Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...

Itse naisena suostuisin isyystestiin ihan sen takia, että on useita miehiä, jotka etsivät syytä laistaa isän velvollisuuksista. Jos isyys on varmistettu, niin kynnys tällaiseen vastuun pakoiluun olisi luultavasti suurempi. Vaikka elämä yhdessä ei jatkuisi, niin hän luultavasti kantaisi vastuun lapsesta myös jatkossa todennäköisemmin, kun tietää asian varmuudella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertaatko sinä lasta ja sukupuolitautia keskenään? Vertaatko sinä lapsen isyyden vahvistamista ja pettämistä keskenään?

Yrittäkää nyt ymmärtää, että isyystesti ei kerro, oletko pettänyt. Isyystesti vahvistaa lapsen isyyden, ja siihen on oikeus sekä isällä että lapsella. Jokuhan voisi antaakin pettämisen anteeksi, mutta silti hän voi haluta isyystestin joka vahvistaa lapsen isän. Nämä on eri asioita!

Oletko ihan idiootti, jos et ymmärrä että epäily siitä, että joku muu on lapsen isä on epäily pettämisestä. Tottakai nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Millä muulla tavalla isä olisi joku muu?

Sukupuolitaudeista voi tulla vakaviakin seurauksia, miksei olisi samanlainen oikeus testata niitä?

Olkoonkin epäilys mahdollisuus pettämisestä mutta homman pointti on se että miehen tarve varmistua isyydestä täytyy mennä naisen oikeuden edelle uskollisuuteen luottamisessa tässä asiassa. Muotoillaan vaikka niin, että miehenä en voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa jolle tämä on ongelma. Pettäminen ei ole ongelma vaan se, että nainen ei koe lapsen isyyden TODENTAMISTA tärkeänä miehen kannalta. Millainen nainen vaatii miestä elämään loppuelämän vain naisen sanan varassa näin suuren asian edessä? Käytännössä miehen elämän suurin asia. Onko teille naisille täysin yksi hailee mikä vauva laitokselta mukaan annetaan?

Mies voi olla varma, että lapsi on oma, kun valitsee kumppaninsa huolella, eikä puske ensimmäistä vastaan tulijaa raskaaksi. Ei se mitään arpapeliä ole, vaikka niin näytät kuvittelevan.

Itse olisin verisesti pettynyt, jos mies olisi epäillyt isyyttään. En ikinä olisi enää voinut kunnioittaa miestä. Niin vähän hän minua tuntisi ja luottaisi.

Sen jälkeen en koskaan edes yrittäisi olla luottamuksen arvoinen. Eihän mies kuitenkaan luottaisi, ihan sama millainen olisin.

Vieraaseen sänkyyn en koskaan menisi, mutta muuten avioliittomme olisi pelkkä vitsi.

Kuule sinä saivartelija, joka toinen ihminen pettää vaikka parit varmaan toisiaan tarkkaankin valitsevat. Miksi ihmeessä joka toinen nainen pettää? Tai mies pettää? Miksi naiset valitsevat itselleen miehiä jotka pettävät, vastaa sinä siihen? No, tietysti väität että miehet ovat sellaisia sikoja. Ja toisinpäin sinä väität, että miehet valitsevat typerästi naisensa jos käy niin että nainen pettää. Eli naisissa ei koskaan ole vikaa. Keskustele nyt sitten tuollaisen kanssa.

Olisko jotain lähdettä antaa tuolle, että joka toinen ihminen pettää?? En nimittäin todellakaan usko, että joka toisessa avioliitossa olisi pettämistä.

Vaikka olisikin lähde, niin eihän väite edes ole tuo että joka toisessa suhteessa saati joka toisessa avioliitossa petetään. Todennäköisesti "joka toinen pettää" tarkoittaa, jos siis perustuu johonkin, että puolet on kerran elämässään pettänyt jotakuta. 

Ei olekaan tuo väite vaan väite siitä, että joka toinen ihminen on faktisesti pettäjä ja jokaisessa avioliittossakin pettäminen on mahdollista. Avioliitto ei ole mikään tae uskollisuudelle.

Eli "faktinen" väite on joku oma mutusi koska se ei viittaa mihinkään asiaan joka olisi mitattavissa eikä näin ollen voi perustua näyttöön? Ei kukaan ole sanonutkaan että avioliitto olisi mikään uskollisuuden tae. Mutta se on ihan tosiasia että avioliitoissa petetään vähemmän kuin vähemmän vakavissa ja sitoutuneissa suhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse naisena suostuisin isyystestiin ihan sen takia, että on useita miehiä, jotka etsivät syytä laistaa isän velvollisuuksista. Jos isyys on varmistettu, niin kynnys tällaiseen vastuun pakoiluun olisi luultavasti suurempi. Vaikka elämä yhdessä ei jatkuisi, niin hän luultavasti kantaisi vastuun lapsesta myös jatkossa todennäköisemmin, kun tietää asian varmuudella. 

Hän ei luota sinuun, mutta sinun on luotettava vain hänen sanaansa, että hän pysyy rinnallasi ja tukenasi?

Tiedätkös kuinka monta pikkulapsen isää on häipynyt, kun ei se elämä ollutkaan kivaa? Ja ihan oman biologisen lapsensa ovat hylänneet....

Siihen ei ole testiä, että olisi hyvä isä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies halusi isyystestin. Sanoi, ettei epäillyt pettämistä, mutta halusi "mustaa valkoisella".

