Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän ymmärtäväisiä vastauksia, vaikka tästä aiheesta usein näkee sellaisia kommentteja että johtaa 100% eroon tällainen "epäluottamuslause".
Monen miehen pahin pelko onkin, että johtaa eroon vain kun haluaa isyystestin, siksi moni jättääkin tekemättä sen.
Miehet on ahdistettu nurkkaan tämän asian suhteen.
Joo, moni nainen kiristää miestä sillä asialla, että jos sä sen testin haluat, niin sitten meidän suhde ei voilla entisensä.
Veikkaan, että suhde ei voi olla entisensä enää sen jälkeen, kun mies on ottanut puheeksi sen, että haluaa isyystestin varmistaakseen, että lapsi todella on hänen. Tällainenhan ei kuitenkaan ole mikään neutraali asia. Testi on toki oikeus haluta tehdä, mutta tuskinpa kukaan haluaa testiä, ellei oikeasti pidä mahdollisena sitä, että lapsi olisi jonkun toisen. Ja tästä sitten päästään ihan oikeasti siihen, että jos nainen on elänyt siinä uskossa, että suhde perustuu luottamukseen ja että on yhdessä odotettu lasta ja perustettu perhe, niin jos äkkiä käykin ilmi, että miehen puolelta ei asia olekaan näin - niin kyllähän siinä vähän menee palikat uusiksi.
Lässytä mitä lässytät, mutta pohjimmainen syy siihen, ettei nainen halua ehtaa isyystodistusta biologiselle isälle on se, että nainen haluaa säilyttää etuoikeutensa lapseen. Äityys on varma tieto ja isyys ei. Ei mitään todellista todistusta mustaa valkoisella. Periaatteessa antaa äideille etulyöntiaseman mm. huoltajuuskiistoissa. Oma omistushalu lapseen sillä halutaan turvata.
Ai minkälaisen etulyöntiaseman tämä antaa äidille huoltajuuskiistassa?
No esimerkiksi sellaisen että koko huoltajuuskiistaa ei synny jos isä ei koskaan saa tietää olevansa isä.
Eihän hän silloin pyydä isyystestiäkään.
Luepas nyt ajatuksella ne pari edellistäkin viestiä ja palataan sitten asiaan.
Ihan ajatuksella luin alunperinkin. Nainen ei halua isyystestiä siksi että se antaa hänelle etulyöntiaseman huoltajuuskiistassa, koska huoltajuuskiistaa ei tule jos mies ei saa koskaan tietää olevansa isä. Eli kyseessä on tapaus jossa isä ei edes tiedä raskaudesta tai ei epäile olevansa lapsen isä. Eli hän ei myöskään pyydä isyystestiä.
no niinhän siellä sanottin että " pohjimmainen syy siihen, ettei nainen halua ehtaa isyystodistusta biologiselle isälle on se, että nainen haluaa säilyttää etuoikeutensa lapseen. "
Hienoa.
Siis nainen saa etulyöntiaseman huoltajuuskiistassa, jota ei tule, koska hän ei halua isyystestiä, jota ei ole pyydetty. Ok. Hyvin laskelmoivaa käytöstä naiselta, ja kyllä, antaa kyllä etuoikeuden lapseen.
Toivottavasti ymmärrät että vika ei ollut minussa kun tämän erikoisen pointtisi tajuaminen oli hieman haastavaa.
Eikös tuo nyt ole aika tavanomainen kuvio syrjähypyn seurauksena alkaneessa raskaudessa? Naisen kannalta paras jos se yhden yön hoito ei saa tietää, aviomies ei saa tietää eikä tietenkään lapsikaan saa tietää. Ja vaikka myöhemmin saisikin niin sekä aviomiehen että hoidon oikeudet on jo pysyvästi jyrätty.
Joo mutta isyystesti ei johda huoltajuuskiistaan näissä tapauksissa muuta kuin aika pitkän ja epätodennäköise oletusketjun jälkeen.
