Ilmoittaako poliisi lähiomaisen kuolemasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähiomaiselle kerrotaan. Jos ei ole puoliso hengissä, niin todennäköisesti vanhimmalle lapselle tai sille, joka asuu samassa kaupungissa/lähimpänä.

Tässä ap:n tapauksessa ilmoitettiin ilmeisesti ainoastaan vainajan sisarelle, joka ei kertonut vainajan lapsille (ei ole koskaan ollut väleissä). Luulisi että tuollaisia asioita ei kuitenkan jätetä jonkun kuulopuheen varaan, vaan edes suorille perillisille olisi kerrottu. Kuinka paljon tuollaisia poissaolevia isiä pääsee kuolemaan ilman että lapset edes tietävät? Tässäkin vainajan sisar kusetti itselleen perinnön (melkoisen pienen). Mutta se nyt on ihan toinen tarina, lähinnä viranomaisten toiminta tässä mietityttää.

Ei ne viranomaiset jokaiselle lapselle mitään kerro. Yhdelle omaiselle.

Eikä se sisar mitään perintöä pysty viemään.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on vain isä ja tytär. Asumme kaukana toisistamme, soittelemme noin kerran kuukaudessa. Ilmoittaako minulle joku jos isäni kuolee? Eikö ainakin pitäisi, koska olen ainoa lapsi, jo hautajaistenkin takia? Isäni on leski, asuu yksin eikä seurustele.

Meillä oli sama tilanne. Sain tiedon isän kohtalokkaasta sairas kohtauksesta vasta kun itse aloin isääni etsimään kun ei vastannut puhelimeen ja tämä koska sairaalassa ei ollut ajantasaisia yhteystietoja joten huolehdi että ainakin nämä ovat sairaalassa kunnossa,sieltä sitten ilmoittavat jos isällesi jotain sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on vain isä ja tytär. Asumme kaukana toisistamme, soittelemme noin kerran kuukaudessa. Ilmoittaako minulle joku jos isäni kuolee? Eikö ainakin pitäisi, koska olen ainoa lapsi, jo hautajaistenkin takia? Isäni on leski, asuu yksin eikä seurustele.

Kyllä sinule ilmoitetaan.

Kaita vielä isäsi terveystietoihin omat yhteystietosi. Isäsi voi ne ilmoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisella ihmisellä on periaatteessa oikeus olla kateissa omasta tahdostaan. Kukaan ei ole voinut tässä tapauksessa arvata, että isäsi oli menehtynyt jonnekin. Ellei isälläsi ollut mitään velvollisuutta ilmoittautua minnekään joka päivä, hänen on voitu olettaa olevan kyläilemässä tutulla tms. Kuka henkilö olisi ilmoittanut katoamisesta tai huomannut sen nopeasti?

Mediassa tottakai erottuvat ne tapaukset, joissa kadonnutta etsitään usein vaikkapa terveydentilaan liittyvien seikkojen takia pian katoamisen jälkeen. Sekin on kuitenkin tavallista, että yksin asuvan katoaminen huomataan vasta viikkoja myöhemmin. Ja välillä löytyy asunnoista muumioituneita vainajia.

Tietenkin on oikeus. Kyseessä on siis appiukkoni. En ollut koskaan edes tavannut häntä, hän oli alkoholisti joka asui jonkinlaisessa tuetussa asunnossa. Hän oli kadonnut asunnostaan kaksi viikkoa ennenkuin hänet löydettiin kuolleena. Ei tästä mitään traumaa kellekään jäänyt, mietin vain että on hassua ettei edes hänen lapsilleen ilmoitettu kun hänet löytyi kuolleena. Mutta viranomaiset ovat varmasti ilmoittaneet sille jonka hän oli itse nimennyt lähiomaisekseen.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on vain isä ja tytär. Asumme kaukana toisistamme, soittelemme noin kerran kuukaudessa. Ilmoittaako minulle joku jos isäni kuolee? Eikö ainakin pitäisi, koska olen ainoa lapsi, jo hautajaistenkin takia? Isäni on leski, asuu yksin eikä seurustele.

Ei luultavasti ilmoita ellei ole joku kolari tms onnettomuus tiellä tms. Yleensä sairaalasta soitetaan omaiselle joka on mainittu isäsi potilastiedoissa. Laita nimesi hänen kännyklään ice alkuisena. Kannattaakin itse pitää yhteuttä vaikka viestein kerran pari viikossa, jos ei vastA laita nApuri tarkistamaan. Vastuu on sinun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla aika harvinaista että poliisi tuo tiedon. Jos joku ilmoittaa, niin vain lähiomaiselle.

