Muita, joille äidinmaito ei ole sopinut?!
Täällä äiti ihan tuskaisena pähkäilee imetyksenlopetysmietinnöissä. Tuntuu niin pahalta...Vauva vasta 7vk
Vauvalla ollut rajuja suolioireita (ilmaa aivan törkeästi ja kouristelua) + peppu vereslihalla äidinmaitoa syödessään. Yhtenä päivänä annettiin Tuttelia ja kivut vain kovenivat. Oma maidoton/munaton/soijaton ruokavalio ei tuottanut mitään tulosta. Apteekin Almironilla ollaan jo pariin kertaan saatu pikkumies kuntoon, minä lypsännyt ja pakastanut ja viimeiset ajat elänyt HYVIN suppealla ruokavaliolla (muutamia aineita syönyt). En ole uskaltanut ottaa lisäravinteitakaan, kun pienen vatsa menee niin herkästi sekaisin. Olin viikon imetyskiellossa (dieettasin myös koko sen ajan varmuuden vuoksi) ja ti jatkoin varoivaisesti osittaisesti Almironin kanssa. Pikkuhiljaa ilman määrä taas lisääntyy, vauva ei vielä kovin kipeä vielä, mutta pierii koko ajan enemmän ja enemmän ja kakkaa valuu koko ajan ja eilen huomasin taas ensimmäiset vereslihaläikät pepussa.
Ja vaikka vauvalle ei tällä kertaa ylivoimaisia tuskia tulisikaan, niin oikeasti en pysty tälläisellä ruokavaliolla enää jatkamaan. Osittaisimetys, jolla hän saattaisi pysyä hieman parempana, on mielestäni liian vähäarvoista suhteessa siihen, mitä tämä perhe käy sen vuoksi läpi. Ts. ruokavalioni ei tulisi yhtään paremmaksi, täysimetän tai osaimetän. Paino alkaa olemaan lähtöpainon alapuolella, painoindeksi kohta miinuksella (olo on ihan kuivunut), voimat ihan poissa, itkettää vaan ja oikeasti olen todella huonossa kunnossa. Takana on todella rankka raskaus alun pahoinvointeineen ja 2kk täysvuodelepoa ja sitten tämä rankka alku vauvan kanssa. En oikeasti enää jaksa pähkäillä ja kitua. Kaikki aika menee ruoka-aineiden kanssa sotiessa ja pinna on tosi kireellä. On niin huono omatunto esikoisenkin puolesta. Tuntuu, että olen ikuisesti " lukittuna" , ensin en saa liikkua, sitten en saa syödä ja fyysinen kunto on oikeasti nolla ja ei ole henkisestäkään paljon jäljellä.
Mutta miten järki ei pysty tulemaan tunteiden edelle?! Tuntuu niin pahalta ottaa vauvalta tissi pois, vaikka on hänelle kovia tuskia tuottanut. Toisaalta näin ei voi enää jatkua. Samalla pelottaa, että tuleeko vierottamisesta hankalaa jne. Rinta on niin helppo laittaa suuhun, mutta toisaalta pelkkä rinta johtaa lopulta kaaokseen.
Päässä vaan kaikaa, että rintamaito olisi parasta vauvalle, mutta meillä se tuottaa tuskia ja toisaalta voiko se enää niin hyvää ja ravintopitoista ollakaan...ainakin on hyvä annos stressihormonia mukana.
Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä. Yksin en alkuviikosta jaksa vauvaa maidontuksuisena alkaa vierottamaan (huutaa pullolla, jos minä syötän). Mies on ihan valmis aloittamaan koska tahansa ja odottaa vaan, että näytän virheää valoa. Tuntuu vaan niin pahalta koko soosi. Tosin kaikkea ei voi aina saada.
Ja kyllä pitää niin paikkansa (luin muistaakseni imetystuki-sivuilta), että syyllistävät kommentit ei-imettäjille on niin turhia, koska niitä lukevat ja niistä syyllistyvät vain ne äidit, jotka olisivat halunneet imettää, mutta jostain syystä eivät voineet.
