Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kissat ja pentuarki
Kissamamma
20.12.2019 |
Kohtalotovereita haeskelen.
Adoptoimme kissanpennun reilu vuosi sitten ja tämähän on kuin vauva-arkea, melkein naurattaa jo itseäkin.
Kisu on vahva luonne joka häärää kaikessa mukana ja haluaa paljon huomiota.
Kaappeihin on pitänyt hankkia lapsilukot, kaikki muovinen on pidettävä piilossa ja johdot nipussa ylhäällä koska tämä syö niitä työkseen ja tunkeutuu kaappeihin jos haluaa.
Vuoden verran olen myös herännyt joka yö vähintään kolme kertaa kun nuori kissa ilmaisee huomiontarvettaan.
Ihana se on silti enkä pois vaihtaisi, miettinyt vain että kaikilla ei kyllä kantti kestäisi tätä.
Vanhuspäiviä ja rauhoittumista odotellessa.
Miten teillä kissojen kanssa?
Ps. Kissaa leikitetään säännöllisesti joka päivä ja on muutenkin hyvin hoidettu, se nyt vaan on tuollainen rasavilli.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen kissan kanssa meilläkin elettiin vauva-arkea. Lähti tasaantumaan neljännen vuoden paikkeilla, ja kaikenlaiset pikkulapsipöljäilyt siltä loppuivat kun otettiin uusi pentu sille kaveriksi noin kahdeksannen ikävuoden paikkeilla. Vanhempi kissa huolehti myös, että uusi pentu ei höperöinyt ihan yhtä pahasti. Nyt vanhempi on jo kääntymässä elämänsä ehtoopuolelle, ja tietyt pentuajan venkoilut ovat palaamassa, nuorempi, nyt jo aikuinen kissa näyttäisi ottavan jo vetovastuuta hommassa ja vahtii ettei papparainen ihan mahdottomuuksia keksi.
Oi mikä söpö pari!
Meilläkin oli jo hetken ajatuksena tasottaisiko kaverin saaminen menoa, mutta todettiin että tämä saa nyt ensin kasvaa ja katsotaan sitten hieman myöhemmin.
Ei kahta nuorison edustajaa meille, luulen että siitä meno vaan yltyisi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muilla vielä lisää vastaavia kissatarinoita?
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
En missään tilanteessa olekkaan noussut ylös kissaa hoivaamaan öisin, hällä virtaa riittää noin muuten vaan ja siihen mäykymiseen on paha olla heräämättä varsinkaan jos ja kun tekee tuhmuuksia ympäri kotia.
Lähinnä toruja saanut koko ajan ja maksimissaan jos on pakko nostettu takaisin makuuhuoneeseen jossa nukkuu muutenkin.
Ei auta muukaan.
Terkuin AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
En missään tilanteessa olekkaan noussut ylös kissaa hoivaamaan öisin, hällä virtaa riittää noin muuten vaan ja siihen mäykymiseen on paha olla heräämättä varsinkaan jos ja kun tekee tuhmuuksia ympäri kotia.
Lähinnä toruja saanut koko ajan ja maksimissaan jos on pakko nostettu takaisin makuuhuoneeseen jossa nukkuu muutenkin.Ei auta muukaan.
Terkuin AP
Niin, eli kissa on saanut huomiota ja seuraa, kun on metelöinyt. Se ainoa toimiva keino on olla reagoimatta mitenkään. Älä nouse, älä kiellä, älä koske. Olet kuin et huomaisikaan. Tässä vaiheessa joutunet kärsimään metelöinnistä ainakin vielä pari viikkoa, mutta kun kyse on pennusta, saat sen vielä opetettua ottamaan yöt rauhallisesti, jos nyt lopetat systemaattisesti kaiken reagoinnin kissan tekemisiin öiseen aikaan. Niin kauan kuin kiellät, nouset sanägystä, otat kissan syliin tai huomioit sitä mitenkään (positiivisesti tai negatiivisesti) se tulee jatkamaan tuota yöllistä häiriköintiään, koska saa sillä tahtonsa läpi (= sinut seurakseen edes hetkeksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
En missään tilanteessa olekkaan noussut ylös kissaa hoivaamaan öisin, hällä virtaa riittää noin muuten vaan ja siihen mäykymiseen on paha olla heräämättä varsinkaan jos ja kun tekee tuhmuuksia ympäri kotia.