Meinaatko että huoltajuudesta ei edes keskusteltaisi jos tuollaisessa tapauksessa tehtäisiin heti synnärillä isyystesti ja tulos olisi kaikkien osapuolien tiedossa? Aviomies hyväksyy käenpojan mukisematta eikä biologista isääkään kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän ymmärtäväisiä vastauksia, vaikka tästä aiheesta usein näkee sellaisia kommentteja että johtaa 100% eroon tällainen "epäluottamuslause".
Monen miehen pahin pelko onkin, että johtaa eroon vain kun haluaa isyystestin, siksi moni jättääkin tekemättä sen.
Miehet on ahdistettu nurkkaan tämän asian suhteen.
Joo, moni nainen kiristää miestä sillä asialla, että jos sä sen testin haluat, niin sitten meidän suhde ei voilla entisensä.
Veikkaan, että suhde ei voi olla entisensä enää sen jälkeen, kun mies on ottanut puheeksi sen, että haluaa isyystestin varmistaakseen, että lapsi todella on hänen. Tällainenhan ei kuitenkaan ole mikään neutraali asia. Testi on toki oikeus haluta tehdä, mutta tuskinpa kukaan haluaa testiä, ellei oikeasti pidä mahdollisena sitä, että lapsi olisi jonkun toisen. Ja tästä sitten päästään ihan oikeasti siihen, että jos nainen on elänyt siinä uskossa, että suhde perustuu luottamukseen ja että on yhdessä odotettu lasta ja perustettu perhe, niin jos äkkiä käykin ilmi, että miehen puolelta ei asia olekaan näin - niin kyllähän siinä vähän menee palikat uusiksi.
Lässytä mitä lässytät, mutta pohjimmainen syy siihen, ettei nainen halua ehtaa isyystodistusta biologiselle isälle on se, että nainen haluaa säilyttää etuoikeutensa lapseen. Äityys on varma tieto ja isyys ei. Ei mitään todellista todistusta mustaa valkoisella. Periaatteessa antaa äideille etulyöntiaseman mm. huoltajuuskiistoissa. Oma omistushalu lapseen sillä halutaan turvata.
Ai minkälaisen etulyöntiaseman tämä antaa äidille huoltajuuskiistassa?
No esimerkiksi sellaisen että koko huoltajuuskiistaa ei synny jos isä ei koskaan saa tietää olevansa isä.
Eihän hän silloin pyydä isyystestiäkään.
Luepas nyt ajatuksella ne pari edellistäkin viestiä ja palataan sitten asiaan.
Ihan ajatuksella luin alunperinkin. Nainen ei halua isyystestiä siksi että se antaa hänelle etulyöntiaseman huoltajuuskiistassa, koska huoltajuuskiistaa ei tule jos mies ei saa koskaan tietää olevansa isä. Eli kyseessä on tapaus jossa isä ei edes tiedä raskaudesta tai ei epäile olevansa lapsen isä. Eli hän ei myöskään pyydä isyystestiä.
no niinhän siellä sanottin että " pohjimmainen syy siihen, ettei nainen halua ehtaa isyystodistusta biologiselle isälle on se, että nainen haluaa säilyttää etuoikeutensa lapseen. "
Hienoa.
Siis nainen saa etulyöntiaseman huoltajuuskiistassa, jota ei tule, koska hän ei halua isyystestiä, jota ei ole pyydetty. Ok. Hyvin laskelmoivaa käytöstä naiselta, ja kyllä, antaa kyllä etuoikeuden lapseen.
Toivottavasti ymmärrät että vika ei ollut minussa kun tämän erikoisen pointtisi tajuaminen oli hieman haastavaa.
Eikös tuo nyt ole aika tavanomainen kuvio syrjähypyn seurauksena alkaneessa raskaudessa? Naisen kannalta paras jos se yhden yön hoito ei saa tietää, aviomies ei saa tietää eikä tietenkään lapsikaan saa tietää. Ja vaikka myöhemmin saisikin niin sekä aviomiehen että hoidon oikeudet on jo pysyvästi jyrätty.
Joo mutta isyystesti ei johda huoltajuuskiistaan näissä tapauksissa muuta kuin aika pitkän ja epätodennäköise oletusketjun jälkeen.