Lisäksi kun emme vielä silloin olleet naimisissa, niin testi oli meille ilmainen. Itse en tehnyt asiasta mitään numeroa, olimme olleet vain muutamia kuukausia yhdessä kun tulin raskaaksi, yhteenkin muutimme vasta juuri ennen lapsen syntymää.

Jos mies tosissaan olisi isyyttään epäillyt niin ei kyllä olisi parisuhdetta jatkanut, sen verran ehdoton on näissä asioissa. Eli halusi vain "virallisen" varmistuksen.

Nyt kun olemme naimisissa, ja olleet vuosia yhdessä ja jos nyt saisimme lapsen, josta mies haluaisi isyystestin, niin kyllä se tässä vaiheessa parisuhdetta tuntuisi aika pahalta. Mutta toisaalta mies varmaan perustelisi asian samalla tavalla, että haluaa sen "virallisen paperin". Mutta enpä usko että sitä niin paljon haluaisi että olisi valmis siitä satoja euroja maksamaan. Ehkä, ehkä ei.

Voi kuule. Kyllä se on epäilystä jos haluaa varmistuksen, sanoi sitä sitten ihan miksi tahansa. Mutta sun tilanteesi on tosiaan erilainen kuin yleisesti, kun oli kyse vain parin kuukauden suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertaatko sinä lasta ja sukupuolitautia keskenään? Vertaatko sinä lapsen isyyden vahvistamista ja pettämistä keskenään?

Yrittäkää nyt ymmärtää, että isyystesti ei kerro, oletko pettänyt. Isyystesti vahvistaa lapsen isyyden, ja siihen on oikeus sekä isällä että lapsella. Jokuhan voisi antaakin pettämisen anteeksi, mutta silti hän voi haluta isyystestin joka vahvistaa lapsen isän. Nämä on eri asioita!

Oletko ihan idiootti, jos et ymmärrä että epäily siitä, että joku muu on lapsen isä on epäily pettämisestä. Tottakai nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Millä muulla tavalla isä olisi joku muu?

Sukupuolitaudeista voi tulla vakaviakin seurauksia, miksei olisi samanlainen oikeus testata niitä?

Olkoonkin epäilys mahdollisuus pettämisestä mutta homman pointti on se että miehen tarve varmistua isyydestä täytyy mennä naisen oikeuden edelle uskollisuuteen luottamisessa tässä asiassa. Muotoillaan vaikka niin, että miehenä en voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa jolle tämä on ongelma. Pettäminen ei ole ongelma vaan se, että nainen ei koe lapsen isyyden TODENTAMISTA tärkeänä miehen kannalta. Millainen nainen vaatii miestä elämään loppuelämän vain naisen sanan varassa näin suuren asian edessä? Käytännössä miehen elämän suurin asia. Onko teille naisille täysin yksi hailee mikä vauva laitokselta mukaan annetaan?

No sun kannattaa sitten etsiä naista joka suostuu perustamaan perheen ilman molemminpuolista luottamusta, ja ilmoittaa tämä kantasi varhaisessa vaiheessa suhdetta niin että hänkin tietää mihin on ryhtymässä. Kyllä tällaisia naisia löytyy paljon.

Vaikka olisikin luottamus niin silti ihmiset pettävät toisiaan. Fakta.

Ilman dna-testausta mies ei voi olla VARMA isyydestään. Fakta.

Mitä kohtaa et ymmärtänyt?

Miksi miehen pitäisi olla varma biologisesta isyydestä. Veikkaan että meillä on lukuisia miehiä jotka ei mistään hinnasta haluaisi selvittää sitä ovatko he jonkun biologisia vanhempia.

?? Millainen miesvihaaja kirjoittelee tällaista packaa?

Kaikki miehet = yksi massa?

Biologisen isyyden selvittäimisestä tuossa oli kyse kuten ymmärtääkseni ketjussakin. Olen pahoillani jos olen ymmärtänyt väärin ja aloituksessa olikin kyse sukupuolivihasta.

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyisin testin avoimin mielin. Jos se helpottaa miehen oloa ja antaa varmuuden hänen paikastaan isänä, se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Muutenkin haluaisin olla miehelleni sellainen ystävä, jolta voi kysyä ja pyytää sellaisiakin asioita joiden lausuminen ääneen tuntuu vaikealta.

Moni tuntuu ottavan isyystestin loukkauksena, mutta voihan se olla myös mahdollisuus osoittaa olevansa luotettava elämänkumppani. Miehelle voi olla todella vaikeaa ottaa isyystesti puheeksi. Varmasti nainen, joka hyväksyy pyynnön rauhallisesti ja rohkaisevasti lujittaa suhdetta enemmän kuin nainen, joka saa pyynnöstä draamakohtauksen ja alkaa syyttelemään miestä luottamuksen puuttumisesta.

Jos on päätetty jo perustaa perhe eikä luottamusta ole vielä syntynyt, niin ei sitä sitten synny silläkään että todistetaan että lapsi ei ole toisen miehen. Ei pidä olla tyhmä. Se on tyhmää, että lähtee suhteeseen hyväksyen, että omaa luotettavuutta pitää todistella ikuisesti muuten kuin vaan olemalla luotettava. Sellainen on henkistä väkivaltaa. Jos käy ilmi myöhemmin että suhde toimii toisen päätöksestä noin, niin ei siihen suhteeseen sitten pidä jäädä, eikä sitä ole mitään syytä omin myönnytyksin yrittää lujittaa. Haloo.

