Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että naiset vastustavat isyystestejä, koska se rajoittaa naisten vapautta pettää jäämättä kiinni.
Kaikki perustelut siitä, kuinka testi on osoitus epäluottamuksesta, on puhdasta valetta, koska vauvahan voi vaihtua synnytyslaitoksellakin.
Oikea nainen tukee miestä, eikä pelaa miehellä tunnepelejä.
Toivottavasti te ehditte kasvaa aikuisiksi, ennen kuin saatte lapsia.
Sinä kun olet selvästikin parempi asiantuntija kuin minä neljän lapsen äitinä, niin kerrotko ihan tarkalleen, mikä on se tilanne synnytyslaitoksella, missä vauvan vaihtuminen on mahdollista?
En ole tuo, mutta luin joskus pari vuotta sitten artikkelin jossa väitettiin vauvojen vaihtumisen olevan luultua yleisempää. En kyllä tiedä miten se tapahtuu tai miten totta artikkeli oli.
Ja oliko artikkeli suomalainen, ja puhuttiinko nykyajasta? Nykyään nimittäin normaalin vauvan vaihtuminen on käytännössä mahdotonta. Sen lisäksi, että vauva merkitään renkaalla välittömästi masusta ulostulon jälkeen, eikä sitä oteta pois ennen kuin kotona, äidit hoitavat vauvaansa koko ajan itse. Suomessa ei ole mitään hoitohuoneita, jonne vauvan voi viedä, vaan äiti ja lapsi ovat yhdessä 24/7. Äiti on läsnä tarkastuksissa ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Tokassa kohdassa epäilyn syynä on se, että on käyttäytynyt oudosti. Ekassa se että... on nainen? Jep, ihan sama asia.
Unohdat mainita että tuo "outo käytös" on monesti pelkkä keppihevonen, jo se että on mies (lue: potentiaalinen pettäjä) riittää siihen että nainen "kokee" käyttäytymisen oudoksi
Okei, mutta entäs sitten se kun mies epäilee naista pettäjäksi ilman edes tuota keppihevosta? Sekö on mielestäsi ok?
Ei, se ei ole... Se on ihan yhtä tuomittavaa kuin kohdan 2 skenaario.
Happy now?
Kiitos. Eli olet myös sitä mieltä että isyystestin vaatiminen parisuhteessa on tuomittavaa?
En todellakaan ole.
Missä olen tuollaista väittänyt sun mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Tokassa kohdassa epäilyn syynä on se, että on käyttäytynyt oudosti. Ekassa se että... on nainen? Jep, ihan sama asia.
Unohdat mainita että tuo "outo käytös" on monesti pelkkä keppihevonen, jo se että on mies (lue: potentiaalinen pettäjä) riittää siihen että nainen "kokee" käyttäytymisen oudoksi
Okei, mutta entäs sitten se kun mies epäilee naista pettäjäksi ilman edes tuota keppihevosta? Sekö on mielestäsi ok?
Ei, se ei ole... Se on ihan yhtä tuomittavaa kuin kohdan 2 skenaario.
Happy now?
Kiitos. Eli olet myös sitä mieltä että isyystestin vaatiminen parisuhteessa on tuomittavaa?
En todellakaan ole.
Missä olen tuollaista väittänyt sun mielestä?
Ihan justhan sanoit että jos epäilee pettäjäksi ilman syytä tai edes tekosyytä, se on tuomittavaa. Selvitäppä miten vauvoja tehdään ja mieti sitten miksi isyystestin vaatiminen on pettäjäksi syyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se vaimo tai äiti voi edes kieltäytyä testauksesta, miksi isyys jäisi epäselväksi?
En tiedä, mutta miehillä tässä ketjussa tuntuu olevan se käsitys että vaimo voi kieltää testaamisen.