Meinaatko että huoltajuudesta ei edes keskusteltaisi jos tuollaisessa tapauksessa tehtäisiin heti synnärillä isyystesti ja tulos olisi kaikkien osapuolien tiedossa? Aviomies hyväksyy käenpojan mukisematta eikä biologista isääkään kiinnosta?
Oletan että se aviomies lähtee lätkimään eikä vaadi lapsen huoltajuutta itselleen, ja oletan että lastenvalvoja ei välttämättä löydä yhden yön miestä etenkään jos äiti ei niin halua, ja oletan että jos löytyy, hän ei etenkään vaadi mitään oikeuksia lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten avioliitossa syntyneet lapset? Jos DNA-testi paljastaisi isän olevan joku muu, vieläkö aviomies "pakotettaisiin" lapsen isäksi?
Käsittääkseni lain mukaan avioliitto riittää kumoamaan biologisen isyyden. Tästähän on se yksi julkisuudessa ollut tapauskin, jossa nainen oli eroamassa miehestään ja aloitti uuden suhteen. Uudessa suhteessa saatiin alulle raskaus. Nainen kuitenkin palasi takaisin aiemman miehensä luo, jonka kanssa avioero ei ollut vielä ehtinyt voimaan. Ja koska nainen oli lapsen syntymän hetkellä naimisissa, ei biologisella isällä ollut mitään oikeutta lapseen. Tässä ei ole siis huijattu ketään syrjähypyllä, vaan naisen aviomies tietää tilanteen, mutta syystä tai toisesta pitivät lapsen itsellään. Biologinen isä on yrittänyt käydä oikeutta saadakseen isyyden, mutta lain mukaan aviomies on lapsen isä, vaikka kaikki osapuolet tietäisivät, että biologinen isä on joku muu. Googlatkaa vaikka Mikael Jämsänen.
Että sikäli lain mukaan biologinen isyys onkin toissijainen asia. En ole suinkaan sitä mieltä, että tämä olisi hyvä näin, mutta noin se vaan valitettavasti menee.
Tapaus on hirvittävä. Toivon biologiselle isälle voimia.
Teoreettisesti ajatellen (en siis puhu jo tapahtuneesta) voisi olla mahdollista, että biologinen isä saisi jonkun toisen kanssa lapsia, ja tämä ensimmäinen lapsi (joka on äidillään ja äidin aviomiehellä, joka ei kuitenkaan ole lapsen isä) tarvitsisi siirtomunuaista. Äidin munuainen ei sopisi, ei tietysti isän, ei sisarusten, mutta biologisen isän ja hänen lasten munuaiset sopisivat.
Nimittäin elämä tasii ja aikuinen vastaa tekemisistään kuten 296/ kommentti kuuluupi.Laki on näiltä osin hyvä juuri tällaisena. Siittämisen ei pitäisi antaa mitään oikeutta lapseen silloinkaan kun äiti ei ole naimisissa, ellei äiti sitä hyväksy. Spermanluovutus ei ole vanhemmuutta ja parin kuukauden mittainen ennen syntymää päättynyt suhde naisen kanssa ei synnytä suhdetta eikä tunnesidettä sikiöön.
Tältä mieheltä käsittämätöntä käytöstä yrittää tuolla lailla hajottaa lapsen perheen sillä tekosyyllä että muka välittää lapsesta. Tuo ei ole mitään muuta kuin omistushalua.
Ei tuo mies ollut mikään pelkkä spermanluovuttaja, jos hänellä oli suhde tuohon naiseen. Aivan järkyttävää, että voi kiistää lapseltaan oikeuden tämän biologiseen isään, joka haluaa olla läsnä lapsensa elämässä. Nainen saa katua katkerasti kun lapsi saa tietää, että hänen isänsä olisi halunnut olla osa tämän elämää, mutta äiti ei antanut.