Täällä se kehä vaan rullailee. Molemmat puolet jankuttaa samoin argumentein. Eiköhän tämä ketju ollut tässä.

Ja ei, normaalissa parisuhteessa, jossa vauvaa yhdessä suunnitelmallisesti ”tehdään” ja toivotaan, ei enää testailla mitään isyyksiä.

Asia loppuun käsitelty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mäkin käyn gynellä parin vuoden välein ja otan samalla sptestit ihan vaan varmuuden vuoksi. Ei se tarkoita sitä että epäilisin miestä petturiksi. Oonko nyt huono tyttöystävä?

Vähän eri tapaus. Mitä ajattelisit jos miehesi yhtäkkiä alkaisi vaatia sinun menevän sp-testeihin? Ihan vaan varmuuden vuoksi, kertoen ettei yhtään epäile.

Oletan tietenkin, että mies on itse käynyt vieraissa, mutta ei itse uskalla tai laiskana saa aikaiseksi mentyä testeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertaatko sinä lasta ja sukupuolitautia keskenään? Vertaatko sinä lapsen isyyden vahvistamista ja pettämistä keskenään?

Yrittäkää nyt ymmärtää, että isyystesti ei kerro, oletko pettänyt. Isyystesti vahvistaa lapsen isyyden, ja siihen on oikeus sekä isällä että lapsella. Jokuhan voisi antaakin pettämisen anteeksi, mutta silti hän voi haluta isyystestin joka vahvistaa lapsen isän. Nämä on eri asioita!

Oletko ihan idiootti, jos et ymmärrä että epäily siitä, että joku muu on lapsen isä on epäily pettämisestä. Tottakai nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Millä muulla tavalla isä olisi joku muu?

Sukupuolitaudeista voi tulla vakaviakin seurauksia, miksei olisi samanlainen oikeus testata niitä?

Olkoonkin epäilys mahdollisuus pettämisestä mutta homman pointti on se että miehen tarve varmistua isyydestä täytyy mennä naisen oikeuden edelle uskollisuuteen luottamisessa tässä asiassa. Muotoillaan vaikka niin, että miehenä en voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa jolle tämä on ongelma. Pettäminen ei ole ongelma vaan se, että nainen ei koe lapsen isyyden TODENTAMISTA tärkeänä miehen kannalta. Millainen nainen vaatii miestä elämään loppuelämän vain naisen sanan varassa näin suuren asian edessä? Käytännössä miehen elämän suurin asia. Onko teille naisille täysin yksi hailee mikä vauva laitokselta mukaan annetaan?

Mies voi olla varma, että lapsi on oma, kun valitsee kumppaninsa huolella, eikä puske ensimmäistä vastaan tulijaa raskaaksi. Ei se mitään arpapeliä ole, vaikka niin näytät kuvittelevan.

Itse olisin verisesti pettynyt, jos mies olisi epäillyt isyyttään. En ikinä olisi enää voinut kunnioittaa miestä. Niin vähän hän minua tuntisi ja luottaisi.

Sen jälkeen en koskaan edes yrittäisi olla luottamuksen arvoinen. Eihän mies kuitenkaan luottaisi, ihan sama millainen olisin.

Vieraaseen sänkyyn en koskaan menisi, mutta muuten avioliittomme olisi pelkkä vitsi.

Kuule sinä saivartelija, joka toinen ihminen pettää vaikka parit varmaan toisiaan tarkkaankin valitsevat. Miksi ihmeessä joka toinen nainen pettää? Tai mies pettää? Miksi naiset valitsevat itselleen miehiä jotka pettävät, vastaa sinä siihen? No, tietysti väität että miehet ovat sellaisia sikoja. Ja toisinpäin sinä väität, että miehet valitsevat typerästi naisensa jos käy niin että nainen pettää. Eli naisissa ei koskaan ole vikaa. Keskustele nyt sitten tuollaisen kanssa.

Olisko jotain lähdettä antaa tuolle, että joka toinen ihminen pettää?? En nimittäin todellakaan usko, että joka toisessa avioliitossa olisi pettämistä.

Vaikka olisikin lähde, niin eihän väite edes ole tuo että joka toisessa suhteessa saati joka toisessa avioliitossa petetään. Todennäköisesti "joka toinen pettää" tarkoittaa, jos siis perustuu johonkin, että puolet on kerran elämässään pettänyt jotakuta. 

Ymmärsin kyllä mitä tässä tarkoitetaan. Mutta kun miettii sitä omaa lähitpiiriään ja työyhteisöä (jonka on siis tuntenut 15-30 vuotta), eikä tiedä sieltä yhtäkään pettämisestä kiinnijäänyttä, niin kyllä sitä nyt hiukan alkaa epäillä. Joka toinen on kuitenkin 50% ihmisistä. Esim. oman noin kymmenen hengen kaveripiirini olen tuntenut yi 30 vuotta, eikä heistä kukaan ole pettänyt koskaan (ja juu, keskustellaan avoimesta asioista), niin tuonkaltaiset luvut kuulostaa kovasti mutulta. (Ihan niin kuin se 10% mitä täällä aina viljellään väärien isien luvuksi. Nyt selvisikin, että ihan tutkitusti luku onkin vain 1%...)

