" Yrittämisen" lopettaminen tuotti plussan? :)
Hei! Vihdoinkin pääsen siirtymään lapsettomien puolelta tänne. Takana kakkosen tekoa kaksi vuotta, sinä aikana erilaisia tutkimuksia ja kaksi clomifen-kuuria. Emme hakeutuneet varsinaisiin hoitoihin, vaan päätimme yrittää luomuna, kuten ykköstä kolmen vuoden ajan. Minulla vasen munatorvi tukossa tai puuttuu kokonaan, kohdussa väliseinä ja vasen puoli kohtua " surkastunut" . Joskus todettu pco:n kaltaiset munasarjat joitka ovuloivat omasta takaa, mutta ei mitään selkeää syytä siihen, miksi raskaaksi tuleminen oli minulle niin hankalaa.
Päätimme lopettaa yrittämisen jo viime vuodenvaihteessa, mutta lääkäri halusi vielä tuplata clomifenit. Hyvä on, menköön nyt vielä tämä kevät.. Toukokuussa söin sitten viimeiset napit, viskasin purkin roskiin ja sanoin että se siitä sitten. Nyt loppui väkisintekeminen, kyllä yksi lapsi on oikein hyvä, uskottelin itselleni. Parempi näin, ikääkin alkaa jo tulla, eipähän enää tarvitse kalenterin kanssa vällyissä pelata, ja muita vastaavia puolusteluja. Kävin vielä kontrolliultrassa katsomassa kolmea, hillittömän kokoista " tyypillistä clomifen-rakkulaa" . Ajattelin vaan että joo joo.
Tasan 2 viikkoa siitä sain plussan, sekä aamuvirtsasta että tk:n veritestistä. Mitä ihmettä? Raskaana? Juuri kun olin alkanut sopeutua ajatukseen ettei kakkosta tulekaan!
Koska minulla on kohdun väliseinä ja esikoinen oli perätilassa, minut otettiin heti " uä-seurantaan" . Rv 6+1 näkyikin 4mm ja sykkivä sydän.. huh että helpotti. Toistaiseksi kaikki kunnossa! Tutkimuksen ollessa jo lopuillaan lääkäri huomasikin TOISEN sikiöpussin.. mitä?? Toisen?! Ei kyllä näkynyt toista asukasta mutta kahden viikon päästä uudestaan, josko se olikin nyt vaan niin piilossa.. Nyt naurattaa ja hermostuttaa että just joo, kun lopettaa yrittämisen ja ajattelee että ei saa enempää lapsia niin sittenkö se luonto kiusallansa laittaa kaksi.. :D
Sekavin ajatuksin ja pahasta olosta " nauttien" ,
auringon paistetta ihan jokaiselle palstalaiselle!!
Kommentit (6)
KÄÄK sori, siis kalenterin mukaan kun viimeiset kuukautiset oli 3.5. se oli keskiviikko eli tänään pitäisi kai olla 6+4 mutta keskiviikkona kun kävin neuvolassa, neuvolan täti merkkasi äitiyskoerttiin 6+1 että nyt on siis jompi kumpi, 6+4 tai 6+5..
Täällä myöskin " luovuttaminen" toi luomuyllärin masuun :) Hoidot lopetettiin vajaa 2 vuotta sitten (7xicsi) tuloksettomina ja nyt mennään jo rv:lla 25+. Elämä yllättää :)
Turvallista Raskausaikaa Sinulle!!!