Luulisi että lapset olisivat ne lähiomaiset kun puolisoa ei ole. Miehen isä tosiaan katosi kahdeksi viikoksi ennen kuolemaansa tuetusta asunnostaan, eikä kukaan kertonut siitäkään että olisimme voineet organisoida etsintää tms.

Muotoilin huonosti näköjään. Katosi siis kahdeksi viikoksi ennen kuin löydettiin kuolleena. Oli kyllä kuollut heti, mutta hassusti tosiaan ei ilmoitettu siitä katoamisesta eikä kuolemasta edes tämän kyseisen miehen lapsille. Oliko sillä merkitystä että hän oli alkoholisti ja siten jotenkin vähempiarvoinen, vai käykö näin jatkuvasti? Jotenkin lehdistä saa sellaisen kuvan että kun joku katoaa, siitä ilmoitetaan joka paikkaan ja järjestetään etsintöjä ja kuolemasta aina ilmoitettaisiin lähiomaisille?

Ei elintavat vaikuta ilmoittamiseen, poliisi ilmoittaa lähimmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä on vain isä ja tytär. Asumme kaukana toisistamme, soittelemme noin kerran kuukaudessa. Ilmoittaako minulle joku jos isäni kuolee? Eikö ainakin pitäisi, koska olen ainoa lapsi, jo hautajaistenkin takia? Isäni on leski, asuu yksin eikä seurustele.

Kyllä sinule ilmoitetaan.

Kaita vielä isäsi terveystietoihin omat yhteystietosi. Isäsi voi ne ilmoittaa.

Höpö höpö. Kuka ilmoittaa ja mistä ne tuon naisen tuntee numeroineen ja onko läheinen vai ei. Usein ne jotka ei itse pidä huolta vanhemmistaan ei saa tieto edes hautajaisista. Perukirjan tekoon voi saada kutsun jos jpku viitsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähiomaiselle kerrotaan. Jos ei ole puoliso hengissä, niin todennäköisesti vanhimmalle lapselle tai sille, joka asuu samassa kaupungissa/lähimpänä.

Tässä ap:n tapauksessa ilmoitettiin ilmeisesti ainoastaan vainajan sisarelle, joka ei kertonut vainajan lapsille (ei ole koskaan ollut väleissä). Luulisi että tuollaisia asioita ei kuitenkan jätetä jonkun kuulopuheen varaan, vaan edes suorille perillisille olisi kerrottu. Kuinka paljon tuollaisia poissaolevia isiä pääsee kuolemaan ilman että lapset edes tietävät? Tässäkin vainajan sisar kusetti itselleen perinnön (melkoisen pienen). Mutta se nyt on ihan toinen tarina, lähinnä viranomaisten toiminta tässä mietityttää.

MIten onnistui kusettamaan perinnön itselleen, jos vainajalla on lapsia ja rintaperilliset selvitetään perunkirjoitukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähiomaiselle kerrotaan. Jos ei ole puoliso hengissä, niin todennäköisesti vanhimmalle lapselle tai sille, joka asuu samassa kaupungissa/lähimpänä.

Tässä ap:n tapauksessa ilmoitettiin ilmeisesti ainoastaan vainajan sisarelle, joka ei kertonut vainajan lapsille (ei ole koskaan ollut väleissä). Luulisi että tuollaisia asioita ei kuitenkan jätetä jonkun kuulopuheen varaan, vaan edes suorille perillisille olisi kerrottu. Kuinka paljon tuollaisia poissaolevia isiä pääsee kuolemaan ilman että lapset edes tietävät? Tässäkin vainajan sisar kusetti itselleen perinnön (melkoisen pienen). Mutta se nyt on ihan toinen tarina, lähinnä viranomaisten toiminta tässä mietityttää.

Ei ne viranomaiset jokaiselle lapselle mitään kerro. Yhdelle omaiselle.

Eikä se sisar mitään perintöä pysty viemään.