Vierailija kirjoitti:

Olisin vähän loukkaantunut, koska mies silloin näkee pettämisen edes vaihtoehtona. Antaisin silti tehdä testin, tottakai. Luottamus saisi pienen kolauksen, mutta miehellä on kuitenkin oikeus saada täysi varmuus omasta isyydestään. Ei sekään ole hyvä jos testiä ei tehdä ja miehen mieleen ja ikuisesti kalvamaan se pieni epävarmuus, onko lapsi sittenkään hänen. Sehän vaikuttaa isän ja lapsen väliseen suhteeseenkin

Olisin enemmän kuin vähän loukkaantunut että tuolla tavalla epäiltäisiin. Minä kun en koskaan ole "lennellyt kukasta kukkaan". Miltä miehestä tuntuisi jos äiti haluaisi testauttaa isän esimerkiksi sukupuolitautien osalta. Sekin vois olla ihan aiheellista ennen synnytystä ja sen jälkeen. Miehillä kun on tapana huiskia ympäriinsä kun vaimo on raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertaatko sinä lasta ja sukupuolitautia keskenään? Vertaatko sinä lapsen isyyden vahvistamista ja pettämistä keskenään?

Yrittäkää nyt ymmärtää, että isyystesti ei kerro, oletko pettänyt. Isyystesti vahvistaa lapsen isyyden, ja siihen on oikeus sekä isällä että lapsella. Jokuhan voisi antaakin pettämisen anteeksi, mutta silti hän voi haluta isyystestin joka vahvistaa lapsen isän. Nämä on eri asioita!

Oletko ihan idiootti, jos et ymmärrä että epäily siitä, että joku muu on lapsen isä on epäily pettämisestä. Tottakai nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Millä muulla tavalla isä olisi joku muu?

Sukupuolitaudeista voi tulla vakaviakin seurauksia, miksei olisi samanlainen oikeus testata niitä?

Olkoonkin epäilys mahdollisuus pettämisestä mutta homman pointti on se että miehen tarve varmistua isyydestä täytyy mennä naisen oikeuden edelle uskollisuuteen luottamisessa tässä asiassa. Muotoillaan vaikka niin, että miehenä en voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa jolle tämä on ongelma. Pettäminen ei ole ongelma vaan se, että nainen ei koe lapsen isyyden TODENTAMISTA tärkeänä miehen kannalta. Millainen nainen vaatii miestä elämään loppuelämän vain naisen sanan varassa näin suuren asian edessä? Käytännössä miehen elämän suurin asia. Onko teille naisille täysin yksi hailee mikä vauva laitokselta mukaan annetaan?

Mies voi olla varma, että lapsi on oma, kun valitsee kumppaninsa huolella, eikä puske ensimmäistä vastaan tulijaa raskaaksi. Ei se mitään arpapeliä ole, vaikka niin näytät kuvittelevan.

Itse olisin verisesti pettynyt, jos mies olisi epäillyt isyyttään. En ikinä olisi enää voinut kunnioittaa miestä. Niin vähän hän minua tuntisi ja luottaisi.

Sen jälkeen en koskaan edes yrittäisi olla luottamuksen arvoinen. Eihän mies kuitenkaan luottaisi, ihan sama millainen olisin.

Vieraaseen sänkyyn en koskaan menisi, mutta muuten avioliittomme olisi pelkkä vitsi.

Ei voi tietää. Pettäminen on niin yleistä ja monet sen myös salaavat kumppaniltaan. Silti kirkkain silmin väittävät, että ovat hyvä, luotettava ja rehellinen puoliso noin muutoin. 

Koska pettäminen on niin yleistä, niin eihän naisenkaan kannata missään kohtaa luottaa mieheen vaan epäillä koko ajan ja pyytää todisteita ihan kaikesta aina, kun mieleen sattuu juolahtamaan jokin epäilys. Tai vaikka ei sattuisikaan, koska se pettäminen kuitenkin on niin yleistä. Ihanaa elämää?

https://www.vauva.fi/keskustelu/3594131/insinoori-ja-kiire

https://www.vauva.fi/keskustelu/3604935/miten-puoliso-jai-pettamisesta-…

Luottamus on suhteen edellytys, ja jos sitä ei ole niin kyseessä on suhteen irvikuva. Jos mies vaatisi isyystestiä, hän toki sen saisi mutta menettäisi hyvän, luottamuksellisen suhteen. En usko, että sitä säröä pystyisi paikkaamaan, kun epäily ja epäluottamus olisi kerran astunut kuvaan.

Naisilla, jotka suuttuvat isyystestistä, ei ole kykyä asettua toisen asemaan. Kun itselle varmuus biologisesta äitiydestä on itsestäänselvä asia luonnostaan, niin ei käsitä eikä pyrikään käsittämään, miltä se tuntuu kun näin ei ole. Tietynlaista henkistä kypsymättömyyttä siis tuo, että laittaa itsensä niin keskiöön, ettei pysty ajattelmaan asiaa toisen kannalta. Tuollaisenkin naisen kanssa on hyvin vaikea rakentaa aikuista ja kypsää suhdetta, jossa molempien tarpeet huomioidaan ja niitä arvostetaan. 

