Lue keskustelun säännöt.
Työtön, köyhä, ei tuloja, ei omaisuutta, polvet eivät kestä.
30.12.2019 |
Tässäkö oli elämäni? Olen 28v. Ainut lähipiirissä joka ei ole koskaan päässyt töihin, kouluun eikä tehnyt mitään vaikka kuinka yritän.
Kaikki muut ostelevat asuntoja vaikka tavis duunareita ja sairaanhoitajia. Miten muilla se elämä hymyilee noin?
Kommentit (20)
Rustokulumia, piti luopua jumpasta. Äärimmäisen vaikeita matematiikan oppimisvaikeuksia, en koskaan edes erityisopettajan kanssa onnistunut saamaan nelosta enempää.
Olen täällä jo vuosia ollut motivoitunut ja tehnyt paljon töitä mutta turhaan.
Tekee pahaa kun muut saavat nauttia työstä, ostaa asuntoja, matkustella ja tekee lapsia.
Miksi en voi kuolla pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä myös selkä kipeä ja epilepsia.
Vierailija kirjoitti:
Rustokulumia, piti luopua jumpasta. Äärimmäisen vaikeita matematiikan oppimisvaikeuksia, en koskaan edes erityisopettajan kanssa onnistunut saamaan nelosta enempää.
Olen täällä jo vuosia ollut motivoitunut ja tehnyt paljon töitä mutta turhaan.
Tekee pahaa kun muut saavat nauttia työstä, ostaa asuntoja, matkustella ja tekee lapsia.
Miksi en voi kuolla pois?
Puhelinmmyyjäksi tai kassaneidiksi?
Myös munan pää on kipeänä ja punottaa.
Rustovaurioine epilektikko voi hyvin työskennellä prostituoituna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinvaihde? Se ei matikkapäätä ja polvia rasita.
Hei, olet varmasti tosi allapäin, ja pystyn samastumaan vähän siihen miltä tuntuu.
Suosittelisin, että kaikesta huolimatta mietit, mikä olisi sellainen ala tai koulu, johon voisit hakea. Etsi eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti, ja sen mukaan, mihin nuo kipeät polvet antavat mahdollisuuden. Olet kuitenkin 28-vuotiaana vielä nuori, moni vaihtaa alaa vielä 50-vuotiaana!
Sitten mieti, ketkä ovat tärkeitä ihmisiä ympärilläsi. Uskallatko kertoa heille, miltä tuntuu? Ovatko he tukenasi? Tietävätkö he, että sulla on paha olla? Joskus pelkästään asioista puhuminen vähän helpottaa.
Jokaisella ihmisellä on joku asia, jossa he voivat kokea olevansa hyviä. Sinullakin on sellainen, eikä siinä haittaa vaikka jokin toinen asia, vaikka matematiikka, ei onnistuisi yhtään.
Minä olen itse ollut tosi syvissä vesissä, joista olen päässyt pois muutaman läheisen ihmisen tuella ja vaihtamalla alaa. Ja nyt elämä on hyvää. En ostele asuntoja enkä matkustele :) mutta työssä olen ja lapsenkin sain. Aina huonona hetkenä mietin, että olen ollut pahemmassakin jamassa, ja siitäkin selvittiin! Olen myös laskenut rimaa ja yrittänyt hyväksyä itseni ja rakastaa itseäni.
Toivottavasti pääset eteenpäin. Sinulla on vielä koko elämä edessä, 28-vuotiaana mikään ei ole vielä myöhäistä. Tsemppiä ja jaksamista, kaikki järjestyy kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi olla mikään ihan hirveä ilonpilaaja/dissaaja, mutta olen kuitenkin, anteeksi, mutta kerroit, että olet tehnyt paljon töitä kaiken eteen, eli töihin pääsemiseen, opsikelemaan pääsemiseen jne.
Eli kerroha vähän tarkemmin, mitä olet tehnyt noiden eteen? Haluaisin vain tietää, mitä on sinun kaikkesi.
Matikka tuottaa vaikeuksia, ok, onko pakko yrittää opiskelemaan jotain, missä toi matikka on suuressa osassa?
Kai sulla joku koulutus peruskoulun jälkeen on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rustokulumia, piti luopua jumpasta. Äärimmäisen vaikeita matematiikan oppimisvaikeuksia, en koskaan edes erityisopettajan kanssa onnistunut saamaan nelosta enempää.
Olen täällä jo vuosia ollut motivoitunut ja tehnyt paljon töitä mutta turhaan.
Tekee pahaa kun muut saavat nauttia työstä, ostaa asuntoja, matkustella ja tekee lapsia.
Miksi en voi kuolla pois?
Puhelinmmyyjäksi tai kassaneidiksi?
sain kassatyöltä potkut kun en osannut olla kassalla, tein kokoajan virheitä kun en hahmottanut summat. Olen taitava muissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Kai sulla joku koulutus peruskoulun jälkeen on?
vaatetusala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi olla mikään ihan hirveä ilonpilaaja/dissaaja, mutta olen kuitenkin, anteeksi, mutta kerroit, että olet tehnyt paljon töitä kaiken eteen, eli töihin pääsemiseen, opsikelemaan pääsemiseen jne.
Eli kerroha vähän tarkemmin, mitä olet tehnyt noiden eteen? Haluaisin vain tietää, mitä on sinun kaikkesi.