Kyllä sisar vei. Asunto oli tyhjennetty kaikesta eikä mitään siellä ollutta oltu kirjattu perunkirjoitukseen. Tämän lisäksi vei vähäisen rahasumman (muutama kymmenen tuhatta) tililtä. Perunkirjoitusta valvoi sisaren mies, asianajaja, jotka olivat 20v sitten yhdessä myyneet appiukon äidin kalliin asunnon ja appiukko oli juonut sen lähes kokonaan. Verovirastosta oli todistus, että mitään veroja ei ollut rästissä. Kummasti perinnönmaksun koittaessa löytyi maksamaton, 20v vanha vero asunnon myynnistä (josta verotoimistolla ei ollut mitään tietoa) ja sisar tarvitsi tämän tilillä olleen summan siihen... Miehen veli (appiukon toinen poika siis) otti oikeusaputoimistoon yhteyttä ja sieltä lähetettiin ainoastaan kirje jossa pyydettiin selvitystä, mutta mitään ei koskaan tullut eikä oikeusaputoimisto kuulemma suostunut auttamaan enempää. Me valitsimme antaa asian olla, koska emme halunneet lähteä laittamaan omaa rahaa oikeusjuttuihin josta ei saisi takaisin kuin murto-osan siihen tuhlatusta ajasta kompensaationa vaikka voittaisi. Jos joku kehtaa varastaa rahaa omalta kuolleelta veljeltään, niin siinäpä on. Saman ihmisen olisi varmaan pitänyt ilmoittaa siitä kuolemastakin veljensä lapsille, mutta ei tehnyt sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä on vain isä ja tytär. Asumme kaukana toisistamme, soittelemme noin kerran kuukaudessa. Ilmoittaako minulle joku jos isäni kuolee? Eikö ainakin pitäisi, koska olen ainoa lapsi, jo hautajaistenkin takia? Isäni on leski, asuu yksin eikä seurustele.

Kyllä sinule ilmoitetaan.

Kaita vielä isäsi terveystietoihin omat yhteystietosi. Isäsi voi ne ilmoittaa.

Höpö höpö. Kuka ilmoittaa ja mistä ne tuon naisen tuntee numeroineen ja onko läheinen vai ei. Usein ne jotka ei itse pidä huolta vanhemmistaan ei saa tieto edes hautajaisista. Perukirjan tekoon voi saada kutsun jos jpku viitsii.

Perunkirjoitusta ei voi pitää ellei kaikki perilliset ole tietoisia siitä.

Tuttavan isä kuoli vuosi sitten, ehti olla reilun viikon kuolleena asunnossaan ennen kuin huoltomies löysi. Samana iltana kävi poliisi ensin tuttavan pikkusiskon luona kertomassa kuolemasta ja sen jälkeen vielä tuttavani luona. Vainaja asui 200 km päässä lapsistaan. Kolmannen lapsen luona, joka asui eri kaupungissa, ei käynyt poliisi. Luonnollinen kuolema, oli saanut aivoinfarktin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla aika harvinaista että poliisi tuo tiedon. Jos joku ilmoittaa, niin vain lähiomaiselle.

Onnettomuudessa tai väkivaltaisesti kuolleista poliisi tuo tiedon.

Ja yleensä vielä kirkkoherran kanssa yhdessä jos mahdollista, heiltä saa ensimmäisen kriisiavun vaikka ei uskovainen olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos kukaan ei tiennyt että henkilö on kadonnut. Siis kukaan ei kaivannut häntä päiväkausiin. Miten silloin voi tietää, että on kadoksissa?

Ja jossain tiedoissa, ainakin sairaalassa on useimiten henkilön tiedoissa nimetty lähin omainen, johon ollaan yhteyksissä esim. kuoleman kohdatessa.

Perintöjutuista ei ollut kyse. Perunkirjoitusta ei voi pitää, ellei kaikille sukulaisille ole siitä lähetetty tietoa.

Perukirjoitukseen tulee kutsua perilliset (ja jos on tieto testamentin kautta perivästä niin hänet). Ei siitä koko sukua tarvitse informoida.

Jonkin verran kyllä pystyy pesästä viemään 'irtaimistoa' - milläs todistat että se tyttöystävä-Maire vei sen hopeisen astiaston tai Fabergé-munan? Tosin suurimmalla osalla meistä on oikeasti tavaraa millä on vain tunnearvoa, se laskennallinen arvo kun oikeasti pitäisi olla se, millä joku sen romun sinulta myös oikeasti ostaa. Koruillakin useimmiten vain romumetallin arvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kukaan ei tiennyt että henkilö on kadonnut. Siis kukaan ei kaivannut häntä päiväkausiin. Miten silloin voi tietää, että on kadoksissa?