Kyky asettua toisen asemaan ei ole ehdottomasti toisen puolelle asettumista. Etenkään se ei ole toisen puolelle itseään vastaan asettumista eikä näin ollen tarkoita sitä, että jos asettuu toisen asemaan huomioi ainoastaan toisen tarpeet eikä omiaan. Sehän on kykyä asettua toisen asemaan, että ymmärtää että tuollainen pyyntö tarkoittaa ettei hän luota sinuun. Reaktio toisen asemaan asettumisesta saatuun ymmärrykseen syntyy kuitenkin ihan omasta asemasta ja niin sen pitääkin.

On henkistä kypsyyttä pitää huoli itsestään ja olla suostumatta suhteeseen, joka on itselle pahaksi. Jos nainen on tossu joka ei puolusta missään asiassa itseään vaan kiirehtii todistamaan miehelle loputtomasti, uudestaan ja uudestaan, aina, ansaitsevansa luottamuksen, varmasti on hyväksikäyttäjämiehelle helpompi rakentaa hänen kanssaan suhdetta. Suhteen kutsuminen "aikuiseksi ja kypsäksi, jossa molempien tarpeet huomioidaan ja niitä arvostetaan" ei tee siitä sellaista, vaan kunkin tehtävä on arvioida omista lähtökohdistaan, tulevatko omat tarpeet huomioiduksi. Tätä moni hyväksikäyttäjä pyrkii hämärtämään psychobabblella ja gaslightingilla, ja jos haksahtaa kaikkeen puheeseen siitä mitä hyväksikäyttäjä tarvitsee ja ansaitsee suhteessa, ei pysty suojelemaan itseään. Omaan arvostelukykyyn on kyettävä luottamaan ja pitämään kiinni siitä mikä on ehdottomasti kohtuullista. Perhettä perustaessa on ehdottomasti kohtuullista odottaa molemminpuolista luottamusta tällaisessa asiassa, ellei ole jotakin erityistä syytä miksi kyseessä olisi poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyisin testin avoimin mielin. Jos se helpottaa miehen oloa ja antaa varmuuden hänen paikastaan isänä, se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Muutenkin haluaisin olla miehelleni sellainen ystävä, jolta voi kysyä ja pyytää sellaisiakin asioita joiden lausuminen ääneen tuntuu vaikealta.

Moni tuntuu ottavan isyystestin loukkauksena, mutta voihan se olla myös mahdollisuus osoittaa olevansa luotettava elämänkumppani. Miehelle voi olla todella vaikeaa ottaa isyystesti puheeksi. Varmasti nainen, joka hyväksyy pyynnön rauhallisesti ja rohkaisevasti lujittaa suhdetta enemmän kuin nainen, joka saa pyynnöstä draamakohtauksen ja alkaa syyttelemään miestä luottamuksen puuttumisesta.

Miehen ei tarvitse pyytää naisen hyväksyntää sille, että testaa oman lapsensa kuten ei naisenkaan tai tarvitse pyytää sitä mieheltä eikä keneltäkään muulta. Jos jompikumpi tai molemmat epäilevät oman lapsensa geneettistä alkuperää, niin silloin testauttaa sen. Tilaa testin tai vie oman lapsen testeihin ja sillä selvä. Mitään hyväksymisiä tai hakemuksia ei tarvita, jos mies on merkitty isäksi ja nainen äidiksi. Omaa lastaan saa testityttää niin paljon kuin haluaa, varsinkin yksityisesti.

Ei tarvitse ottaa edes asiaa puheeksi, jollei halua.

En vaan ymmärtää miksi veronmaksajien, joista suurin osa on kohta sinkkuja pitäisi vuosittain maksaa varmuuden vuoksi testejä, joilla ei ole lapsen terveydelle merkitystä? Aikuisen terveydelle merkityksellisiä asioita maksetaan jo nyt toisaalta tarpeeksi ja toisaalta ei makseta yhtään ja jokainen maksaa ne omasta pussistaan.

Jos lapsia syntyy n. 47 tuhatta vuodessa ja yksi testi ja kaikki siihen liittyvä byrokratia, rekisterien ylläpito ym. maksaisi 100€ per lapsi se on 4,7 miljoonaa vuodessa yhteensä. 47 miljoonaa 10 vuodessa.

Eikö olisi parempi, että nämä menisi vaikka miestentautien seulontaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vertaatko sinä lasta ja sukupuolitautia keskenään? Vertaatko sinä lapsen isyyden vahvistamista ja pettämistä keskenään?

Yrittäkää nyt ymmärtää, että isyystesti ei kerro, oletko pettänyt. Isyystesti vahvistaa lapsen isyyden, ja siihen on oikeus sekä isällä että lapsella. Jokuhan voisi antaakin pettämisen anteeksi, mutta silti hän voi haluta isyystestin joka vahvistaa lapsen isän. Nämä on eri asioita!

Oletko ihan idiootti, jos et ymmärrä että epäily siitä, että joku muu on lapsen isä on epäily pettämisestä. Tottakai nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Millä muulla tavalla isä olisi joku muu?

Sukupuolitaudeista voi tulla vakaviakin seurauksia, miksei olisi samanlainen oikeus testata niitä?

Olkoonkin epäilys mahdollisuus pettämisestä mutta homman pointti on se että miehen tarve varmistua isyydestä täytyy mennä naisen oikeuden edelle uskollisuuteen luottamisessa tässä asiassa. Muotoillaan vaikka niin, että miehenä en voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa jolle tämä on ongelma. Pettäminen ei ole ongelma vaan se, että nainen ei koe lapsen isyyden TODENTAMISTA tärkeänä miehen kannalta. Millainen nainen vaatii miestä elämään loppuelämän vain naisen sanan varassa näin suuren asian edessä? Käytännössä miehen elämän suurin asia. Onko teille naisille täysin yksi hailee mikä vauva laitokselta mukaan annetaan?

