Ostinko lapselle liikaa lahjoja?
Lapsi täyttää keväällä 2 vuotta, eikä siis ymmärrä vielä paljon joulusta. Ihastellen ihmettelee kaikkea kuin ensi kertaa, viime joulua ei voi muistaa.
Ostin lapselle joululahjaksi pehmolelun, jollaisen hän olisi halunnut syyslomareissulta, mutta viimeinen ehdittiin ostaa juuri nenän edestä. Ostin myös Lidlistä sellaisen autojen parkkitalon, sillä lapsi rakastaa pikkuautoillaan leikkimistä, vaikka tuo parkkitalo taitaa olla tarkoitettu vähän vanhemmille lapsille leikkeihin. Sorruin lisäksi ostamaan puisen leikkileivänpaahtimen, sillä lapsi sai syksyllä oman leikkikeittiön, jolla tykkää leikkiä. Ostin äsken vielä hetken mielijohteesta soivan laulukirjan, vaikka pukinkonttiin ovat hankkineet kaikenlaista myös kummit, mummit ja tädit. Kasvatanko nyt lapsestani krääsään kiintyvän materialistin? Mikä minua vaivaa? Eihän lapseni edes odota mitään lahjoja! Miehen kanssa olemme sopineet jo monena jouluna, että toisillemme emme osta mitään. Sen sijaan olemme ennen joulua ostaneet usein esim. uuden maton, puuttuneen yöpöytänä toimivan sängynpäädyn tai hajonneen tilalle uuden kodinkoneen ja sopineet, että siinä on yhteinen joululahjamme. Nyt joulukuusen alle on tulossa tavararöykkiö.
Noitahan ei tarvitse nyt heti antaa. Säästä osa seuraavaksi synttärilahjaksi.