Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hiljattain aikuistuneen jutut ravintolaillan jälkeen
26.12.2019 |
Hiljattain aikuistunut nuori asuu vielä synnyinkodissaan meidän eli vanhempiensa kanssa. Hän oli eilen ravintolassa ystäviensä kanssa. Ensin hänet vietiin yhden ystävänsä luokse etkoille. Sieltä olivat jatkaneet porukalla taksilla ravintolaan.
Aamuyöllä puhelin soi ja nuori pyysi kyytiä kotiin. Hänet sitten tietenkin haettiinkin mielellään koska pelkäämme paikkakuntamme lähellä tapahtuneen kuolonuhreja vaatineen nuoren rattijuopon aiheuttaman tragedian vuoksi oman nuortemme päätyvän itse joskus rattijuopon ajamaan autoon. Olemme muistutelleet asiasta jo pari, kolme vuotta.
Nuori oli elämänsä kolmatta kertaa humalassa ja sanoi olevansa sekä kovassa humalassa että nälissään. Hän ei kauaa aikaillut kun latoi jääkaapista joululaatikoiden jämiä lautaselle ja lämmitti ne mikrossa. Siihen lisäksi vihreät herneet, rosolli ja lohileipiä sekä kannellinen vettä.
Olin helpottunut kun nuori aikuinen söi ja etenkin joi paljon vettä. Aluksi minua huvitti se, että hän halusi keskustella ruokapöydässä kanssani nimenomaan politiikasta. Join teetä ja yritin argumentoida parhaani mukaan vaikka nuori pitää minua tietotekniikka-asioissa äitini sukupolven edustajan tasoisena. Ohitin joko tahattoman tai tahallisen möläytyksen ja siirsin aasinsillan kautta keskustelua eteenpäin.
Tavallisesti tämä nuori aikuinen on hiljainen introvertti, mutta ei ole kuitenkaan ujo eikä kynnysmatto. Nyt kun kerran juhlajuoma oli irroittautua kielenkannat niin hänellä oli niin painavaa asiaa, että olisi varmasti kelvannut Yleisradion Kansanradioon jos siellä olisi otettu vastaan kaksituntinen puhelu.
Muutaman santsauskerran jälkeen nuori meni hampaitaan pesemättä nukkumaan ja nukkuu vieläkin. Hänellä on arkielämässä ystäviä, osa jo alakoulusta ja osa lukiosta. Sitä minä pohdiskelen, että MISTÄ hänen kaltaisensa perheestä noin 15 vuoden päästä haaveileva voi löytää puolison jos juhlajuoma aiheuttaa hänessä noin voimallisen paineen purkaa mielipiteitään myös omalle vanhemmalleenkin? Hän on varmasti paasannut ravintolassa suu vaahdossa samaan aikaan kun muut ovat yrittäneet juhlia.
Kiinnostusta eri aatteita, maailmaa, historiaa, uskontoja ja tiedettä kohtaan on myöhäistä alkaa poistaa hänestä. Itselläni ei ole kokemusta ravintoloissa käymisestä koska olin enemmän lukijatyyppiä tuon- ja myös jatko-opintoikäisenä. Samat aiheet kiinnostavat minua vieläkin ja se taitaa olla harvinaista koska en tunne puolisoni lisäksi muita, jotka haluaisivat tai jaksaisivat keskustella kyseisistä aiheista.
Olen vielä yrittänyt kasvattaa lapseni siten, etteivät he ryhtyisi ainakaan uskonnosta, politiikasta tai raha-asioista puhumaan juhlavissa tilaisuuksissa tai juhlissa. Kotona perheen kesken niistä on saanut aina keskustella.
En tiedä, pitäisikö minun ottaa viime yön parituntinen ”kyllä on jämptisti näin”-tyyppinen keskustelu tai pikemminkin monologi puheeksi? Hän ei ollut aggressiivinen missään vaiheessa eikä hän tehnyt mitään kiellettyäkään. Ymmärrän sen, että nuori ihminen kaipaa parisuhdetta ja tuollainen puhe, joka sopisi vaalitenttiin, ei välttämättä ole tie toisen sydämeen.