Itse sanoisin, että isyystestin teettäminen ilman vaimon suostumusta, tai sen vaimolta salaaminen, olisi epäluottamuslause. Asioista, myös isyystestistä, pitää voida puhua ilman että sen esiintuominen on jonkinlainen merkki parisuhteen ongelmasta. Puhuminen asioista ei saa koskaan olla ongelma, muuten mennään vikaan.
Isyystestiin sinänsä ei välttämättä pettäminen liity mitenkään. Omalla kohdallani syy olisi se, että lähiympäristössäni on paljastunut pettämisiä niin paljon, että vaikeina hetkinä oma epävarmuus voisi purkautua epäilyksenä. Se taas olisi ollut sekä täysin epäreilua, että myös itselleni tuhoisaa; tiedätte itsekin kuinka nopeasti epäilys ja epävarmuus tuhoaa suhteen. Yksinkertaisesti sanoen, minulle isyystesti auttaisi pitämään sisäiset demonini kurissa, eikä todellakaan millään tavalla tarkoita, että epäilisin vaimoani pettämisestä.
Kaipa te sitten kaipaatte niitä helppoja, sopeutuvaisia "miehiä", joilla sisällä on vain pehmeä nallekarhu, eikä mitään terävää tai vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että naiset vastustavat isyystestejä, koska se rajoittaa naisten vapautta pettää jäämättä kiinni.
Kaikki perustelut siitä, kuinka testi on osoitus epäluottamuksesta, on puhdasta valetta, koska vauvahan voi vaihtua synnytyslaitoksellakin.
Oikea nainen tukee miestä, eikä pelaa miehellä tunnepelejä.
Toivottavasti te ehditte kasvaa aikuisiksi, ennen kuin saatte lapsia.
Sinä kun olet selvästikin parempi asiantuntija kuin minä neljän lapsen äitinä, niin kerrotko ihan tarkalleen, mikä on se tilanne synnytyslaitoksella, missä vauvan vaihtuminen on mahdollista?
En ole tuo, mutta luin joskus pari vuotta sitten artikkelin jossa väitettiin vauvojen vaihtumisen olevan luultua yleisempää. En kyllä tiedä miten se tapahtuu tai miten totta artikkeli oli.
Nykyaikana isät on usein mukana synnytyksissä. Käykö useinkin niin että kumpikaan äiti tai isä ei enää synnytyksen jälkeen tunnista sitä vauvaa. Ei vauvat kaikki syntyessäänkään niin saman näköisiä ole että ei niitä erottaisi toisistaan.
Sitten se toinen asia. Isäkö ottaa mukaansa kaikki vauvat jotka varmistuu isyystestillä hänen jälkeläisikseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Niin, minähän en sitten voi mitään sille, jos et erota, mikä ero on sanonnoilla "epäilen" ja "en epäile". Vai yritätkö nyt kertoa, että miehet oikeasti tarkoittavat tässä ketjussa, että epäilevät, vaikka sanovat, etteivät epäile (eli valehtelevat)?
Yritän sanoa, että molemmissa skenaarioissa on tietty epäilys taustalla.
Kohdassa 2 pääsääntöisesti suurempi kuin kohdassa 1.
Yritä ymmärtää skenaarioiden täysin erilainen magnitudi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Tokassa kohdassa epäilyn syynä on se, että on käyttäytynyt oudosti. Ekassa se että... on nainen? Jep, ihan sama asia.
Unohdat mainita että tuo "outo käytös" on monesti pelkkä keppihevonen, jo se että on mies (lue: potentiaalinen pettäjä) riittää siihen että nainen "kokee" käyttäytymisen oudoksi
No sittenhän voit vaikka vaimolta kysyä tarkennusta, mikä käytöksessä on outoa, niin selviää sekin. Jessus, miten vaikeaa on kommunikoida sen oman puolison kanssa.