Olisko jollakin vinkkejä, miten saisi omat ajatukset kasaan ja miten pystyn aloittamaan vierotuksen paremmissa mielin ja miten siihen päätökseen ylimäänsä pääsen?! Kyllä on niin ristiriitaiset fiilikset...
Kommentit (9)
Itselläni on moniallerginen poika jota imetin vain 3kk,osittainimetystä 4kk asti. Koko tuon ajan poika oksenteli rajusti ja iho oli kaameasssa kunnossa. Kun poika siirtyi Almiron-erikoiskorvikkeeseen,elämä hymyili! Siitä lähtien poika on nukkunut yönsä ja iho parani todella hyvään kuntoon. Yöt on rikkonaisia vain silloin kun on saanut syödäkseen jotakin sopimatonta...Pojalla ei vieläkään ole kiinteitä ruokavaliossa. Altistusten jälkeen reagoi sekä iho- että suolioirein.
Voimia!
MKE77 ja Poika ylihuomenna 11kk.
Minusta on ihan ilmiselvää, että imetystä ei enää todellakaan kannata jatkaa. Ohjesääntö imetyksen hyödyllisyydestä on nyt varmaan sokaissut silmiä. Tuntuu, että sinun ja vauvasi tapauksessa olisi jo suorastaan ensiarvoisen tärkeää saada vauva korvikkeelle ja sinulle normaali ruokavalio.
Vieroitus vaatii pinnaa, mutta ettehän noinkaan voi jatkaa! Sitten tilanne helpottuu, kun pääsette norm. tilaan =)
TSEMIÄ!
Ensimmäisen lapsemme kohdalla " huudatin" lastamme 2,5kk jolloin rohkenin tehdä päätöksen imetyksen lopettamisesta. Oireet loppuivat siihen. Lääkärit olivat kokoajan sitä mieltä että äidinmaito parasta lapselle, vaikka lapsi huusi joka syötön jälkeen niin kauan että sai ripuloitua ja sitten uusi syöttö edessä. Itse en diettejä kokeillut muutakuin maidottoman, jolla tilanne oli hieman parempi. Mutta huomasin vehnän reaktion kun söin enempi esim pullaa. Iho myös todella paha, mutta vain pään alueella. Nyt tyttö 2,5v ja edelleen saa anafylaktisen reaktion maidosta ja on erittäin allerginen kotim. viljoille ja kananmunalle.
Kolmas lapsemme reagoi samalla lailla äidinmaitoon. Oireet alkoivat heti kun minulla alkoi maito nousemaan. Ihottuma ja mahakivut. Imetin viikon ja lopetin suosiolla. Lääkäritkin olivat nyt hyvin myöntyväisiä joka asiaan kun siskon tilanne taustalla.
Minulle ei ole koskaan kukaan maininnut ainakaan kielteiseen sävyyn imetyksen lopettamisesta. Päinvastoin lähimmäiset kannustivat siihen kun näkivät lapsen kärsimyksen.
Sorry jos epäselvä sepustus, nopeasti kirjoitettu.
Voimia sinulle!
Itselläni on sellaiset allergiat, että ravitsemusterapeutin mukaan imettäminen ja vielä tästä karsiminen ei ole enää terveellistä. Kävin kakkosta odottaessa siellä, onneksi ei hänelle allergioita tullut.
Mutta nyt tämä kolmonen reagoi selvästi johonkin, mitä syön. Ihan selkeästi oksentaa maidot pois (ei puklaa, vaan oksentaa), kakkaa tulee kovalla kivulla vaikka on löysää ja iho ei kestä. Neuvolasta sain tukea sille, että siirrymme korvikkeeseen sitä mukaa kun oma maito vähenee. Onneksi lapselle käy maito :) ja sitä kautta tavalliset korvikkeet. Tosin me siirryttiin korvikkeeseen heti ja jo päivän jälkeen vauva on ollut ihan erilainen...
