin voissa ja nälkä pysyi poissa. Ei ollut kevytkermoja. Silloin myös leikittiin ja liikuttiin enemmän.
Kyllä nykyäänkin monet vetää sitä aitoa rasvaa, mutta lihovat. Nykypäivän napostelu ja ylensyönti on se ongelma - ihmisillä ei enää tule luontaisia nälkäsignaaleja ja kylläisyydentunnetta.
Eivät nämä palmuöljyt tai margariinit (emulsiot) ole "oikeaa rasvaa".
Palmuöljy on vanhempi kuin voi ja kookoöljy ja valtavan iso osa ihmisistä on käyttänyt sitä aina.
Margariinin perusta on öljy, mutta sitä pitää kovettaa jotenkin.
Nykyään ruoan saatavuus ja annoskoot ovat ihan valtavia entisaikaan verrattuna. Nykyään joka välissä mainosteaan, että pitäisi syödä jotakin. Nälkä o joku kamala uhka, jota pitää kaikin keinoin välttää "ettei vaan tuu nälkäkiukkua, nii pakko vetää tää snickers" yms. Ja perjantaisin tietysti viikon päätteeksi "vähän herkutellaan": lapsille 2x1,5 limukat, vanhemmille samat+ehkä vähän sidukkaa, pitsaa, sipsiä ja irtokarkkeja 500 g per naama, koska "ohan nyt perjantai". Jaksaa sitten taas maata sohvalla kännykkä kädessä, urp ja röyh!
Nykyään verensokerin laskua todella pelätään, mussutetaan jatkuvasti jotain ja nälänsäätely on ihan persiillään. Nälkä on hyväksi, ihmistä ei ole luotu elämään yltäkylläisyydessä. Reseptitkin on parempia ja ruoka maistuvampaa kuin kasarin kuminautasuikalekastikkeet. Ei syöty eineksiä tai muutakaan herkkuja, lauantaisin pullo jaffaa tai palmaa ja pikkupussi karkkia. Kevyttuotteita meillä kartettiin kuin ruttoa, kaikki ollaan edelleen hoikkia tai normaalipainoisia.
Annoskokoa vahtimalla oon saanut pidettyä linjat mutta vaikeeta on.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei syöty mitään makeaa koskaan. Kaksi kertaa päivässä oli kunnon ruoka, klo 11 ja klo 17. Pastaa ei hiilarina syöty, ainoastaan perunaa. Ei aamu- tai iltapalaa, pelkästään kahvi. Lisäksi pyöräilin kymmeniä kilometrejä päivässä, minnekään ei kuskattu. Olin todella hoikka.