Minä olen montakin kertaa sanonut miehelle, jos olen esimerkiksi ihmetellyt jotain hänen sanomistaan tai miksi hän sanoi olleensa pojan kanssa, vaikka oli kaupassa. Kysymällä nämä asiat yleensä ratkeavat, mutta jos mies vain kiertelisi ja kieltäytyisi puhumasta, silloin voin kyllä ihan perustellusti sanoa, että hän käyttäytyy oudosti. S
inä ilmeisesti olet mies, jonka mielestä totaalinen katoaminen viikoksi on ihan normaalia ja nainen on vain vainoharhainen, kun edes huomaa tällaisen asian.
Jos naiselta kysyy tarkennusta tuollaisessa tilanteessa, tulee vaan heittäneensä bensaa liekkeihin...
"Mitä kiertelet? Miksi mun pitäisi kertoa tarkemmin? Onko sulla enemmänkin tunnustettavaa?!"
...ja aika köyhää argumentointia tuollainen 'mies katoaa viikoksi' korostaminen ja liioittelu, tuo on ihaa omaa keksintöäsi, ei epäilyksen alle joutuminen mitään päiväkausiksi katoamista vaadi, tämän tiedät hyvin itsekin
Pitäisiköhän sinun mennä johonkin kommunikaatiokurssille, jos et osaa pukea sanoiksi, mitkä asiat puolisossasi ovat saaneet epäilysi heräämään ja mistä asioista haluaisit tietää lisää. Jos mietit, miksi hän sulkeutui vessaan puhelun ajaksi, sanot "miksi menit vessaan puhumaan". Jos mietit, miksi hänen puhelimeensa tulee yöllä viestejä, sanot "miksi sinulle tulee yöllä viestejä". Jos mietit, miksi hän tuli kotiin ilman sormusta, kysyt "miksi olet ottanut sormuksesi pois".
Jos puoliso ei vastaa, saat tehdä siitä sitten omat johtopäätöksesi ja toimia sen mukaan. Mikä tässä on vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Niin, minähän en sitten voi mitään sille, jos et erota, mikä ero on sanonnoilla "epäilen" ja "en epäile". Vai yritätkö nyt kertoa, että miehet oikeasti tarkoittavat tässä ketjussa, että epäilevät, vaikka sanovat, etteivät epäile (eli valehtelevat)?
Yritän sanoa, että molemmissa skenaarioissa on tietty epäilys taustalla.
Kohdassa 2 pääsääntöisesti suurempi kuin kohdassa 1.
Yritä ymmärtää skenaarioiden täysin erilainen magnitudi.
No niin, arvon leidit tässä se nyt vihdoin on!
(Mitenköhän kauan kestää, että hän huomaa tämän itse..)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Ai nytkö se yhtäkkiä myönnetään ja ymmärretäänkin että isyystestissä on epäilyksestä kyse? Sen kutsuminen "epäluuloksi" ja väittämällä jotenkin lievemmäksi ei muuta asiaa mihinkään. Määrittelet siinä käsitteitä ihan oman mielesi mukaan.
Mun puhekielessäni epäilys on epäluulon synonyymi, en mä tässä millään käsitteillä kikkaile.
Yritä keskittyä kirjoitusteni perusteluihin, äläkä takerru yksittäisiin sanoihin tai kielioppivirheisiin niinkuin se yksi hengenheimolaisesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se vaimo tai äiti voi edes kieltäytyä testauksesta, miksi isyys jäisi epäselväksi?
En tiedä, mutta miehillä tässä ketjussa tuntuu olevan se käsitys että vaimo voi kieltää testaamisen.
Itse sanoisin, että isyystestin teettäminen ilman vaimon suostumusta, tai sen vaimolta salaaminen, olisi epäluottamuslause. Asioista, myös isyystestistä, pitää voida puhua ilman että sen esiintuominen on jonkinlainen merkki parisuhteen ongelmasta. Puhuminen asioista ei saa koskaan olla ongelma, muuten mennään vikaan.
