Lue keskustelun säännöt.
Epämääräiset kasvot ja joulun valokuvat
20.12.2019 |
Siinä se otsikossa pähkinänkuoressa mutta siis.
Mua ahdistaa aika paljon nyt varsinkin joulun aikaan kun otetaan paljon kuvia se, että mulla on hieman epämuodostuneet kasvot.
Ei siis jotain pientä mihin en ole naisena tyytyväinen, vaan esim toinen silmä on paljon pienempi ja ihan paljaalla silmällä nähden huomattavasti eri korkeudella.
Muutenkin epämääräinen naama.
Puoliso sanoo kauniiksi joten sieltä ei tukea ja ymmärrystä aina riitä, ja mietin miten sitä osaa olla ja hymyillä kun tietää näyttävänsä ihan h.rviöltä ja johan sitä sukukin varmaan ihmettelee.
Ja kun tiedostan sen näytän aina surulliselta kuvassa.
En ryve säälissä enkä pyydä päivittelyä, vaan ideoita miten vois olla rennommin ja jotain vinkkejä niihin kuvaustilanteisiin?
Ei, en halua käyttää asian miettimiseen joulua, ja joo on first World problem. Mutta oisko mitään ideoita?
Kommentit (7)
Koko naaman kattava hymy sen mikä irti lähtee, tai katsele kengänkärkiä, vaihtoehtoisesti piiloudu isomman taakse, mutta mikään pakko ei ole ole mennä jokaiseen otokseen mukaan ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota sadoittain selfieitä (jo tänään) ja opettele sulle edullisimmat kuvakulmat ja ilmeet. Vie ne lihasmuistiin. Sitten esität ne samat kameralle joulunkin aikaan.
Niin se on pakko tehdä. Esimerkiksi oma ”valokuvahymyni” ei edes tunnu hymyltä hymyillessä saati näytä kummoiselta luonnossa, mutta se on tarkkaan harjoiteltu ja onnistuu kuvassa joka kerta.
Tää oli hyvä! Kiitos. Pitää kokeilla 8)
Niin... en osaa antaa täysin tyhjentävää neuvoa. Eilen vain valokuvia selatessani huomasin kuinka jännä se oma mieli on. Sillä on erittäin suuri merkitys.
Selailin siis parinvuoden takaisia kuvia ja huomasin kuinka erillainen olinkaan tuolloin.
Hieman täyteläisempi kropaltani jne. Kuitenkin kuvanotto hetkillä olen ajatellut, että saman näköinen olen siitä huolimatta kuin mitä laihempana nyt. No en todellakaan ollut jos kuviin uskomista.
Olen tuolloin ajatellut että olenpa epätäydellinen ihmisenä ja nyt taas kuvat nähdessäni että enpä nyt niin paha ollut. Nyt taas on päinvastoin eli ajattelen että olisinpa tuollainen kuin noissa parin vuoden takaisissa kuvissa :D Uskon että harva ulkopuolinen lopulta niitä vikoja meissä huomaa. Se kuka eniten niihin vikoihin keskittyy on sinä itse.
Mä luulin että tää aloitus tarkoitti jouluna otettuihin valokuviin ilmaantuvia epämääräisiä kasvoja, ns. kummituskuvia :D Mulle nimittäin on käynyt yhtenä jouluna sillain. Lasten vieressä, samassa rivissä oli kummallinen, ihmisen mallinen hahmo joka näkyi valokuvissa mutta ei kuvaustilanteessa. Ei keksitty näille parille kummalliselle kuvalle koskaan mitään loogista selitystä.
Mutta sun aiheeseen, ap. Mä oon ihan varma, että kukaan muu ei sun lisäksesi ajattele susta noin. Sä oot miehesi mielestä kaunis ja ihana, ja niin myös kaikkien läheistesi mielestä. En tiedä onko sulla lapsia, mutta jos on, niin heille sä oot maailman kaunein äiti. Älä anna noiden ajatusten pilata sun elämääsi ja elämäsi ihania hetkiä. Ne ei ole olemassa muualla kuin sun omassa mielessä. (Ja tässä maailmassa ei ole olemassa ihmistä, joka olisi kaikkien mielestä kaunis. Aina on joku, joka ihmettelee/tuijottaa/tms typerää, joten älä välitä niistä.)
Miksi näytän hymyillessä aivan hirveältä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä luulin että tää aloitus tarkoitti jouluna otettuihin valokuviin ilmaantuvia epämääräisiä kasvoja, ns. kummituskuvia :D Mulle nimittäin on käynyt yhtenä jouluna sillain. Lasten vieressä, samassa rivissä oli kummallinen, ihmisen mallinen hahmo joka näkyi valokuvissa mutta ei kuvaustilanteessa. Ei keksitty näille parille kummalliselle kuvalle koskaan mitään loogista selitystä.
Mutta sun aiheeseen, ap. Mä oon ihan varma, että kukaan muu ei sun lisäksesi ajattele susta noin. Sä oot miehesi mielestä kaunis ja ihana, ja niin myös kaikkien läheistesi mielestä. En tiedä onko sulla lapsia, mutta jos on, niin heille sä oot maailman kaunein äiti. Älä anna noiden ajatusten pilata sun elämääsi ja elämäsi ihania hetkiä. Ne ei ole olemassa muualla kuin sun omassa mielessä. (Ja tässä maailmassa ei ole olemassa ihmistä, joka olisi kaikkien mielestä kaunis. Aina on joku, joka ihmettelee/tuijottaa/tms typerää, joten älä välitä niistä.)
Tää oli kauhean kauniisti kirjoitettu, tuntemattomalta ihmiseltä. Kiitos sinulle vastauksesta, yritän miettiä näitä.
Ja voi apua tuo muu mitä kirjoitit :D Kai kaikki on mahdollista.
Ota sadoittain selfieitä (jo tänään) ja opettele sulle edullisimmat kuvakulmat ja ilmeet. Vie ne lihasmuistiin. Sitten esität ne samat kameralle joulunkin aikaan.
Niin se on pakko tehdä. Esimerkiksi oma ”valokuvahymyni” ei edes tunnu hymyltä hymyillessä saati näytä kummoiselta luonnossa, mutta se on tarkkaan harjoiteltu ja onnistuu kuvassa joka kerta.