Kasvatuksen aiheuttama riittämättömyyden trauma
Alakouluikäisestä hoidin koko perheen pyykkihuollon taloyhtiön pesutuvassa ja tiskasin käsin useita kertoja viikossa. Kotona oli vanhanaikainen asenneilmapiiri, mikä tarkoitti sitä, että minua vanhempien veljien ei koskaan tarvinnut tehdä mitään kotitöitä. Ei koskaan. Ja tästä kaikesta huolimatta minun annettiin silti vähintään epäsuorasti ymmärtää, että pitäisi olla vielä reippaampi ja ahkerampi. "Katsopas miten tuo tyttö heti auttoi vanhempaansa kun pyydettiin". Tai "kyllähän sinä vähän muistutat Maija-serkkua, joka on niin tomera tyttö."
Aikuisena olen sitten itseäni häpeävä, suojamuurit rakentanut suorittaja, joka ottaa kaiken kehun kettuiluna, painaa kahta työtä ja ei koskaan usko, että mikään voisi riittää, kenellekään.
Kyllä, olen katkera.
Kommentit (5)
Sama vika!
Otin jopa puolison, jolla paljon ongelmia, kärsin, silti hoivaan :(
Mies jopa alistaa: naisen kuuluukin tehdä kaikki kotityöt (koska olen eläkkeellä, hän tienaa rutosti!)
Vihaan tilannetta!!
Vasta nyt olen alkanut ymmärtää, että toisenlaistakin elämää/ihmisiä on olemassa!
Elinympäristöstäni en ole saanut kuin huonoja esimerkkejä. Ahdistaa!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samankaltaista. Mielestäni ongelmien juuret ovat alitajunnassani, koska kuten sinäkin näytät järjellä tajuavan, että sinua on kohdeltu väärin, niin se ei vain ylety tunnetasolle, ei minullakaan. Minua on siis kohdeltu eri tavalla väärin, mutta väärin jokatapauksessa ja se on naamioitu minn virheellisyydestäni johtuvaksi, vaikka vika oli vanhemmassa.
Olen terapiassa, enkä tiedä, pitäisikö vaihtaa terapeuttia, koska oma terapeuttini ei tajua, miten alitajunnasta kaivetaan vääriä uskomuksia ylös ja muutetaan ne itseä kannustaviksi ja auttaviksi.
Olihan se tiedossa, ettei tämäKÄÄN terapeutti sinua voi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samankaltaista. Mielestäni ongelmien juuret ovat alitajunnassani, koska kuten sinäkin näytät järjellä tajuavan, että sinua on kohdeltu väärin, niin se ei vain ylety tunnetasolle, ei minullakaan. Minua on siis kohdeltu eri tavalla väärin, mutta väärin jokatapauksessa ja se on naamioitu minn virheellisyydestäni johtuvaksi, vaikka vika oli vanhemmassa.
Olen terapiassa, enkä tiedä, pitäisikö vaihtaa terapeuttia, koska oma terapeuttini ei tajua, miten alitajunnasta kaivetaan vääriä uskomuksia ylös ja muutetaan ne itseä kannustaviksi ja auttaviksi.Olihan se tiedossa, ettei tämäKÄÄN terapeutti sinua voi auttaa.
Niin no, millälailla se minun syyni on? Jos ongelmat ovat alitajunnassa, ne pitääkaivaa sieltä esille ja käsittelyyn.jos terapeutti sanoo, ettei niin voi tehdä, niin hän ei osaa auttaa, mikä siinä oli epäselvää sinulle? Se on terapiamaailman kyvyttömyyttä hoitaa tällaisia kasvatuksessa esiintyneen väärin kohtelun seurauksia.
Samanlaista ollut...Itselläni mielestäni ollut narsistinen lapsuudenperhe jossa minä raadoin ala-asteikäisestä (n.10v.)kotityöt, joskus toinenkin sisarus, mutta asui jo muualla joten koti oli kontollani pääosin. Kaksi suosikki-sisarusta eivät ikinä joutuneet tekemään mitään kotitöitä, luuhasivat vaan kavereillaan. Itseän ivielä sätitiin päälle "huonosti tiskattu"jne., vaikka kaikkensa olisi yrittänyt:/ aikuisena olen huonoitsetuntoinen, pitkäaikaistyötön, varmasti masentunutkin ei vaan ole diagnoosia kun en uskalla tai jaksa hakea edes apua eikä kunnolliseen)terapiaan)ole varaakaan. Ja oli kyllä paljon muutakin häikkää kuin tuo kotiorjana oleminen
Minulla on samankaltaista. Mielestäni ongelmien juuret ovat alitajunnassani, koska kuten sinäkin näytät järjellä tajuavan, että sinua on kohdeltu väärin, niin se ei vain ylety tunnetasolle, ei minullakaan. Minua on siis kohdeltu eri tavalla väärin, mutta väärin jokatapauksessa ja se on naamioitu minn virheellisyydestäni johtuvaksi, vaikka vika oli vanhemmassa.
Olen terapiassa, enkä tiedä, pitäisikö vaihtaa terapeuttia, koska oma terapeuttini ei tajua, miten alitajunnasta kaivetaan vääriä uskomuksia ylös ja muutetaan ne itseä kannustaviksi ja auttaviksi.