Isyystestiin sinänsä ei välttämättä pettäminen liity mitenkään. Omalla kohdallani syy olisi se, että lähiympäristössäni on paljastunut pettämisiä niin paljon, että vaikeina hetkinä oma epävarmuus voisi purkautua epäilyksenä. Se taas olisi ollut sekä täysin epäreilua, että myös itselleni tuhoisaa; tiedätte itsekin kuinka nopeasti epäilys ja epävarmuus tuhoaa suhteen. Yksinkertaisesti sanoen, minulle isyystesti auttaisi pitämään sisäiset demonini kurissa, eikä todellakaan millään tavalla tarkoita, että epäilisin vaimoani pettämisestä.
Kaipa te sitten kaipaatte niitä helppoja, sopeutuvaisia "miehiä", joilla sisällä on vain pehmeä nallekarhu, eikä mitään terävää tai vaarallista.
Mies jonka sisällä riehuu teräviä ja vaarallisia demoneja ei kyllä kieltämättä kuulu unelmakumppanilistalleni.
No niin, eli nyt vihdoin pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että testin vaatiminen on pettämisepäily. Enää tarvitsee selittää, miksi oikeassa parisuhteessa se loukkaa.. Mutta ollaan kuitenkin jo saavutettu yksi etappi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Niin, minähän en sitten voi mitään sille, jos et erota, mikä ero on sanonnoilla "epäilen" ja "en epäile". Vai yritätkö nyt kertoa, että miehet oikeasti tarkoittavat tässä ketjussa, että epäilevät, vaikka sanovat, etteivät epäile (eli valehtelevat)?
Yritän sanoa, että molemmissa skenaarioissa on tietty epäilys taustalla.
Kohdassa 2 pääsääntöisesti suurempi kuin kohdassa 1.
Yritä ymmärtää skenaarioiden täysin erilainen magnitudi.
No niin, arvon leidit tässä se nyt vihdoin on!
(Mitenköhän kauan kestää, että hän huomaa tämän itse..)
???
Ihan kuin tässä olisi nyt joku pyörä keksitty, tottakai on!
Ei kai puhallusratsioitakaan järjestettäisi jos voitaisiin olla 100% varmoja, että kaikki ajaa selvinpäin.
Mutta miettikääpä vähän, kuinka moni raivostuu ratsiaa pitävälle poliisimiehelle, joka tarjoaa pilliä suuhun: "Mitä! kuinka kehtaat epäillä minua rattijuopoksi!?!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se vaimo tai äiti voi edes kieltäytyä testauksesta, miksi isyys jäisi epäselväksi?
En tiedä, mutta miehillä tässä ketjussa tuntuu olevan se käsitys että vaimo voi kieltää testaamisen.
Itse sanoisin, että isyystestin teettäminen ilman vaimon suostumusta, tai sen vaimolta salaaminen, olisi epäluottamuslause. Asioista, myös isyystestistä, pitää voida puhua ilman että sen esiintuominen on jonkinlainen merkki parisuhteen ongelmasta. Puhuminen asioista ei saa koskaan olla ongelma, muuten mennään vikaan.
Isyystestiin sinänsä ei välttämättä pettäminen liity mitenkään. Omalla kohdallani syy olisi se, että lähiympäristössäni on paljastunut pettämisiä niin paljon, että vaikeina hetkinä oma epävarmuus voisi purkautua epäilyksenä. Se taas olisi ollut sekä täysin epäreilua, että myös itselleni tuhoisaa; tiedätte itsekin kuinka nopeasti epäilys ja epävarmuus tuhoaa suhteen. Yksinkertaisesti sanoen, minulle isyystesti auttaisi pitämään sisäiset demonini kurissa, eikä todellakaan millään tavalla tarkoita, että epäilisin vaimoani pettämisestä.
Kaipa te sitten kaipaatte niitä helppoja, sopeutuvaisia "miehiä", joilla sisällä on vain pehmeä nallekarhu, eikä mitään terävää tai vaarallista.
Mies jonka sisällä riehuu teräviä ja vaarallisia demoneja ei kyllä kieltämättä kuulu unelmakumppanilistalleni.