Lähinnä toruja saanut koko ajan ja maksimissaan jos on pakko nostettu takaisin makuuhuoneeseen jossa nukkuu muutenkin.Ei auta muukaan.
Terkuin AP
Niin, eli kissa on saanut huomiota ja seuraa, kun on metelöinyt. Se ainoa toimiva keino on olla reagoimatta mitenkään. Älä nouse, älä kiellä, älä koske. Olet kuin et huomaisikaan. Tässä vaiheessa joutunet kärsimään metelöinnistä ainakin vielä pari viikkoa, mutta kun kyse on pennusta, saat sen vielä opetettua ottamaan yöt rauhallisesti, jos nyt lopetat systemaattisesti kaiken reagoinnin kissan tekemisiin öiseen aikaan. Niin kauan kuin kiellät, nouset sanägystä, otat kissan syliin tai huomioit sitä mitenkään (positiivisesti tai negatiivisesti) se tulee jatkamaan tuota yöllistä häiriköintiään, koska saa sillä tahtonsa läpi (= sinut seurakseen edes hetkeksi).
Niin eli kun yöllä hypitään ties minne tiputtamaan tavaroita ja revitään tapetit rikki niin antaa vaan olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
En missään tilanteessa olekkaan noussut ylös kissaa hoivaamaan öisin, hällä virtaa riittää noin muuten vaan ja siihen mäykymiseen on paha olla heräämättä varsinkaan jos ja kun tekee tuhmuuksia ympäri kotia.
Lähinnä toruja saanut koko ajan ja maksimissaan jos on pakko nostettu takaisin makuuhuoneeseen jossa nukkuu muutenkin.Ei auta muukaan.
Terkuin AP
Niin, eli kissa on saanut huomiota ja seuraa, kun on metelöinyt. Se ainoa toimiva keino on olla reagoimatta mitenkään. Älä nouse, älä kiellä, älä koske. Olet kuin et huomaisikaan. Tässä vaiheessa joutunet kärsimään metelöinnistä ainakin vielä pari viikkoa, mutta kun kyse on pennusta, saat sen vielä opetettua ottamaan yöt rauhallisesti, jos nyt lopetat systemaattisesti kaiken reagoinnin kissan tekemisiin öiseen aikaan. Niin kauan kuin kiellät, nouset sanägystä, otat kissan syliin tai huomioit sitä mitenkään (positiivisesti tai negatiivisesti) se tulee jatkamaan tuota yöllistä häiriköintiään, koska saa sillä tahtonsa läpi (= sinut seurakseen edes hetkeksi).
Niin eli kun yöllä hypitään ties minne tiputtamaan tavaroita ja revitään tapetit rikki niin antaa vaan olla?
Kyllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
En missään tilanteessa olekkaan noussut ylös kissaa hoivaamaan öisin, hällä virtaa riittää noin muuten vaan ja siihen mäykymiseen on paha olla heräämättä varsinkaan jos ja kun tekee tuhmuuksia ympäri kotia.
Lähinnä toruja saanut koko ajan ja maksimissaan jos on pakko nostettu takaisin makuuhuoneeseen jossa nukkuu muutenkin.Ei auta muukaan.
Terkuin AP
Niin, eli kissa on saanut huomiota ja seuraa, kun on metelöinyt. Se ainoa toimiva keino on olla reagoimatta mitenkään. Älä nouse, älä kiellä, älä koske. Olet kuin et huomaisikaan. Tässä vaiheessa joutunet kärsimään metelöinnistä ainakin vielä pari viikkoa, mutta kun kyse on pennusta, saat sen vielä opetettua ottamaan yöt rauhallisesti, jos nyt lopetat systemaattisesti kaiken reagoinnin kissan tekemisiin öiseen aikaan. Niin kauan kuin kiellät, nouset sanägystä, otat kissan syliin tai huomioit sitä mitenkään (positiivisesti tai negatiivisesti) se tulee jatkamaan tuota yöllistä häiriköintiään, koska saa sillä tahtonsa läpi (= sinut seurakseen edes hetkeksi).