Mitään oikeutta biologiseen isään ei ole, vaan oikeus isään. Oikeutta isäänkään ei pitäisi olla lainkaan olemassa, se aiheuttaa pelkkää vahinkoa eikä kuitenkaan toteudu. Biologinen isyys ei ole mitään eikä minkään arvoista eikä sitä pitäisi käyttää perusteena millekään laissa. Ja kyllä tämän miehen rooli naisen ja lapsen elämässä pelkistyy nimenomaan spermanluovuttajuuteen. Hän ei päässyt ottamaan lapsen isän roolia, koska äiti ei sitä halunnut, kuten ei pidäkään tapahtua (eikä pitäisi tapahtua silloinkaan kun äiti ei ole naimisissa). Jos ei ryhdy isäksi, ei ole isä.
Lasta äärimmäisen todennäköisesti ei kiinnosta pätkääkään että biologinen isä on olemassa. Useimpia luovutetuilla soluilla tehtyjä ei kiinnosta.
Tämä kommentti on täydellinen esimerkki siitä, millainen valtapeli vanhemmuus on naisille. Isä ei ole mitään. Isää ei tarvita. Pelkkä spermanluovuttaja, jonka ei tarvitse olla osa lapsensa elämää. Ja tämä asenne on syy siihen, miksi naiset eivät halua isyystestiä.
Vääristelet sanojani. Isä on äidin kanssa tasa-arvoisessa asemassa oleva vanhempi sitten kun hän on ryhtynyt omaksunut isän roolin, oli biologinen isä tai ei. Tätä ei isä voi tehdä ennen syntymää.
Jos äiti ei halua sallia isän läsnäoloa vastasyntyneen lapsen elämässä, hänellä on siihen varmasti syynsä eikä pakottaminen palvele lapsenkaan parasta.
Ja kyllä tässä on kyse nimenomaan vallasta, mutta ei naisen vallasta muuhun kuin omaan ja lapsensa elämään. Miehelle joka ei ole luonut suhdetta lapseen eikä osoittanut millään lailla olevansa hyväntahtoinen lasta ja naista kohtaan tai kykenevä tai edes halukas vanhemmuuteen ei pidä antaa minkäänlaista valtaa naiseen ja tämän lapseen. Miehet käyttävät tällaista valtaa pahaan todella usein. Isyyden pitäisi aina toteutua vain sillä ehdolla, että äiti luottaa isää ja haluaa tämän osaksi omaansa ja lapsensa elämää.
Miehillähän ei asiassa juuri valtaa ole, joten on luonnollista että tuon vallan väärinkäyttäjistäkin suurin osa on naisia, kuten onkin.
En tiedä mistä puhut. Äidit eivät tietääkseni useinkaan käytä elatusmaksuja ja tapaamisoikeutta yksinhuoltajaisän kontrollointiin ja ahdisteluun, eivätkä aloita huoltajuuskiistoja pelkästä halusta tunkeutua eksänsä elämään ja satuttaa tätä olematta tosiasiassa lainkaan kiinnostuneita kantamaan vastuuta lapsesta.
Äidit käyttävät elatusoikeutta ja tapaamisoikeutta exänsä (ja joskus myös nyksänsä) kontrollointiin, rahan ja palvelusten kiristämiseen ja silkkaan pahantahtoiseen satuttamiseen olematta tosiasiassa lainkaan kiinnostuneita siitä kuinka huono vaikutus sillä on pelinappuloiksi päätyneisiin lapsiin.
Miten? He vaativat niitä elareita. Mitä muuta? Asettavat ehtoja yhteistyön tekemiselle tapaamisoikeuden toteutumiseksi? Miksi tämä on kontrollointia, kiristystä ja satuttamista eikä lapsista huolehtimista? Miten nyksää kontrolloidaan keinoilla, joita ei ole olemassa jollei ole erottu?
No nyksää voidaan kontrolloida esimerkiksi sillä että uhkaillaan erolla ja kuinka ei tule enää ikinä näkemään lapsiaan, jos niin käy. Ihan perussettiä naisilta, onneksi nykyään vaikeammin toteutettavissa kuin ennen.
Ohis.
Jep voi uhkailla, mutta ei hän käytä silloin lain hänelle antamaa valtaa asiassa hyväkseen. Hänellä ei ole oikeutta estää tapaamisia, eikä edes mitään takeita yksinhuoltajuuden saamisesta.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta vielä nykyäänkin naisen sana painaa noissa enemmän kuin miehen sana, ikävä kyllä.