Joo. Ei kuulosta varsinaiselta toiveisältä lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Niin, minähän en sitten voi mitään sille, jos et erota, mikä ero on sanonnoilla "epäilen" ja "en epäile". Vai yritätkö nyt kertoa, että miehet oikeasti tarkoittavat tässä ketjussa, että epäilevät, vaikka sanovat, etteivät epäile (eli valehtelevat)?
Yritän sanoa, että molemmissa skenaarioissa on tietty epäilys taustalla.
Kohdassa 2 pääsääntöisesti suurempi kuin kohdassa 1.
Yritä ymmärtää skenaarioiden täysin erilainen magnitudi.
No niin, arvon leidit tässä se nyt vihdoin on!
(Mitenköhän kauan kestää, että hän huomaa tämän itse..)
???
Ihan kuin tässä olisi nyt joku pyörä keksitty, tottakai on!
Ei kai puhallusratsioitakaan järjestettäisi jos voitaisiin olla 100% varmoja, että kaikki ajaa selvinpäin.
Mutta miettikääpä vähän, kuinka moni raivostuu ratsiaa pitävälle poliisimiehelle, joka tarjoaa pilliä suuhun: "Mitä! kuinka kehtaat epäillä minua rattijuopoksi!?!"
No niin. Tästä onkin hyvä jatkaa. Mietipäs mikä ero on ventovieraalla poliisilla ja omalla kumppanilla. Ja mieti, mikäs se olikaan parisuhteen kantava voima ja ehdoton edellytys (vihje: alkaa l-kirjaimella).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Tokassa kohdassa epäilyn syynä on se, että on käyttäytynyt oudosti. Ekassa se että... on nainen? Jep, ihan sama asia.
Unohdat mainita että tuo "outo käytös" on monesti pelkkä keppihevonen, jo se että on mies (lue: potentiaalinen pettäjä) riittää siihen että nainen "kokee" käyttäytymisen oudoksi
Okei, mutta entäs sitten se kun mies epäilee naista pettäjäksi ilman edes tuota keppihevosta? Sekö on mielestäsi ok?
Ei, se ei ole... Se on ihan yhtä tuomittavaa kuin kohdan 2 skenaario.
Happy now?
Kiitos. Eli olet myös sitä mieltä että isyystestin vaatiminen parisuhteessa on tuomittavaa?
En todellakaan ole.
Missä olen tuollaista väittänyt sun mielestä?
Ihan justhan sanoit että jos epäilee pettäjäksi ilman syytä tai edes tekosyytä, se on tuomittavaa. Selvitäppä miten vauvoja tehdään ja mieti sitten miksi isyystestin vaatiminen on pettäjäksi syyttämistä.
Uskollisuutta on lupa epäillä, molemmin puolin.
Vaikka epäilyt kannattaa pääsääntöisesti pitää omana tietonaan,
tilanteesta riippuen, voi olla perusteltua vaatia puolisolta erinäisiä todisteluita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Niin, minähän en sitten voi mitään sille, jos et erota, mikä ero on sanonnoilla "epäilen" ja "en epäile". Vai yritätkö nyt kertoa, että miehet oikeasti tarkoittavat tässä ketjussa, että epäilevät, vaikka sanovat, etteivät epäile (eli valehtelevat)?
Yritän sanoa, että molemmissa skenaarioissa on tietty epäilys taustalla.
Kohdassa 2 pääsääntöisesti suurempi kuin kohdassa 1.
Yritä ymmärtää skenaarioiden täysin erilainen magnitudi.
No niin, arvon leidit tässä se nyt vihdoin on!
(Mitenköhän kauan kestää, että hän huomaa tämän itse..)
???
Ihan kuin tässä olisi nyt joku pyörä keksitty, tottakai on!
Ei kai puhallusratsioitakaan järjestettäisi jos voitaisiin olla 100% varmoja, että kaikki ajaa selvinpäin.
