Onko täällä ketään joka olisi työllistynyt yli viisikymppisenä työttömyyden jälkeen?
Taas oli soiteltu työkkäristä. Ikää minulla jo 56 ja kokemusta pelkästään toimistotyöstä. Fyysisiä rajoitteita sen verran, ettei fyysisesti rasittava työ enää onnistu. Otta päähän taas kuunnella sitä liibalaabaa, kun molemmissa päissä tiedetään, että töitä ei ole mulle enää tarjolla.
Kommentit (38)
48 v sain määräaikaisen asiantuntijatyön. Se loppuu ensi vuonna kun olen jo reilusti yli 50v. Uutta työtä ei ole löytynyt vaikka haen.
Olen 54v. lähihoitaja, fyysisesti ja psyykkisesti terve. Teen omasta halustani määräaikaisuuksia, vakipaikkaa tarjottiin viimeksi vuoden alussa. En halunnut, vaihtelen mieluummin ympäristöä.
En ole koskaan ollut työttömänä ainakaan vielä.
Mieheni 54v sai työtä reilun vuoden työttömyyden jälkeen. Puolitutun yrittäjän tilauskanta pullistelee, ja hän tarjosi miehelleni työtä suoraan ilman koeaikaa. Tässä tapauksessa oli tuuria mukana, ja miehen aiemmat näytöt työelämässä painoivat myös.
Olen 54 v. ja vakipaikassa mutta muuttamassa toiselle paikkakunnalle, ja hieman jännittää löydänkö töitä muuton jälkeen. En ole aikaisemmin ollut työttömänä, joten en tiedä miten toimia. Siis voin jo alkaa hakea uutta työpaikkaa mutta täytyykö minun mennä TET-toimistoon vai mikä se on? Jos töitä ei löydy, niin olen oikeutettu työttömyyskorvaukseen, vai kuinka? Jos en enää onnistu työllistymään, niin missä vaiheessa minut heitetään työkyvyttömyyseläkkelle?
Ystäväni irtisanottiin yt-prosessin mhötä 51-vuotiaana viestintäosastolta. Hän haki erittäin aktiivisesti töitä, mutta oli alkuu 2,5 vuotta työttömänä. Sen jälkeen hän sai 1 vuoden määräaikaisuude . Hän suoritti myös tradenomiopinnot työttömyysaikanaa .
Määräaikaisuuden jälkeen hän oli taas 1,5 vuotta työttömänä, kunnes viime keväänä hän sai vakituisen paikan myyntisihteerinä, 56-vuotiaana. Sitkeys palkitaan!
Toinenkin ystäväni, 55-vuotias sai vuode määräaikaisuuden jälkeen vakkaripaikan tänä syksynä, sosiaalipuolelta, osa-aikainen
Vierailija kirjoitti:
kukaan yli 40 v ei saa vakipaikaa. se on varma juttu. 40 v ja siitä yli ovat jo ikäloppuja. näin se vaan on.
Riippuu varmaan alasta ja siitä onko siellä päiväkoti-ikänen pomona.
59 vee, aloitin uudessa vakkaripaikassa viime keväänä. Palkka hiukan vajaa 6k/kk brutto. Asiantuntijatehtävät teollisuudessa. Ihan tyytyväinen olen. Työttömänä ehdin olla edellisen määräaikaishomman loppuessa muutaman kuukauden ennen tätä.
Vierailija kirjoitti:
59 vee, aloitin uudessa vakkaripaikassa viime keväänä. Palkka hiukan vajaa 6k/kk brutto. Asiantuntijatehtävät teollisuudessa. Ihan tyytyväinen olen. Työttömänä ehdin olla edellisen määräaikaishomman loppuessa muutaman kuukauden ennen tätä.
Niin ja max 12% henkilökohtainen bonus vuosittain.
Tunnen itseni ja kaverini.
Olen saanut viimeksi 54-vuotiaana määräaikaisen työn omalta alaltani (asiantuntijatyö). Hakijoita oli 80 kpl. kaikki nuorempia.
Kesällä 59-vuotias kaverini sai uuden paikan. Sosiaaliala, vanhustenhuolto, yksitynen sektori.
Neuvoni tässä on se, että pitää keskittyä omaan osaamiseensa, siihen mistä on intohimoisesti kiinnostunut. Taitoja voi aina hankkia lisää tai päivittää kursseilla. Innostusta, näkemystä ja elämänkokemusta ei sen sijaan pysty rahalla tai koulutuksella hankkimaan.
Pitää siis kohdistaa hakunsa sellaisiin työpaikkoihin, joiden ala natsaa sulle justiinsa eikä melkein. Tai sitten etsiä aloja, joissa ikääntyminen on plussaa (kuten vanhustenhuolto) tai jossa pitkä kokemus työstä tai jostain elämänalasta ja sun persoona on keskeinen työväline - siinä harva nuori pystyy kilpailemaan.
Ei kannata vahtia työpaikkailmoituksia, vaan koittaa itse lähteä kartoittamaan että minkälaista työtä haluaisi tehdä, missä olisi hyvä ja omassa elementissään,ja sitten lähteä katselemaan missä sellaisia työpaikkoja voisi olla, seurata alan yrityksiä ja toimijoita, onko heillä iäkkäämpää porukkaa töissä, miten suhtautuvat asiaan, voiko olla jotain etuja iästä yms.