Kuinka toimisitte asian suhteen nuoren herätessä? Minusta olisi kauheaa jos hän ei saisi ikinä tietää, mistä kenkä puristaa jos partneria ei löydykään. Hänen olisi parempi olla ottamatta juhlajuomaa ja olla kuskina sekä pidättyväisempi puheissaan. Kumpi on ylipäänsä pahempi: edellämainituista aiheista innostunut vaiko kiroileva rääväsuu samassa pöydässä kun olisi tarkoitus huvitella ja etsiä ehkä myös seuraa romanttiseenkin kanssakäymiseen?
Nykyaikana kaikki on paljon vaikeampaa. Me tutustuimme puolisoni kanssa sattumalta ja se oli sitten menoa ilman minkäänlaisia pelejä.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tämä ihmisten erilaisuus joskus hämmentävää havaita.
Juuri kun lukee tekstin jota ajattelee hyvin omalaatuiseksi, ehkä mieleltään sairastuneen ihmisen tajunnanvirraksi jota kukaan ei voi ylittää, törmääkin tekstiin joka vaikuttaa loogiselta, mutta kuitenkin jollain tavalla kryptiseltä, järkevältä, mutta omalla tavallaan täysin tolkuttomalta ja sitä alkaa miettimään evoluution mekanismeja ja kuinka nykyinen helppo elämä saattaa tuottaa aivan kummallisten ja turhanpäiväisten ajatusmaailmoiden ilmenemistä ja vieläpä lisääntymistä elonkehään.
Toisaalta ajatellen, kun kaikilla on ongelmia ja ns. vastoinkäymisiä elämässään, niiden vähemmän ongelmallisten ihmisten ongelmat muodostuisivat kaikkein pahimmiksi ja aina ongelmien kokonaismäärän vähetessä, ongelma muodostuu aina vain pienemmistä tapahtumista. Lopulta olisimme tianteessa jossa katastrofin aiheuttaisi rakennekynnen tuhoutuminen astioita tiskatessa.
Summa summarun. Jos Ap:n elämän suurin tragedia tuli käsiteltyä em. kirjoituksessa, hän on onnellinen, jaa vähänkö :-)
Kiitos. Olen lukenut nuorison mielenterveysongelmista ja nimenomaan yhteisöllisyyden puute ja yksinäisyys altistaa niille. Ihminen altistuisi vähemmän ulkopuolisuuden tunteille mikäli tulisi hyväksytyksi ja rakastetuksi juuri sellaisena kuin hän parhaimmillaan on.
Omassa lapsuudenkodissani ei käytetty alkoholia. Puolisoni lapsuudenkodissa ei käytetty juurikaan alkoholia. Sen vuoksi emme ole mitään alkoholinkäytön asiantuntijoita. Omat asiantuntijasukulaiset ovat jo manan majoilla tai hulluuden highwaylla eli heiltä on turha kysyä apua tai neuvoa tässä asiassa. Puoliso ei halua tehdä numeroa koko asiasta. Kaikista vähiten keskustella sukulaistensa kanssa koko asiasta. Esikoisemme on käsittääkseni raitis aikuinen.
Suurin huolenaiheesi on siis se, että lapsesi persoonallisuus muuttu kännissä toisenlaiseksi, ehkä avoimemmaksi?
Itse alkoholin haitta/hyötynäkökulmia tunnistamattomana et osaa oikein suhtautua jälkikasvusi kännijorinaan asianmukaisella suurpiirteisyydellä ja vedät kauaskantoisia johtopäätöksiä hänen käyttäytymisensä ja tulevaisuutensa välille.
Olkoonpa mielipiteet sitten äärilieraaleja fasis tinpunavihreitä kee nereitä halaavia tolkuttomuuksia tai isänmaallisia perus suomalaismielipiteitä, hän kyllä löytää aikaa myöten oman viiteryhmänsä ja pariutuu heidän kanssaan ja tuottaa lisää huolenaiheita elämäänsä/elämääsi.
Ps. Pun avihreän aatteen omaavana, kehottaisin häntä kyllä olemaan lisääntymättä, sillä globaalisti ottaen suomessa/euroopassa/maailmassa on jo riittävästi kärsimystä muutenkin.