Vointia hyvää toivottaen:
Je_Ni 25+1
Yritystä takana tasan 3 vuotta. Läpi käytynä kaksi inssiä, kolme ICSIä ja yksi PAS. Näistä tuloksena pelkkiä negatiivisia raskaustestejä. Ei pienintäkään kiinnittymisyritystä. Aloitimme adoptioprosesssin kesällä 2005. Huhtikuun 3. päivänä tein elämäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin. Nyt mennään rv 17+5 ja LA on 1.12-06. Jännittää tuleva rakenneultra. Toivottavasti kaikki on hyvin! :-)
Meillä samanlaisia kokemuksia. 3 vuotta yritettiin milloin milläkin lääkityksellä, PCO taustalla. Syksyllä 05 sanottiin, että seuraavaksi lähdetään Gonal-hoitoon, mutta jotenkin se ikuinen pettymysten keko tuntu siinä vaiheessa niin uuvuttavalta, ettei ollut enää voimia kohdata uusia pettymyksiä. Joten päätettiin vielä siirtää Gonalin aloitusta.
Tein aikani ajatustyötä ja päätin, että mitä niillä lapsilla, eletään omaa elämää nyt ja alanpa tässä vielä rakentaa uraakin. Tähän ajatustyöhön siis meni kuukausia, ei sitä ihan yhdessä illassa niin vain päätetty. Lopetin kokonaan koko lapsen ajattelemisen (just niin ku mua on 100 kertaa kehotettu, mutta helpommin sanottu kuin tehty, niin kuin varmasti tiedätte).
Noh, kului siinä muutama kuukausi, alkoi ihme väsymys ja pahoinvointi. Tein testin ihan vain varmuudeksi, niin kuin monet muutkin kerrat. Ja plussaahan se näytti! Tunne oli aivan kummallinen. Ajattelin ensin muutaman päivän, että EIKÄ! Siis minä, joka oon niin kauan ja paljon tätä lasta odottanut, en yhtäkkiä halunnutkaan koko vauvaa!!! No, meni muutama päivä ja niin hämmennys muuttui suureksi iloksi. Onko muilla muuten samanlaisia kokemuksia?
Lasketusta ajasta ei aluksi ollut tietoakaan, koska menkat niin epäsäännölliset, mutta uä:n mukaan vauva oli viikolla 9+2 ja la 14.11! Liikkeitä olen tuntenut jo viikkoja. Rakenne-uä oli reilu viikko sitten, kaikki oli hyvin, pienen suu siellä kävi kaiken aikaa, joten lienee äitiinsä tullut! :)
Ja todella, aluksi voin pahoin aamusta iltaa ja se tuntui IHANALLE!!!
Joten todella paljon onnea, toivottelee jäde82!
Onnea tosi paljon!
Myös meille tapahtui pieni luomuihme. Yritystä 2 vuotta ja epäonnistuneen ISCI hoidon jälkeen plussasin luomusti kierrosta, jolloin hätinä harrastimme seksiä! Kaiken lisäksi munasarjassa oli vielä kysta hormonihoidon jäljioltä. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin, nyt jo rv 16 menossa.
Elämä osaa joksu yllättää myös hyvällä tavalla!!!!
Täällä vähän samankaltainen tarina onnittelee!!
Tosin meillä se ykkönen vasta tulossa, alussa tosin LA 17.1.07.
Juuri samoin clomeilla on menty ja vuosi sitten oli yksi keskenmenokin.
Viime marraskuussa oli kontrollissa naist.polilla ja ultralla näkyi juhlava rakkula, jonka irtoamista halusi lääkäri ehdottomasti terästää pistoksella (jonka nimeä on muista). Siitä seurasi kahden viikon KUNNON menkkavuoto etten edes muista koska olisin niin vuotanut.
Tammikuussa söin viimeiset clomit ja kärvistelin valtavista sivuoireista: kuumia aaltoja, sahanlaitaa jne ja sanoin, että nyt riitti! Kun ei ole tullakseen niin ei tule.
heh, toukokuussa nyt sitten tärppäsi " luomusti" . Siksi " " koska varmasti clomit ovat osaltaan auttaneet elimistöä.
Nyt tuntuu tietysti hienolta ja odotellaan josko tämän saisin pitää!!
Onnea sinullekin roppakaupalla vai pitäisikö sanoa TUPLASTI !!!
Mary 9+4
PS, onko sulla tällä hetkellä rv6+1 vai missä menet nyt?