Mies voi olla varma, että lapsi on oma, kun valitsee kumppaninsa huolella, eikä puske ensimmäistä vastaan tulijaa raskaaksi. Ei se mitään arpapeliä ole, vaikka niin näytät kuvittelevan.

Itse olisin verisesti pettynyt, jos mies olisi epäillyt isyyttään. En ikinä olisi enää voinut kunnioittaa miestä. Niin vähän hän minua tuntisi ja luottaisi.

Sen jälkeen en koskaan edes yrittäisi olla luottamuksen arvoinen. Eihän mies kuitenkaan luottaisi, ihan sama millainen olisin.

Vieraaseen sänkyyn en koskaan menisi, mutta muuten avioliittomme olisi pelkkä vitsi.

Kuule sinä saivartelija, joka toinen ihminen pettää vaikka parit varmaan toisiaan tarkkaankin valitsevat. Miksi ihmeessä joka toinen nainen pettää? Tai mies pettää? Miksi naiset valitsevat itselleen miehiä jotka pettävät, vastaa sinä siihen? No, tietysti väität että miehet ovat sellaisia sikoja. Ja toisinpäin sinä väität, että miehet valitsevat typerästi naisensa jos käy niin että nainen pettää. Eli naisissa ei koskaan ole vikaa. Keskustele nyt sitten tuollaisen kanssa.

Olisko jotain lähdettä antaa tuolle, että joka toinen ihminen pettää?? En nimittäin todellakaan usko, että joka toisessa avioliitossa olisi pettämistä.

Vaikka olisikin lähde, niin eihän väite edes ole tuo että joka toisessa suhteessa saati joka toisessa avioliitossa petetään. Todennäköisesti "joka toinen pettää" tarkoittaa, jos siis perustuu johonkin, että puolet on kerran elämässään pettänyt jotakuta. 

Ymmärsin kyllä mitä tässä tarkoitetaan. Mutta kun miettii sitä omaa lähitpiiriään ja työyhteisöä (jonka on siis tuntenut 15-30 vuotta), eikä tiedä sieltä yhtäkään pettämisestä kiinnijäänyttä, niin kyllä sitä nyt hiukan alkaa epäillä. Joka toinen on kuitenkin 50% ihmisistä. Esim. oman noin kymmenen hengen kaveripiirini olen tuntenut yi 30 vuotta, eikä heistä kukaan ole pettänyt koskaan (ja juu, keskustellaan avoimesta asioista), niin tuonkaltaiset luvut kuulostaa kovasti mutulta. (Ihan niin kuin se 10% mitä täällä aina viljellään väärien isien luvuksi. Nyt selvisikin, että ihan tutkitusti luku onkin vain 1%...)

Joo kyseenalaistan ehdottomasti itsekin tuon luvun. Hänhän jo taisi myöntääkin toisaalla, että tämä "pettäjyys" on joku metafyysinen ominaisuus jonka hän vaan omista syistään näkee koskettavan 50% ihmisistä, eikä liity siihen että kiinni jäämisistä tai pettämisen myöntämisestä olisi koottu jotain tietoa.

Olen nähnyt muualla lukuja jotka ovat kolmasosan luokkaa, mutta ne ovat saattaneet olla vanhoja ja perustuneet todennäköisesti amerikassa tehtyyn tutkimukseen, joten eivät välttämättä kerro suomesta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse naisena suostuisin isyystestiin ihan sen takia, että on useita miehiä, jotka etsivät syytä laistaa isän velvollisuuksista. Jos isyys on varmistettu, niin kynnys tällaiseen vastuun pakoiluun olisi luultavasti suurempi. Vaikka elämä yhdessä ei jatkuisi, niin hän luultavasti kantaisi vastuun lapsesta myös jatkossa todennäköisemmin, kun tietää asian varmuudella. 

Hän ei luota sinuun, mutta sinun on luotettava vain hänen sanaansa, että hän pysyy rinnallasi ja tukenasi?

Tiedätkös kuinka monta pikkulapsen isää on häipynyt, kun ei se elämä ollutkaan kivaa? Ja ihan oman biologisen lapsensa ovat hylänneet....

Siihen ei ole testiä, että olisi hyvä isä.

Niin. No itse olen realistinen ja looginen ihminen. Olen hyvin tietoinen siitä, että monet suhteet päättyvät eroon. Olen tietoinen siitä, että monet isät välttelevät vastuuta ja nainen voi päätyä yksinhuoltajaksi varsin helposti. Olen myös tietoinen siitä, että pettäminen on hyvin yleistä. Vaikka en itse ikinä pettäisi (olen romanttinen demiseksuaali ja hyvin introvertti ihminen, joka vaatii pitkällisen luottamuksellisen suhteen rakentamisen ennen kuin tunnen lainkaan seksuaalista halua toista kohtaan ja muutoin en kaipaa seksiä ollenkaan), niin ymmärrän täysin, että tuo pettämisen yleisyys pelottaa monia "tavisseksuaaleja". En ottaisi sitä siis henkilökohtaisena loukkauksena. Realisti on realisti ja se on ominaisuus, joka minussa itsessänikin on olemassa. Jos olisin toisen demiseksuaalin kanssa, niin asian pyytäminen ehkä ihmetyttäisi enemmän, koska toinen demiseksuaali kyllä tietäisi, etten pystyisi harrastamaan seksiä kuin sen kumppanini kanssa. Mutta muutoin en näe asiaa omituisena. Ja juu tiedän, että monet isät hylkäävät lapsensa. Mutta uskon silti, että kynnys tähän on pienempi kun voi ajatella, ettei oikeasti ole edes lasten isä. Isyystestin tuoma varmuus voisi siis nostaa tuota hylkäämisen kynnystä, mikä on vain hyvä asia. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä se kehä vaan rullailee. Molemmat puolet jankuttaa samoin argumentein. Eiköhän tämä ketju ollut tässä.