Suomessa ja Euroopassa elämä on kuin taivaassa/nirvanassa/paratiisissa tai muussa vastaavassa paikassa verrattuna kehitysmaiden ja osan Aasian maiden seutujen oloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vietätkö useinkin aikaa poikasi ja hänen ikätovereidensa seurassa, kun noin varmaksi tunnut tietävän että poikasi valitsemat puheenaiheet ja tapa puhua niistä ovat jotenkin väärin?
Kysyn, kun oma poikani, ja hänen ystävänsä kuulostavat hyvinkin samanlaisilta sinun poikasi kanssa. Olen asiantilaan vain tyytyväinen. Mieluummin keskustelevat maailmasta ja sen tilasta, kuin örisevät räkä poskella kuinka kännissä ovat, ja kuinka monta annosta aikovat vielä juoda.
Missä tuossa aloituksessa sanottiin, että kyseessä on poika? Voihan kyseessä olla tytärkin. Voi olla jopa sellainen henkilö, joka ei halua sukupuoltaan korostettavan ylenpalttisesti millään tavoin. Voi olla henkilö, jonka jutut poikkeavat paljon muiden samaa biologista sukupuolta edustavien samanikäisten jutuista.
Iljettää todellakin se, että tietynlaiset asiat ja aiheet liitetään stereotyyppisesti jompaankumpaan biologiseen sukupuoleen tai johonkin ikäluokkaan. Ette ymmärräkään, kuinka väärässä olette ennakkoluuloilenne kanssa.
Löysitkin sitten sen merkittävimmän pointin tuosta viestistä.
Avaa silmäsi, tonttu! Sanna Marinin hallitusta pilkataan huulipunahallitukseksi, koska hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat naisia. Jos he olisivat miehiä, ei kukaan pilkkaisi eikä jarruttaisi hallituksen tekemisiä vaan tukisi heitä tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikilla ei riitä ymmärrys siihen edes kansanedustajana, että kansanedustajan tärkein velvollisuus on tehdä koko Suomen hyvinvointia edistäviä tekoja.
Nykyisen somepolitikoinnin aikakautena juututaan koko ajan sinällään toisarvoisiin lillukanvarsiin kiinni joka hallituskaudella eikä pystytä pitämään yllä Suomea hyvinvointivaltiona.
Yksi hyvinvointivaltion mittari eli Pisa-testien tuloserojen kuilu on järkyttävä ja asialle pitää tehdä heti jotain. Yleensä suuret kuilut johtavat suuriin levottomuuksiin yhteiskunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vietätkö useinkin aikaa poikasi ja hänen ikätovereidensa seurassa, kun noin varmaksi tunnut tietävän että poikasi valitsemat puheenaiheet ja tapa puhua niistä ovat jotenkin väärin?
Kysyn, kun oma poikani, ja hänen ystävänsä kuulostavat hyvinkin samanlaisilta sinun poikasi kanssa. Olen asiantilaan vain tyytyväinen. Mieluummin keskustelevat maailmasta ja sen tilasta, kuin örisevät räkä poskella kuinka kännissä ovat, ja kuinka monta annosta aikovat vielä juoda.
Missä tuossa aloituksessa sanottiin, että kyseessä on poika? Voihan kyseessä olla tytärkin. Voi olla jopa sellainen henkilö, joka ei halua sukupuoltaan korostettavan ylenpalttisesti millään tavoin. Voi olla henkilö, jonka jutut poikkeavat paljon muiden samaa biologista sukupuolta edustavien samanikäisten jutuista.
Iljettää todellakin se, että tietynlaiset asiat ja aiheet liitetään stereotyyppisesti jompaankumpaan biologiseen sukupuoleen tai johonkin ikäluokkaan. Ette ymmärräkään, kuinka väärässä olette ennakkoluuloilenne kanssa.
Löysitkin sitten sen merkittävimmän pointin tuosta viestistä.