Matikka tuottaa vaikeuksia, ok, onko pakko yrittää opiskelemaan jotain, missä toi matikka on suuressa osassa?
nykyään jokaikisessä aineessa on matikka pakollinen, ensi vuodesta joka pääsykokeessa on matikan osio.
Vierailija kirjoitti:
Tekee pahaa kun muut saavat nauttia työstä, ostaa asuntoja, matkustella ja tekee lapsia.
Miksi en voi kuolla pois?
Ja itse taas olen valinnut että en ole ostanut asuntoa, en matkustele, enkä ole tehnyt enkä tee lapsia. Työkin on enemmän pakkopullaa kuin nautintoa. Silti olen ihan onnellinen ihminen, ihan vaan pelkästä olemisesta ja tavallisesta arjesta. Tosin ymmärrän kyllä sen että ilman mitään työtä varmasti on jotenkin irrallinen olo kaikesta, ja voi käydä aika pitkäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap! Minulla on myös polvissa rustokulumat joiden vuoksi jouduin jäämään pois työstäni, olin 27. Sen jälkeen olen ollut enimmäkseen työttömänä ja ns. etsinyt tietäni. Ja sattuu myös itsellän matematiikka olemaan kompastuskivi, vaikka jotenkuten olen pärjännyt.
Olen päättänyt, että yritän nyt keväällä hakea pariin kouluun ja olen jo ajatuksesta kauhuissani (itsevarmuus luokkaa nolla). Työtä jossa ei tarvitse olla paljon jalkojen päällä eikä varsinaisesti painoteta matematiikkaa. Olin myös lyhyen aikaa kaupan kassalla ja se oli helvetillistä! Never again.
Koen myös huonommuuttaa aina kun vertaan itseäni paremmin menestyneisiin ikäisiini.
Pyrin tavasta eroon sillä se vaan syö minua itseäni. Yritän nyt pikkuhiljaa usean vuoden paikallaniolon jälkeen eteenpäin.
Meillä on aika samankaltaiset tilanteet.
Ehdotan että mietit rauhassa alaa mikä sopii terveydentilaasi ja mistä voisit nauttia, nämä lähtökohdat ohjaavat minua.
Käy matikankursseilla ja preppaa itseäsi. Osta vaikka ala-asteen matikankirjoja ja aloita niistä. Toivon sulle aivan mahdottomasti onnistumisen kokemuksia koska niitähän me "luuserit" eniten tarvittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi olla mikään ihan hirveä ilonpilaaja/dissaaja, mutta olen kuitenkin, anteeksi, mutta kerroit, että olet tehnyt paljon töitä kaiken eteen, eli töihin pääsemiseen, opsikelemaan pääsemiseen jne.
Eli kerroha vähän tarkemmin, mitä olet tehnyt noiden eteen? Haluaisin vain tietää, mitä on sinun kaikkesi.
Matikka tuottaa vaikeuksia, ok, onko pakko yrittää opiskelemaan jotain, missä toi matikka on suuressa osassa?
nykyään jokaikisessä aineessa on matikka pakollinen, ensi vuodesta joka pääsykokeessa on matikan osio.
Kyllä, mutta esim amiksen pakollisen matikan pystyy suorittamaan kyllä, jos vaivautuu olemaan läsnä, tekee kaikki harjoitukset ja ottaa apua vastaan.
Läheiset eivät ymmärrä tilanteen vakavuus, eivät noteeraa tai sitten kylmästi ihmettelevät miten en mukamas osaa jotain tehdä. Eli aika yksin ja ilman tukea olen.
Elämäni on samantapaista, mutta olen jo +30v.:/ On jo yksi tutkinto, joka ei työllistä,muuta yritin monta kertaa päästä opiskelemaan, en päässyt. Itsellä myös matematiikka ei todellakaan vahvin alue, ja sitä todellakin vaaditaan ja tarvitaan lähes kaikissa töissä ja opiskeluissa! Itsekään jaksa oiekin enää edes yrittää mitään, työkkärikin tuntuu luovuttaneen kohdallani aikalailla, johonkin kuntouttavaan varmaan vielä yrittävät tunkea lopulta tässä:( en usko sen johtavan työllistymiseeni ja että saisin ikinä kunnollista palkkaa mistään, en näe itse toivoa enää missään kohdallani
rikeipärjäämatematiikassa
1586/1558 |
klo 12:38 | 30.12.2019
Käyttäjä102:lla ei mennyt myöskään töissä lujaa
vai voinko kutsua sinua nimellä Erik?
Jos on vuosia soittanut päässään esim. levyä "minä raukka olen matemaattisesti täysin lahjaton, en pärjää", niin stressin hetkellä se levy voi pärähtää taas päälle jos ei ole tarkkaavainen ja väitä heti vastaan: "ei, nyt en elä enää minä vaan Kristus minussa, ja se kyllä hoitaa jokaisen tehtävän johon minut on johdattanutkin".
käyttäjä 102 vastaa omin sanoin:
Meikäläinen pisti reippaasti parisuhteen poikki, osti pienen talon syrjäkulmilta ja omistautui kaiken työltä liikenevän ajan hiljaiseen luonnossa kuljeskeluun ja meditaatioon. Ei minkään opin mukaiseen, vaan pelkkään "tyhjyyden tuijottamiseen", sisäiseen kuunteluun vaikkei mitään kuulunut
Minne kouluihin olet yrittänyt? Meillä ainakin on monta hyvää työntekijää, joilla on jos jonkinlaista vaivaa. Oletko polvien takia ollut lääkärissä? Voiko niille tehdä mitään?