Ja ei, normaalissa parisuhteessa, jossa vauvaa yhdessä suunnitelmallisesti ”tehdään” ja toivotaan, ei enää testailla mitään isyyksiä.

Asia loppuun käsitelty.

Tässä SINÄ vaan jankutat, tällä kertaa tyystin ilman argumentteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyisin testin avoimin mielin. Jos se helpottaa miehen oloa ja antaa varmuuden hänen paikastaan isänä, se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Muutenkin haluaisin olla miehelleni sellainen ystävä, jolta voi kysyä ja pyytää sellaisiakin asioita joiden lausuminen ääneen tuntuu vaikealta.

Moni tuntuu ottavan isyystestin loukkauksena, mutta voihan se olla myös mahdollisuus osoittaa olevansa luotettava elämänkumppani. Miehelle voi olla todella vaikeaa ottaa isyystesti puheeksi. Varmasti nainen, joka hyväksyy pyynnön rauhallisesti ja rohkaisevasti lujittaa suhdetta enemmän kuin nainen, joka saa pyynnöstä draamakohtauksen ja alkaa syyttelemään miestä luottamuksen puuttumisesta.

Miehen ei tarvitse pyytää naisen hyväksyntää sille, että testaa oman lapsensa

Ennen syntymää tarvitsee.

Nainen joka vastustaa testejä, haluaa piilottaa jotakin. 

Nainen joka vastustaa ja loukkaantuu kun mainitsee aikomuksensa testata tulevat lapset, saisi lähtöpassit. Ei ole luotettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä se kehä vaan rullailee. Molemmat puolet jankuttaa samoin argumentein. Eiköhän tämä ketju ollut tässä.

Ja ei, normaalissa parisuhteessa, jossa vauvaa yhdessä suunnitelmallisesti ”tehdään” ja toivotaan, ei enää testailla mitään isyyksiä.

Asia loppuun käsitelty.

Tässä SINÄ vaan jankutat, tällä kertaa tyystin ilman argumentteja.

Ei, vaan ynnäsin keskustelun keskeisimmän pointin, jonka johdosta jankutusta ei tarvitse jatkaa tämän enempää.

Vierailija kirjoitti:

Moni tuntuu ottavan isyystestin loukkauksena, mutta voihan se olla myös mahdollisuus osoittaa olevansa luotettava elämänkumppani. Miehelle voi olla todella vaikeaa ottaa isyystesti puheeksi. Varmasti nainen, joka hyväksyy pyynnön rauhallisesti ja rohkaisevasti lujittaa suhdetta enemmän kuin nainen, joka saa pyynnöstä draamakohtauksen ja alkaa syyttelemään miestä luottamuksen puuttumisesta.

Olet missannut pointin. Pointtihan oli juuri se, että kaikki eivät tunne tarvetta lujittaa suhdetta tuossa tilanteessa. Eikä se tarkoita sitä, että "saa draamakohtauksen", jos tuota pitää loukkaavana. Kyllähän sitä voi vaan todeta, että joo tehdään sitten. Mutta sitten kuitenkin molemmat pikkuhiljaa huomaavat, että suhteen lujittumisen sijaan jotain olennaista ja tärkeää on suhteesta kadonnut.

Miten tuolla muka voi todistaa olevansa luotettava kumppani? Ja miksi yleensä ajattelet, että suhteessa täytyisi sellaista todistaa, sen enempää naisen kuin miehenkään? Ja miten mies sitten voisi sen todistaa, jos isyystesti olisi naiselle joku "luotettavuustesti"? Siis tuota testiähän voisi käyttää juuri oman epäluotettavuuden peittelyyn, sillä jos tietää tässä kohtaa isyyden olevan oikein, voi esittää innokasta testaajaa ja siten peitellä vaikka aiempia pettämisiä - tai luoda hyvä pohja sille, ettei mies myöhemminkään epäile mitään. Eihän tuo testi mitään luotettavuutta todista. Se nyt on kuitenkin lähes todennäköistä, että yhdessä yritetty vauva on sen miehen, kenen kanssa lasta on yritetty. Kuten ketjussa on mainittu, harvempi tuossa kohtaa olisi muiden kanssa ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mikä on minkään näiden konkreettinen arvo tai merkitys? Lapsi on yhtä tyytyväinen isäänsä oli hän biologinen tai ei. Biologinen isyys ei paina mitään isän roolin omaksumisen rinnalla. Kaksi jälkimmäistä ovat siis pyöreä nolla. Mikä se "miehen oikeus" on? Ja miksi se yksin olisi painavampi kuin kulut, ihmisten yksityisyyden menetys, vääristä tuloksista aiheutunut kärsimys, ja se, että tietty määrä lapsia syntyy tämän seurauksena vakaan perheen sijasta rikkinäiseen, riitaisaan perheeseen ja hänet tehdään osittain riippuvaiseksi vastentahtoisesta ulkopuolisesta ja hänen elämänsä menee tästä syystä huonommin kuin se olisi muuten mennyt?