Avaa silmäsi, tonttu! Sanna Marinin hallitusta pilkataan huulipunahallitukseksi, koska hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat naisia. Jos he olisivat miehiä, ei kukaan pilkkaisi eikä jarruttaisi hallituksen tekemisiä vaan tukisi heitä tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikilla ei riitä ymmärrys siihen edes kansanedustajana, että kansanedustajan tärkein velvollisuus on tehdä koko Suomen hyvinvointia edistäviä tekoja.
Nykyisen somepolitikoinnin aikakautena juututaan koko ajan sinällään toisarvoisiin lillukanvarsiin kiinni joka hallituskaudella eikä pystytä pitämään yllä Suomea hyvinvointivaltiona.Yksi hyvinvointivaltion mittari eli Pisa-testien tuloserojen kuilu on järkyttävä ja asialle pitää tehdä heti jotain. Yleensä suuret kuilut johtavat suuriin levottomuuksiin yhteiskunnissa.
Huulipunahallitusta ei pilkata siksi, että johtopaikoilla on nuoria naisia, vaan siksi, että me tiedämme millaista arvopohjaa nämä naiset edustavat.
Tämänkaltaisella politiikalla, jossa punavihreät yrittävät kalastella nuoria äänestäjiä kannattajiksi puun/vierasmaalaisten halaamispolitiikalleen nostamalla johtopaikoille nuoria naisia, ei voi pitää kuin tuhoontuomittuna yrityksenä johtaa maata.
Vaikka näiden naisten takana seisoisikin harmaana eminenssinä politiikan asiantuntijoita, heidän ideologiaansa on vaikeaa saada takaisin pulloon kun Pandoran lipas on nyt avattu.
Ja kaikki tämä on tehty tuhoamalla demokratian perusperiaatteet.
Politiikan painoarvon saavuttaa maassa eniten ääniä saanut puolue ja sen kannattajat.
Vanhat pierut eivät halua luopua vallasta kuin pakon sanelemana.
Minä olin nuorena tuollainen. Minusta oli hauska väitellä humalassa. Ja vieläpä uskonnosta, politiikasta ja historiasta. Aika usein jäin sitten yksin pöytään istumaan juomineni, kun kaiken väittelyn jälkeen en enää jaksanut miettiä kenenkään iskemistä. Mehut meni siihen.
Ap, ei tuollaiselle luonteelle voi mitään. Tietysti voitte kotona keskustella ja väitellä, niin lapsella ei baarireissulla tule niin suuri tarve ajatusten vaihtoon.
Toisaalta lapsesi ajattelee ja haluaa vaihtaa ajatuksia, eli ei ole mikään tuulitunneli. Yliopistosta tai korkeakoulusta hän voi löytää samanhenkisiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyssä humalanvaiheessa on hauska iskeä kepillä jäätä, silloin ei merkitse ihmisen aatteelliset tai uskonnolliset arvot. Kärjistäen löytyy kipupiste.
Minä en ainakaan säästele sanojani. Sehän se juurikin on hauskaa. Löydän aina eriävän mielipiteen.
Ap, olen kuin lapsesi. Tämä on persoonallisuus kysymys. Ei tule muuttumaan vuosien saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin nuorena tuollainen. Minusta oli hauska väitellä humalassa. Ja vieläpä uskonnosta, politiikasta ja historiasta. Aika usein jäin sitten yksin pöytään istumaan juomineni, kun kaiken väittelyn jälkeen en enää jaksanut miettiä kenenkään iskemistä. Mehut meni siihen.
Ap, ei tuollaiselle luonteelle voi mitään. Tietysti voitte kotona keskustella ja väitellä, niin lapsella ei baarireissulla tule niin suuri tarve ajatusten vaihtoon.
Toisaalta lapsesi ajattelee ja haluaa vaihtaa ajatuksia, eli ei ole mikään tuulitunneli. Yliopistosta tai korkeakoulusta hän voi löytää samanhenkisiä ihmisiä.
Kaverini miettivät kenen viekkuun lähtisivät yöksi, minulla jäi levy päälle. Halusin mennä kotiin tarkistamaan tietokirjoista faktoja keskustelussa ilmenneistä asioista.
Alue: Aihe vapaa
Löysitkin sitten sen merkittävimmän pointin tuosta viestistä.