No kyllä noissa näytöt painaa enemmän kuin pelkkä sana. Kannattaisi siis ottaa osaa lapsen hoitoon vauvasta asti, eikä piiloutua esim. ylitöihin tai kaveriporukan kalastusreissulle isyysvapaalla.
Sana sanaa vastaanhan se enimmäkseen on, älä viitsi höpöttää. Nainen sanoo että mies ei ole muuta kuin röhnöttänyt sohvalla ja (naispuolinen) lapsenvalvoja nyökkäilee että niin niin, normikuvio siis. Sen pituinen se.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/kuuluuko-karajill…
"
Kaksi muuta yllätystä liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Toinen niistä on osavastaus Kääriäisen alkuperäiseen tutkimuskysymykseen. Hän halusi selvittää, ovatko sosiaalitoimen selvitykset äitien, isien vai lasten puolella.
‒ Miehillä on huonoja kokemuksia järjestelmästä. Eronneista isistä tuntuu, että lausuntoja kirjoittavat naiset, jotka ovat naisten puolella.
"Miehiä ei sosiaalitoimen lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun."
Aineisto kuitenkin todistaa muuta.
‒ Asiakirjat ovat lasten puolella juuri niin kuin pitääkin, mutta hyvin vahvasti kuuluu myös isien ääni. Äidit pannaan tiukemmille. Miehiä ei näissä lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun, tutkija sanoo.
‒ Ainakaan sosiaalitoimi ei ole esteenä, jos isä arvostaa vanhemmuuttaan ja lähtee puolustamaan sitä. Käräjäoikeuksien suhtautumisesta en vielä uskalla sanoa mitään. Tutkimus on siltä osin niin kesken.
"
Naispuolinen sosiaalityön lehtori "tutki", tai ainakin tulkitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten avioliitossa syntyneet lapset? Jos DNA-testi paljastaisi isän olevan joku muu, vieläkö aviomies "pakotettaisiin" lapsen isäksi?
Käsittääkseni lain mukaan avioliitto riittää kumoamaan biologisen isyyden. Tästähän on se yksi julkisuudessa ollut tapauskin, jossa nainen oli eroamassa miehestään ja aloitti uuden suhteen. Uudessa suhteessa saatiin alulle raskaus. Nainen kuitenkin palasi takaisin aiemman miehensä luo, jonka kanssa avioero ei ollut vielä ehtinyt voimaan. Ja koska nainen oli lapsen syntymän hetkellä naimisissa, ei biologisella isällä ollut mitään oikeutta lapseen. Tässä ei ole siis huijattu ketään syrjähypyllä, vaan naisen aviomies tietää tilanteen, mutta syystä tai toisesta pitivät lapsen itsellään. Biologinen isä on yrittänyt käydä oikeutta saadakseen isyyden, mutta lain mukaan aviomies on lapsen isä, vaikka kaikki osapuolet tietäisivät, että biologinen isä on joku muu. Googlatkaa vaikka Mikael Jämsänen.
Että sikäli lain mukaan biologinen isyys onkin toissijainen asia. En ole suinkaan sitä mieltä, että tämä olisi hyvä näin, mutta noin se vaan valitettavasti menee.
Tapaus on hirvittävä. Toivon biologiselle isälle voimia.
Teoreettisesti ajatellen (en siis puhu jo tapahtuneesta) voisi olla mahdollista, että biologinen isä saisi jonkun toisen kanssa lapsia, ja tämä ensimmäinen lapsi (joka on äidillään ja äidin aviomiehellä, joka ei kuitenkaan ole lapsen isä) tarvitsisi siirtomunuaista. Äidin munuainen ei sopisi, ei tietysti isän, ei sisarusten, mutta biologisen isän ja hänen lasten munuaiset sopisivat.
Nimittäin elämä tasii ja aikuinen vastaa tekemisistään kuten 296/ kommentti kuuluupi.Laki on näiltä osin hyvä juuri tällaisena. Siittämisen ei pitäisi antaa mitään oikeutta lapseen silloinkaan kun äiti ei ole naimisissa, ellei äiti sitä hyväksy. Spermanluovutus ei ole vanhemmuutta ja parin kuukauden mittainen ennen syntymää päättynyt suhde naisen kanssa ei synnytä suhdetta eikä tunnesidettä sikiöön.