Yksi mahdollisuus on hakea töitä myös ulkomailta: muualla ei ole välttämättä niin pahaa ikäsyrjintää kuin Suomessa. Ulkomailla esim. on jossain maissa työnantajia, joilla on jopa periaate että työllistävät etenkin iäkkäämpiä ihmisiä.
Tuntemani yli 55-vuotias nainen sai vakituisen paikan ammattiopiston opettajana. Oli aiemmin ollut pitkään jossain firmassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 54 v. ja vakipaikassa mutta muuttamassa toiselle paikkakunnalle, ja hieman jännittää löydänkö töitä muuton jälkeen. En ole aikaisemmin ollut työttömänä, joten en tiedä miten toimia. Siis voin jo alkaa hakea uutta työpaikkaa mutta täytyykö minun mennä TET-toimistoon vai mikä se on? Jos töitä ei löydy, niin olen oikeutettu työttömyyskorvaukseen, vai kuinka? Jos en enää onnistu työllistymään, niin missä vaiheessa minut heitetään työkyvyttömyyseläkkelle?
Voit heti kirjautua TE-toimiston verkkopalveluun ja ilmoittuatua työnhakijaksi. Ilmoitat sitten mistä päivästä alkaen olet jäämässä työttömäksi.
Työttömyyskorvaukseen olet oikeutettu, mutta milloin maksaminen alkaa riippuu siitä miten edellisestä työstä eroaminen tapahtui ja tuleeko siitä karenssi vai ei. Jos sulla on ollut pätevä syys erota työpaikasta, sitten oikeus korvaukseen alkaa 5 päivän jälkeen. Jos kuulut liittoon, sitten haet ansiopäivärahaa liitostasi, jos et kuulu liittoon tai edellinen työsuhde ei täytä tiettyjä vaatimuksia, sitten haet Kelasta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemiseen vaikuttaa se, mitkä vammat ja sairaudet sulla on. Sillä ei ole tekemistä työttömyyden kanssa. Haetaan Kelasta tai työeläkelaitoksestasi.
Kun on yli 5 vuotta työttömänä ja täyttää muut ehdot voi alkaa hakeutua ns. eläkeputkeen, joka toteutuu eläketuen avulla. Kelasta tämäkin.
Työeläkettä ja kansaneläkettä voi hakea varhennettuna, mutta niille on omat sääntönsä.
Vierailija kirjoitti:
Mä työllistyin omaishoitajajakson jälkeen viisikymppisenä ja sain vakipaikan. Kroppa ei kuitenkaan kestänyt melko kaavamaista fyysistä työtä ja vaihdoin, pääsin osa-aikatyöhön 53 vuotiaana. Fyysistä on tämäkin työ mutta monipuolisempaa. Käyn välillä myös edellisessä paikassa tuuraamassa silloin tällöin koska viihdyin siellä ja saan vähän lisätuloa.
Nämä on ihan duunarihommia kumpikin, saan n 12.50 e/h palkkaa kummastakin. Tulen toimeen.
Minäkin hyppään vuodenvaihteessa vakioravanpyörästä takaisin keikkailuun. Ehdin olla kunnallisissa töissä 5,5 vuotta, joista ensimmäiset 5 v samalla työnantajalla. Minut oltaisiin vakinaistettu sijaispaikkaan, mutta en nyt halua. Tulen heille sijaiseksi jos ja kun pyytävät.
Elämäntilanne vaatii nyt muita järjestelyjä kuin vakityö ja opiskelukin kiinnostaa. Tältä duunarialaltani löytää töitä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
...........
Yksi mahdollisuus on hakea töitä myös ulkomailta: muualla ei ole välttämättä niin pahaa ikäsyrjintää kuin Suomessa. Ulkomailla esim. on jossain maissa työnantajia, joilla on jopa periaate että työllistävät etenkin iäkkäämpiä ihmisiä.
Mm. Sveitsi ja Irlanti ovat maita, joissa töitä kyllä löytyy, ja molemmissa ihan hyvät palkatkin.
Nostan tämän ja kerron oman työllistymistarinani. Työllistyin parjatun(?) työkokeilun kautta 54-vuotiaana pitkäaikaistyöttömänä uudelle alalle. Ehdotin työkokeilua ihan itse, koska en enää muuta keksinyt. Työkokeilu kesti viisi viikkoa ja nyt olen viiden kuukauden pätkätyössä. Jatkoa on jo lupailtu. Minun tapauksessani työkokeilusta siis oli hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
kukaan yli 40 v ei saa vakipaikaa. se on varma juttu. 40 v ja siitä yli ovat jo ikäloppuja. näin se vaan on.
Puhu vaan omasta puolestasi, änkyrä.
58-vuotiaan pääsin sijaiseksi pikakomennuksella ja palkkatuella. Ensin vuodeksi, sitten toiseksi vuodeksi ja kohta on viides vuosi menossa. Eläkepäivä lähenevät kaiken aikaa, ja tämä onkin ollut työurani pisin yhtäjaksoinen työputki, vaikka tässäkin työnantajan nimi vaihtui.
Ja pikkukylässä minäkin, asuminen on halpaa.