Mutta miettikääpä vähän, kuinka moni raivostuu ratsiaa pitävälle poliisimiehelle, joka tarjoaa pilliä suuhun: "Mitä! kuinka kehtaat epäillä minua rattijuopoksi!?!"
No niin. Tästä onkin hyvä jatkaa. Mietipäs mikä ero on ventovieraalla poliisilla ja omalla kumppanilla. Ja mieti, mikäs se olikaan parisuhteen kantava voima ja ehdoton edellytys (vihje: alkaa l-kirjaimella).
No tottakai LUOTTAMUS.
Mutta sokea tuossa luottamuksessaan ei kannata olla.
Ja on melko kohtuutonta vaatia 100% sokeaa luottamusta mieheltä näin isossa asiassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Tokassa kohdassa epäilyn syynä on se, että on käyttäytynyt oudosti. Ekassa se että... on nainen? Jep, ihan sama asia.
Unohdat mainita että tuo "outo käytös" on monesti pelkkä keppihevonen, jo se että on mies (lue: potentiaalinen pettäjä) riittää siihen että nainen "kokee" käyttäytymisen oudoksi
Okei, mutta entäs sitten se kun mies epäilee naista pettäjäksi ilman edes tuota keppihevosta? Sekö on mielestäsi ok?
Ei, se ei ole... Se on ihan yhtä tuomittavaa kuin kohdan 2 skenaario.
Happy now?
Kiitos. Eli olet myös sitä mieltä että isyystestin vaatiminen parisuhteessa on tuomittavaa?
En todellakaan ole.
Missä olen tuollaista väittänyt sun mielestä?
Ihan justhan sanoit että jos epäilee pettäjäksi ilman syytä tai edes tekosyytä, se on tuomittavaa. Selvitäppä miten vauvoja tehdään ja mieti sitten miksi isyystestin vaatiminen on pettäjäksi syyttämistä.
Uskollisuutta on lupa epäillä, molemmin puolin.
Vaikka epäilyt kannattaa pääsääntöisesti pitää omana tietonaan,tilanteesta riippuen, voi olla perusteltua vaatia puolisolta erinäisiä todisteluita
Tottakai on lupa epäillä. Mutta on myös lupa erota, jos epäily loukkaa. Minusta ihan yksinkertaista ja reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Niin, minähän en sitten voi mitään sille, jos et erota, mikä ero on sanonnoilla "epäilen" ja "en epäile". Vai yritätkö nyt kertoa, että miehet oikeasti tarkoittavat tässä ketjussa, että epäilevät, vaikka sanovat, etteivät epäile (eli valehtelevat)?
Yritän sanoa, että molemmissa skenaarioissa on tietty epäilys taustalla.
Kohdassa 2 pääsääntöisesti suurempi kuin kohdassa 1.
Yritä ymmärtää skenaarioiden täysin erilainen magnitudi.
No niin, arvon leidit tässä se nyt vihdoin on!
(Mitenköhän kauan kestää, että hän huomaa tämän itse..)
???
Ihan kuin tässä olisi nyt joku pyörä keksitty, tottakai on!
Ei kai puhallusratsioitakaan järjestettäisi jos voitaisiin olla 100% varmoja, että kaikki ajaa selvinpäin.
Mutta miettikääpä vähän, kuinka moni raivostuu ratsiaa pitävälle poliisimiehelle, joka tarjoaa pilliä suuhun: "Mitä! kuinka kehtaat epäillä minua rattijuopoksi!?!"
Kyllä minä raivostuin alkometriä tarjoavalle poliisille, jos olisin hänen kanssaan parisuhteessa ja hän haluaisi puhalluttaa minut ihan kotioloissa ilman mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miesreppanat siis luulevat, että toisen puhelimen tutkiminen on ihan normaali juttu parisuhteessa..
Tuntuu olevan.