Niin eli kun yöllä hypitään ties minne tiputtamaan tavaroita ja revitään tapetit rikki niin antaa vaan olla?
Kyllä
Eli en yritä opettaa vain että yöllä nukutaan, vaan myös että on luvallista repiä koti palasiksi.
Nerokasta!
Ei kannata tuollaisessa kissataloudessa olla tavaroita irrallaan, joita tiputella öisin tylsyyttään. Kaksipuolisella teipillä kiinni välttämättömät, ylimääräinen tilpehööri pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tuollaisessa kissataloudessa olla tavaroita irrallaan, joita tiputella öisin tylsyyttään. Kaksipuolisella teipillä kiinni välttämättömät, ylimääräinen tilpehööri pois!
Ja miten tapettien laita?
Niitä on hieman hankalampi peittää.
Juuri tämän takia hankin vuosi sitten aikuisen kissan. En ole kiinnostunut pentuarjesta, siksi kai olen velakin. :D
Tsemppiä ap, kyllä se siitä helpottaa yllättävän nopeasti. Ja sitten muistelet haikein mielin sitä suloista pentua. Suloinen se toki on aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä seuraaville kissan hankkijoille, että älkää missään nimessä lähtekö siinä alkuvaiheessa mukaan siihen, että nousette sängystä ruokkimaan tai viihdyttämään kissaa keskellä yötä - kissa on nopea oppimaan asioita ja jos sen opettaa siihen, että naukumalla tai riehumalla se saa seuraa tai ruokaa yöllä, niin se tulee haluamaan seuraa tai ruokaa maailman tappiin asti monta kertaa yössä. Se pahoilta tavoilta pois opettaminen onkin sitten jo ihan hiton paljon pitempi ja vakeampi projekti. Meillä vanhempi kolli oppi alle viikossa, että yöllä nukutaan tai ainakin ollaan hissuksiin, kun ei vain noustu sen metelöintiin, vaan kestetiin hetken aikaa sitä katkonaisempaa unta. Nuoremmalle ei tarvinnut edes opettaa, kun silloin vuoden vanha "isoveli" ilmeisesti omalla esimerkillään opetti, että öisin ollaan hissuksiin. Edelleen nuo nukkuvat kauniisti koko yön - tulevat sänkyyn samaan aikaan kuin muutkin, nousevat herätyskelloon ja osaavat käydä syömässä ja pissalla niin hiljaa, ettei kukaan herää. Muutenkin kissoille älykkäinä eläiminä pystyy opettamaan aika paljon asioita ja tapoja - jostain syystä vain suurin osa kissan omistajista ei tätä edes yritä samalla tavalla järjestelmällisesti kuin lähes jokainen koiran omistaja omalle lemmikilleen.
Tämä on totta. Itse opetimme (jälkikäteen vasta tajusimme että olisi voinut tehdä toisinkin) aikuiset löytöeläintalosta haetut kissat, että he saavat aamulla ruoan kun tulevat sitä pyytämään. Ja näinhän se menee joka aamu. :)
Pennulle ottaisin aina kaverin niin energiaa kuluu kaverin kanssa mujuamiseen. Ja vanhemmillakin se kaveri vie energiaa ja tuntuu olevan tärkeä. Toki riippuu kissasta, osa viihtyy parhaiten yksin!
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäisen kissan kanssa meilläkin elettiin vauva-arkea. Lähti tasaantumaan neljännen vuoden paikkeilla, ja kaikenlaiset pikkulapsipöljäilyt siltä loppuivat kun otettiin uusi pentu sille kaveriksi noin kahdeksannen ikävuoden paikkeilla. Vanhempi kissa huolehti myös, että uusi pentu ei höperöinyt ihan yhtä pahasti. Nyt vanhempi on jo kääntymässä elämänsä ehtoopuolelle, ja tietyt pentuajan venkoilut ovat palaamassa, nuorempi, nyt jo aikuinen kissa näyttäisi ottavan jo vetovastuuta hommassa ja vahtii ettei papparainen ihan mahdottomuuksia keksi.