Ja jossain tiedoissa, ainakin sairaalassa on useimiten henkilön tiedoissa nimetty lähin omainen, johon ollaan yhteyksissä esim. kuoleman kohdatessa.

Perintöjutuista ei ollut kyse. Perunkirjoitusta ei voi pitää, ellei kaikille sukulaisille ole siitä lähetetty tietoa.

Perukirjoitukseen tulee kutsua perilliset (ja jos on tieto testamentin kautta perivästä niin hänet). Ei siitä koko sukua tarvitse informoida.

Jonkin verran kyllä pystyy pesästä viemään 'irtaimistoa' - milläs todistat että se tyttöystävä-Maire vei sen hopeisen astiaston tai Fabergé-munan? Tosin suurimmalla osalla meistä on oikeasti tavaraa millä on vain tunnearvoa, se laskennallinen arvo kun oikeasti pitäisi olla se, millä joku sen romun sinulta myös oikeasti ostaa. Koruillakin useimmiten vain romumetallin arvo.

Sillä sen todistaa että Mairen luota löytyy numeroitu taide-esine tai harvinainen signeerattu maljakko.

Poliisit kävivät pari kuukautta sitten kertomassa kotiin että isäni oli löydetty kuolleena. Sanoivat etteivät halunneet soittaa. Olivat käyneet pariin otteeseen, mutta en ollut kotona. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla. Oli mukavaa kun tulivat kotiin. Olivat n. 20min ja halusivat jutella asiasta. Jäi hyvä mieli. Isä oli kuollut kotonaan. Ei ollut onnettomuus tai mitään muuta dramaattista taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Poliisit kävivät pari kuukautta sitten kertomassa kotiin että isäni oli löydetty kuolleena. Sanoivat etteivät halunneet soittaa. Olivat käyneet pariin otteeseen, mutta en ollut kotona. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla. Oli mukavaa kun tulivat kotiin. Olivat n. 20min ja halusivat jutella asiasta. Jäi hyvä mieli. Isä oli kuollut kotonaan. Ei ollut onnettomuus tai mitään muuta dramaattista taustalla.

Ja siis tähän vielä, etten ollut nähnyt isääni 25 vuoteen ja enoni oli hänet löytänyt kotoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliisit kävivät pari kuukautta sitten kertomassa kotiin että isäni oli löydetty kuolleena. Sanoivat etteivät halunneet soittaa. Olivat käyneet pariin otteeseen, mutta en ollut kotona. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla. Oli mukavaa kun tulivat kotiin. Olivat n. 20min ja halusivat jutella asiasta. Jäi hyvä mieli. Isä oli kuollut kotonaan. Ei ollut onnettomuus tai mitään muuta dramaattista taustalla.

Ja siis tähän vielä, etten ollut nähnyt isääni 25 vuoteen ja enoni oli hänet löytänyt kotoaan.

Hienosti tehty poliiseilta.

Veljeni kuoli sairaskohtaukseen ja ystävänsa löysi hänet. Tämä ystävä ei saanut tästä ilmoittaa vaan poliisi tuli kotiin tämän ilmoittamaan. Veljeni oli perheetön mutta en tiedä oliko sillä merkitystä kenet hän oli lähimmäksi omaiseksi merkinnyt.

Kyllä perunkirjoituksen voi pitää vaikka ei ole edes rintaprillisille ilmoitettu. Tiedän useampia huijaustapauksia.  Joskus ei edes kerrota että on kuollut. Yhdessä tapuksessa kävi arvokas mieskaksikko hakemassa allekirjotuksen julkisella työpaikalla, kertomalla että sinä perit vain velkoja jos et allekirjoita nyt tätä. " luovun perinnöstäni ". Kirjoittaja oli liian hämillään, ja tyhmänä meni allekirjotamaan. Sikäli se oli laiton , sillä hänellä oli alaikäisiä lapsia, j oka hän tyhmyydellään jätti ilman perintöä. Kuka moitti, ei ne lesken lapset tienneet.

Ex mieheni ajoi kolarin, loukkaantui vakavasti. Poliisi ilmoitti pojallemme, ei avovaimolle.

Sisareni mies teki itsemurhan ja löytyi metsästä. Pappi ja poliisi tulivat kertomaan asiasta. Tämä tapahtui Ruotsissa.