Imetyshörhöt vain pitää ohittaa. Yleensä hyvin asiallinen suhtautuminen on parasta, opin esikoisen kanssa, hän on korvikevauva. Lapsen laajat allergiat ovat hyvin ymmärretty syy, samoin äidin sairaus. Tuntemattomat tulevat harvemmin kommentoimaan, mutta heillekin kannattaa olla ystävällinen ja asiallinen. Itse tein aina jauheesta esikoiselle korvikkeen ja otin ostosreissulle mukaan sopivia annoksia. Asiattomille kyselijöille voi silloin hymyillä ja tokaista, että mistäs rouva tietää mitä pullossa on ;)
Toivottavasti olette saaneet vauvan masun kuntoon! Tyytyväinen vauva on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa :)
meilläkin oli 2 lapsi tuollainen. sain paljon kukkua niskaan kun lopetin imetyksen- olin imetysdieteillä mutta lapsi vaan huuti, kouristeli ja takapuoli oli vereslihalla. korvikkeilla homma parantui kahdesssa viikossa ja lopulta syykin paljastui. voimakkaan maitoallergian lisäksi oli allerginen myös maissille ja rukiille. ja ruista minä söin paljon...
älä tunne syyllisyyttä. anna korviketta vaan ja hiljakseen lapsen kanssa uusia ruokia..
Hei
Minulla on kaksi maitoallergista (ei molemmat lapset). Ensimmäinen oli suolioireinen ja toinen iho-oireinen maitoallergia. Ensimmäisen allergia oli sinun kuvaamallasi tavalla erikoisen vaikea, eli mitkään minun diettini eivät auttaneet, vaan lapsella oli suoli niin kipeä jo vuorokauden kuluttua syntymästä, että hän vain huusi. Tilanne paheni ja jo parin vk:n kuluttua lapsi huusi 20h/vrk ja nukkui max 4h ja senkin pätkissä. Pepun iho oli vereslihalla. Ilmakylpyjen antaminen tarkoitti sitä, että pidin lasta vatsallaan polvien päällä ja pöydällä oli pino vauvanharsoja joita pidin pyllyllä kun kakkaa valui non stop. Välillä heitin harson vesisankoon, joka oli vieressä!
Jos lapsi ei olisi ollut eka, olisin varmasti mennyt sairaalaan ja vaatinut hoitoa jo paljon paljon aikaisemmin kuin 2kk iässä.
Kaikille lapsille äidin maito ei sovi vaikka äiti olisi millä dietillä. Äidinmaidossakin on pieni määrä proteiinia. Lopetin itse imetyksen kun lapsi oli 2kk ja 1vk kun maitoallergia todettiin kättärin lastenosastolla. Haikeaahan se oli, mutta lapsen hyvinvointi, kasvu ja kehityshän siinä on kyseessä. Nykyisin lapseni on jo kohta 8v, eikä millekään allerginen.
Älä syyllisty kun imettäminen ei lapsesi kohdalla ole mahdollista. Toinen lapseni oli myös maitoallerginen. On itseasiassa juuri siitä selvinnyt 1v7kk iässä. Hänen imettämisensä oli mahdollista kun olin tiukalla dietillä..
Anteeksi jos viestini oli hieman sekava.. kirjoittelen täältä 4:n lapsen keskeltä. Pienin torpedoi jatkuvasti isompien leikkejä. :)
Sinun pitää viedä vauvasi lääkäriin ja saada hänelle maitoaltistus-aika. Kun maitoaltistus on tehty ja allergia todettu, saatte kelakorvattuina maitoallergisen lapsen maidon apteeksita. Muutoin se on todella kallista, kuten varmaan jo tiedätkin. Ei kun toimeen vaan, niin saat tilanteen haltuun.
Kirjoittelin tuossa edellä että minulla olisi myytävänä kolme almiron pepti- purkkia. Asutko jossain pääkaupunki-seudulla? Voisin toimittaa ne kolme purkkia sinulle ilmaiseksi. Tiedän todella mitä se on olla ihan loppu väsyneenä itkevän kipeän vauvan kanssa.
