Vähävaraisuus
Kaksi eri perhettä:
Toisessa rahaa menee alkoholiin, tupakkaan ja muihin huonohkoihin päätöksiin. Elämänhallinta siltä osin hukassa. Ei osata käyttää rahaa ja näin ollen sitä ei ole esim lapsille joululahjoihin tai jouluruokiin. Perhe on vähävarainen ja saa lahjoituksista lahjoja ruokaa yms. Ei tietenkään ole lasten vika että vanhemmat tuhlaavat rahansa.
Toinen perhe. Saavat rahaa täysin saman verran kuin perhe yksi mutta eivät tuhlaa rahoja itseensä. Vanhemmat/ vanhempi ovat säästäväisiä. Tuntevat kaikki kikat millä säästää rahaa. Eivät juo, eivät polta. Eivät syö ulkona. Tiukkaa tekee silti mutta rahaa on aina ruokaan ja joululahjoihinkin. Vanhemmat jättävät sitten itsensä vähemmälle. Ehkä kampaajalla ei ole käyty vuosiin. Tms.
Molemmat perheet yhtä varattomia. Ensimmäisen perheen vanhemmat saavat paljon avustuksia mutta toisen perheen eivät kehtaa mistään pyytää koska heillähän on rahaa jonkin verran erilaisiin lasten tarpeisiin. Tulot ovat aivan samat.
Kommentit (12)
Mietin vain että ovatko molemmat perheet oikeasti vähävaraisia. Mistä se katsotaan? Tuloistako, vai menoista?
Niin ajatella, vähävaraisissakin on paljon erilaisia ja jopa eritaustaisia ihmisiä. Stereotypiat eivät olekaan 100%.
Vierailija kirjoitti:
Niin ajatella, vähävaraisissakin on paljon erilaisia ja jopa eritaustaisia ihmisiä. Stereotypiat eivät olekaan 100%.
totta.
Luulisi että jokainen köyhä on oppinut laskemaan mihin rahat riittävät. Kokemus yksin pärjäämisestä on kaikille terveellinen.
Eli olet sitä mieltä että molemmat ovat samassa suhteessa vähävaraisia ja molemmilla oikeus samanlaisiin avustuksiin? Kiitos kommentista. Sitä kysyinkin.
Noissa päihdeongelmia osaavissa perheessä voisi vaatia edunvalvontaa, sillä on lapsen oikeuksien mukaista että ne rahat eivät mene suoraan päihteisiin.
Yksi tuttu vähävarainen tekee tyhmempiä hankintoja silloin kun hänellä on rahaa, kuin parempituloiset, joilla jää rahaa aina myös säästöön. Siinä sitä vierestä katsoo, kuinka toinen tuhlaa emennän kuin itse, eikä tiedä, että miksi.
Olisi tärkeää koota edes pientä hätävaraa. Lahjaksi hän pyysi statusesinettä. Ilmeisesti sen omistaminen ilahduttaa häntä päivänä, jona hyvä jos saa ruokaa ostettua? Toteutimme siis kokeeksi tämän toiveen ja hän yllättyi siitä, koska se oli tavanomaista lahjaa kalliimpi. Tarkoituksena on, että emme vastaa hänen muihin toiveisiinsa, joita on tullut, kun sai kukkaromme avattua. Sanomme, että jos tulee tiukka paikka, niin myy se esine ja ehkä saat siitä 30-50% alkuperäisestä hinnasta. Jos hän olisi järkevämpi ihminen, yrittäisi aina parhaansa, olisimme ilahduttaneet kerran ja ehkä joskus toisenkin kerran, mutta järkeville joutuu tuputtamaan ja tahtovat olla hyvin kiitollisia tiukan paikan tultua.
okei