Lue keskustelun säännöt.
Nyt se on nähty, perhe-elämä. Tervetuloa uusi elämä!
27.12.2019 |
Olen keski-ikäinen nainen ja olen jo pidemmän aikaa kipuillut perheenäidin ja vaimon roolissa. En ole onnellinen enää. Miehen kanssa ei riitä keskusteltavaa eikä seksikään innosta. Mies on hyvä, kunnollinen ja uskoisin että rakastaa minua vielä. Kai minäkin olen häneen kiintymyt ja tottunut pitkässä avioliitossa. En vaan koe itseäni naiseksi hänen kanssaan ja läsnäolo ahdistaa päivä päivältä enemmän.
Olen aina tykännyt miesten huomiosta ja ensi vuonna olen sitä valmis vastaanottamaan ilman mitään sitoumuksia. Ehkä tämä on ikäkriisiä, mutta tiedostan, että jos en tätä ratkaisua tee nyt, kuolen pystyyn tässä liitossa. En ikinä enää kokisi huumaa ja intohimoa. Elämä on tässä ja nyt. Ympärillä kuulee sairastumisia ja kuolemia, olen vielä elossa ja haluan kokea täysillä. Voin tulla katumaan ja voin tulla satutetuksi, mutta ainakin koen sitten jotain.
Olen jonkin verran itsekäs ja omaan narsistisia ominaisuuksia, joten ehkä nämä puolet pyrkivät nyt pintaan.
Haluan juopua elämästä, tanssia ja elää! Se on lupaukseni itselle uudella vuosikymmenellä. En voi enää elää muiden odotusten mukaan. Lapset varmasti pärjäävät kun ovat jo teini-ikäisiä.
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kuin toteutat, niin mene ensin terapiaan. Säästät monta ihmistä suurelta tuskalta- itsesi mukaan lukien.
T:kokemusta on
Okei et ole eka etkä vika joka eroaa, eli mikäs tuossa. Ei se ole mielestäni narsistista että haluaa kokea rakkautta ja s eksuaalista halua. Vai ajattelitko hylätä lapset täysin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitähän ei mikään estä. Mutta jonkinlaista valintaa joutunet tekemään sen rakastavan miehen ja muiden miesten välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, olet ikäkriisissä. Se menee ohi joka tapauksessa, ja itsestäsi riippuu, romutatko höyryissäsi entisen elämäsi.
Jos odotat, että mies (oma tai tuntematon) saa sinut onnelliseksi ja kokemaan että elät täyttä ja hyvää elämää, niin se on mielestäni tuhoon tuomittu odotus. Keskity mieluummin itseesi kuin miehiin. Eikö ole mitään muuta mistä nautit, kuin miesten huomio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
40 v. kriisi?
Ai ap olikin vain "40 vuotiaat naiset ei enää kelpaa kellekään" -Uli.
Vois olla oma kirjoitukseni mut lupasin itselleni ja miehelle vieä yrittää korjaa asiat. Jos myös mies ei yritä enemmän tulee ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos odotat, että mies (oma tai tuntematon) saa sinut onnelliseksi ja kokemaan että elät täyttä ja hyvää elämää, niin se on mielestäni tuhoon tuomittu odotus. Keskity mieluummin itseesi kuin miehiin. Eikö ole mitään muuta mistä nautit, kuin miesten huomio?
Haluan nimenomaan keskittyä itseeni, mutta avioliitossa en voi sitä tehdä. Ei mieheni ymmärräisi, että haluan vaikka matkalle joskus yksin. En saa ikinä olla yksin kotona ja tämäkin ahdistaa, aina on joku iholla.
Nautin toki muistakin asioista, työstäni, liikunnasta ja matkustelusta esimerkikisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olet ikäkriisissä. Se menee ohi joka tapauksessa, ja itsestäsi riippuu, romutatko höyryissäsi entisen elämäsi.
En ole romuttamassa entistä elämääni enkä hylkäämässä lapsiani, mutta tämä elämäntapa ahdistaa enkä koe enää olevani itseni, jonka olen hukannut tähän rooliin ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vois olla oma kirjoitukseni mut lupasin itselleni ja miehelle vieä yrittää korjaa asiat. Jos myös mies ei yritä enemmän tulee ero.
Miten rakkauden ja intohimon puutteen voi korjata?
"En vaan koe itseäni naiseksi hänen kanssaan ja läsnäolo ahdistaa päivä päivältä enemmän."
Heh, niin väsynyttä, niin väsynyttä. Etkö nyt muuta keksinyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vois olla oma kirjoitukseni mut lupasin itselleni ja miehelle vieä yrittää korjaa asiat. Jos myös mies ei yritä enemmän tulee ero.
Miten rakkauden ja intohimon puutteen voi korjata?
Syvä kiintymys voi muuttua uudelleen rakkaudeksi, en puhunut intohimosta mitään?
Samat mietteet ollu jo pari vuotta. Edelleen sitkuttelen juurikin kaikkien muiden takia.
Oletko siis eroamassa vai ottamassa omaa aikaa muuten vain?
Etkö oikeasti vois jo kirjoittaa sitä kirjaa ja jättää nämä keksityt aloitukset tältä sivustolta pois? Eikö uskallusta riitä? Kirjoitustyylisi paljastaa jokaisen aloituksen keksityksi tarinaksi.
Joo, teinit maailmalle vaan, kun äiti haluaa humputella! Kaunis, rietas ja onnellinen, you go girl!