Soita minulle, jos asut alueella HKI, Espoo Vantaa. Tuon purkit sinulle vaikka kotiin. Olen kesälomalla ja minulla on hyvää aikaa. Tsemppiä.
p 040 5776675/ Kati
Ja jos imetys tarkoittaa sitä että sinä et voi kunnolla syödä ja vauvalla on tuskat - niin kannattaahan se ilman muuta lopettaa! Ei tietenkään ole esikoisellekaan mukavaa aikaa, kun äidin aika on " kortilla" ja sitten vielä tämmöinen " stressi" siihen päälle. Ja vauva-aika on ilman lisätekijöitäkin ihan riittävän rankkaa valvomiseen ym ym.
Minulla ei ole imetys onnistunut ja se harmitti, mutta samalla poika sai olla todella paljon isän kanssa kun tämäkin pystyi syöttämään vauvaa.
Ajattele miten hienosti meillä on asiat kun voidaan tarjota vauvalle, HÄNELLE sopivaa ruokaa...esim. afrikassa äidit eivät voi tätä mahdollisuutta miettiä...kun ei ole kaupassa tarjolla sitä lisäruokaa...vaan on kärsittävä ...
Kaikkea hyvää ja tsemppiä!!!
Itselläni oli sma tilanne juuri samaikäisen lapsen kanssa aikanaan. Olin stodella suppella dietillä, painoindeksi oli jo 15 ja lapsi vaan reagoi. Ei ollut sopivaa korviketta tai kiinteitä. Mutta sitten löytyi sopiva korvike. Tähän asti lapsi oli ollut siis vain rintamaidolla ja minä en päässyt kahta tuntia kauemmaksi lapsesta ( pumppaus ei enää tuonut paljon saalista 7kk iässä, vaikka olinkin aika tuottaja muuten...) Siirryimme kertaheitolla korvikkeeseen ja lapsi alkoi voimaan hyvin. Iho parani, suoli ei enää vaivannut ja pikku hiljaa alkoi löytyä yksi kiinteä. Eli lapsen elimistö oli koko ajan puolustuskannalla, kunnes suoli rauhoittui sopivan korvikkeen avulla. Luonnollisesti kaikenlaisia urpoja kommentteja satoi ihmisiltä, jotka eivät tajunneet tilannetta. Paras oli allergiayhdistyksen sairaanhoitajan kommentti, että olisi pitänyt imettää. Järkyttävää asenteellisuutta, erosin saman tien.
Itse podin asian tiimoilta huonoa omaatuntoa ja vaikka mitä. Jälkeenpäin ajattelin, että olisi pitänyt lopettaa imetys vaan aiemmin, kun oli lapsellekin parempi vaihtoehto ja ilman syyllisyyttä. Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että imetys on superhelppoa ( ei pulloshowta öisin, rinnat aina kätevästi matkalla mukana) ja ensi kerralla
yritän myös imettää mahdollismman pitkää täysillä niin kyllä nämä imetystukifasistit voisivat välillä pitää kitansa kiinni ja olla kommentoimatta muiden asioita! Muutenkaan en ymmärrä miksi joka asiassa pitää olla niin ehdoton eikä saisi vaihtaa suunnitelmaa, jos tilanne vaatii. Toivoisin hieman laajempaa näkökulmaa monelle täälläkin palstailevalle.
Mutta siis ÄLÄ tunne tuskia imetyksen lopettamisesta vaan tee niinkuin lapsellesi on parhaaksi mielestäsi. Muille voi sanoa, ettei asia kuulu heille, kun eivät tunne tilannetta. Tsemppiä ja kyllä se siitä helpottaa, kun saat itse levättyä. Kun lapsi syö pullosta hyvin niin koita nukkua muutama yö ilman heräilyjä niin elämä kirkastuu =)
nim. kokemusta on