Lueppa aikasi kuluksi 'miten puoliso jäi kiinni pettämisestä'-ketju
Selasin joskus tuota ketjua ja noissa jutuissa oli yleensä jo jokin syy epäillä, eikä menty tonkimaan puhelinta "ihan varmuuden vuoksi"
You just proofed my point...
Aina löytyy tämä "oikeutus", kun kyseessä on nainen joka epäilee miestä
No voi hyvä luoja! Etkö nyt vieläkään ymmärrä mitä eroa on
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ykköskohdassa ei ole mitään järkeä.
Ja tässäkään ei ole mitään kaksinaismoralistista. Molemmissa tapauksissa syyttä epäilty saa tehdä päätöksen suhteen jatkosta.
Itse et tunnu tajuavan että kaikki tämä sun vasta-argumentointi vaan vahvistaa ja tukee mun pointtia.
Ei kakkoskohdassa ole yhtään sen enempää "järkeä" kuin ykköskohdassakaan, vaikka vuorosanat onkin verhottu sivistyneempään asuun...
Okei, yritetääs uudestaan. Löytyisikö se ero nyt, kun annan pienen vihjeen.
1. "Minä haluan isyystestin, mutta en epäile yhtään mitään."
2. "Epäilen sinua pettämisestä, koska olet viime aikoina ollut pois kotoa ja olet puhunut ristiriitaisia juttuja. Siksi haluan tutkia puhelimesi."
Ja oliko sinulla jotain epäselvää siitä, mitä sanoin kaksinaismoralismista? Jaksoitko lukea sinne asti.
Ei sivu- ja päälauseiden lihavointi asiasisältöä miksikään muuta.
Molemmissa tilanteissa halutaan häiventää epäluuloa, simple as that.
Ykköskohdassa epäluulo ei tietenkään ole samalla tasolla kuin kohdassa kaksi, mutta silti varmistelu ihan yhtä perusteltua (jollei jopa perustellumpaa...) , koska tässä skenaariossa SEURAUS on paljon merkittävämpi kuin kohdassa kaksi
Ai nytkö se yhtäkkiä myönnetään ja ymmärretäänkin että isyystestissä on epäilyksestä kyse? Sen kutsuminen "epäluuloksi" ja väittämällä jotenkin lievemmäksi ei muuta asiaa mihinkään. Määrittelet siinä käsitteitä ihan oman mielesi mukaan.
Mun puhekielessäni epäilys on epäluulon synonyymi, en mä tässä millään käsitteillä kikkaile.
Yritä keskittyä kirjoitusteni perusteluihin, äläkä takerru yksittäisiin sanoihin tai kielioppivirheisiin niinkuin se yksi hengenheimolaisesi
Oletin (ja varmaan muutkin) aiemman ketjun perusteella että koitat väittää ettei isyystestin pyytäminen ole epäilemistä. Sillä oletuksella se, että kutsut isyystestausta "epäluuloksi" olisi ollut läpinäkyvää ja naurettavaa pelleilyä. Mutta kun siis myönnätkin ihan suoraan että epäilys ja epäluulo ovat sama asia, niin hyvä, vastaus oli juuri se jota toivottiinkin. Ollaan siis yksimielisiä siitä että mies epäilee naista pettämisestä, ja erimielisyydeksi jää kai enää se että sinusta naisen pitäisi hyväksyä mieheltä pettämisen ja isyyspetoksen epäilys ilman minkäänlaista reaktiota tai luottamuksen menetystä?
Jos naiselta kysyy tarkennusta tuollaisessa tilanteessa, tulee vaan heittäneensä bensaa liekkeihin...
"Mitä kiertelet? Miksi mun pitäisi kertoa tarkemmin? Onko sulla enemmänkin tunnustettavaa?!"
...ja aika köyhää argumentointia tuollainen 'mies katoaa viikoksi' korostaminen ja liioittelu, tuo on ihaa omaa keksintöäsi, ei epäilyksen alle joutuminen mitään päiväkausiksi katoamista vaadi, tämän tiedät hyvin itsekin