Jos tiedetään että isyys selvitetään aina tilanteeseen katsomatta, niin lapsia tuollaisessa tilanteessa syntyisi vähemmän. Ihmiset olisi huolellisempia. 

Ja jos lapsi syntyy tuossa tilanteessa nk pettämisen seurauksena, niin ei se perheyksikkö mitenkään kunnossa ole! Ja jälki on pahempaa sitten kun asiat kuitenkin käyvät ilmi, se lapsi voi aikuisena omin päin itsensä kyllä testauttaa tms. Terapeuteille töitä kun pohja putoaa kunnolla. 

Tuossa yllä puolustellaan vaan asioiden piilottelua, kun ongelma on se että ei pidä olla suhteessa jos pettää. Ja jos pettää, niin pitää elää päätöksensä kanssa valehtelematta. 

1. En usko, ei tuollaista voi vaan väittää mutun pohjalta. Pitäisi olla jotain näyttöä. Nytkin on jo kyse hyvin pienestä määrästä raskauksia, joissa isä ei tietämättään olisi biologinen isä. Lisäksi historiassa on moneen kertaan nähty, että rangaistuspelote ei ole tehokas keino vaikuttamaan siihen että lapsia syntyy sosiaalisesti ei-hyväksyttävissä olosuhteissa.

2. Ei olekaan kunnossa enkä ole sellaista väittänytkään. Mutta mitenkään päin et saa tätä pyöriteltyä niin, että lapsen perhe olisi vakaampi ja tilanne parempi sen seurauksena, että isyys paljastuu vääräksi hänen syntymänsä yhteydessä. Jos väität että jälki on pahempaa myöhemmin, sun pitää perustella se. Minusta on aivan itsestäänselvästi lapsen kannalta paljon pahempi että tuore äiti jää puolisotta ja elatusvelvollisuus annetaan jollekin miehelle joka välttelee sitä viimeiseen saakka eikä ole kiinnostunut tietämään lapsestaan mitään, kuin että joskus myöhemmin kun lapsella on normaali perhe ja isä ja äiti ja pettäminen ja isyys käy ilmi ja asiaa joudutaan selvittelemään. 

3. En puolustele mitään, vaan vaadin valtion kalliille ja vahingollisille toimille ja ihmisten vapauden ja yksityisyyden rajoittamiselle hyviä perusteita. Jotakin konkreettista arvoa, mitä niillä voitetaan, joka ne oikeuttaa. Tai edes riittävän tärkeän moraalisen periaatteen jonka vuoksi tehdä uhrauksia.

Älä viitsi. Suomessa kyllä yhteiskunta auttaa lapsen elättämisessä. Se ei ole sen varassa, että nainen huijaa jonkun random miehen elättämään toisen miehen lasta. Se, että nainen haluaa taloudellista hyötyä ei ole riittävä peruste sille, että sekä mies ja lapsi huijataan uskomaan, että ovat toisilleen sukua ja sitten tämä suhde ja luottamus romahdutetaan, kun paljastuukin, että äiti halusi vain rahat ja tehdä elämänsä yksinkertaisemmaksi sen sijaan, että olisi ollut totuudenmukainen lapselleen. Kyllä, on olemassa tilanteita, joissa mies ei halua ottaa biologisesta lapsestaan vastuuta. Mutta on myös tilanteita, joissa joku toinen mies haluaa ottaa vastuun lapsesta, jonka biologinen isä ei ole. Sinun perustelusi eivät ole riittäviä valehteluun ja toisten hyväksikäyttämiseen. 

Suomessa yhteiskunta auttaa lapsen elättämisessä, kyllä, muttei läheskään tarpeeksi edes ehjiä ydinperheitä. On tosiasia, että yksinhuoltajuus on suuri riskitekijä lapsiköyhyydelle ja muulle sinnittelylle, ja tämän tulokset näkyvät tilastoissa ja heijastuvat lasten loppuelämään.

Se taas ei oikein näy tilastoissa eikä muuallakaan, että siitä seuraisi mitään kummempaa jos myöhemmin paljastuu että isyys ei olekaan biologista. Usein lapsen ja isän suhde ei muutu, vaikka vanhemmille tulisikin ero. Lapsen luottamus ketään kohtaan ei myöskään mitenkään välttämättä kärsi tällaisesta. Ei se liity hänen suhteeseensa kummankaan vanhemman kanssa.

Edelleenkään en perustele valehtelua tai hyväksikäyttöä enkä mitään muutakaan yksilöiden toimintaa, vaan pyydän perusteluja sille miksi lailla olisi säädettävä että kaikkien on pakko toimia tietyllä tavalla joka johtaa huonompiin lopputuloksiin. Jos sulla ei ole vastausta tähän, niin sitten voisit vaikka myöntää että ei ole ja haluat isyystestit pakollisiksi vain siksi koska susta tuntuu siltä. Ja tietenkin voit olla sitä mieltä edelleen vaikka sulla ei ole perusteita ja sen myönnät.