Tältä mieheltä käsittämätöntä käytöstä yrittää tuolla lailla hajottaa lapsen perheen sillä tekosyyllä että muka välittää lapsesta. Tuo ei ole mitään muuta kuin omistushalua.
Ei tuo mies ollut mikään pelkkä spermanluovuttaja, jos hänellä oli suhde tuohon naiseen. Aivan järkyttävää, että voi kiistää lapseltaan oikeuden tämän biologiseen isään, joka haluaa olla läsnä lapsensa elämässä. Nainen saa katua katkerasti kun lapsi saa tietää, että hänen isänsä olisi halunnut olla osa tämän elämää, mutta äiti ei antanut.
Mitään oikeutta biologiseen isään ei ole, vaan oikeus isään. Oikeutta isäänkään ei pitäisi olla lainkaan olemassa, se aiheuttaa pelkkää vahinkoa eikä kuitenkaan toteudu. Biologinen isyys ei ole mitään eikä minkään arvoista eikä sitä pitäisi käyttää perusteena millekään laissa. Ja kyllä tämän miehen rooli naisen ja lapsen elämässä pelkistyy nimenomaan spermanluovuttajuuteen. Hän ei päässyt ottamaan lapsen isän roolia, koska äiti ei sitä halunnut, kuten ei pidäkään tapahtua (eikä pitäisi tapahtua silloinkaan kun äiti ei ole naimisissa). Jos ei ryhdy isäksi, ei ole isä.
Lasta äärimmäisen todennäköisesti ei kiinnosta pätkääkään että biologinen isä on olemassa. Useimpia luovutetuilla soluilla tehtyjä ei kiinnosta.
Tämä kommentti on täydellinen esimerkki siitä, millainen valtapeli vanhemmuus on naisille. Isä ei ole mitään. Isää ei tarvita. Pelkkä spermanluovuttaja, jonka ei tarvitse olla osa lapsensa elämää. Ja tämä asenne on syy siihen, miksi naiset eivät halua isyystestiä.
Vääristelet sanojani. Isä on äidin kanssa tasa-arvoisessa asemassa oleva vanhempi sitten kun hän on ryhtynyt omaksunut isän roolin, oli biologinen isä tai ei. Tätä ei isä voi tehdä ennen syntymää.
Jos äiti ei halua sallia isän läsnäoloa vastasyntyneen lapsen elämässä, hänellä on siihen varmasti syynsä eikä pakottaminen palvele lapsenkaan parasta.
Ja kyllä tässä on kyse nimenomaan vallasta, mutta ei naisen vallasta muuhun kuin omaan ja lapsensa elämään. Miehelle joka ei ole luonut suhdetta lapseen eikä osoittanut millään lailla olevansa hyväntahtoinen lasta ja naista kohtaan tai kykenevä tai edes halukas vanhemmuuteen ei pidä antaa minkäänlaista valtaa naiseen ja tämän lapseen. Miehet käyttävät tällaista valtaa pahaan todella usein. Isyyden pitäisi aina toteutua vain sillä ehdolla, että äiti luottaa isää ja haluaa tämän osaksi omaansa ja lapsensa elämää.
Miehillähän ei asiassa juuri valtaa ole, joten on luonnollista että tuon vallan väärinkäyttäjistäkin suurin osa on naisia, kuten onkin.
En tiedä mistä puhut. Äidit eivät tietääkseni useinkaan käytä elatusmaksuja ja tapaamisoikeutta yksinhuoltajaisän kontrollointiin ja ahdisteluun, eivätkä aloita huoltajuuskiistoja pelkästä halusta tunkeutua eksänsä elämään ja satuttaa tätä olematta tosiasiassa lainkaan kiinnostuneita kantamaan vastuuta lapsesta.
Äidit käyttävät elatusoikeutta ja tapaamisoikeutta exänsä (ja joskus myös nyksänsä) kontrollointiin, rahan ja palvelusten kiristämiseen ja silkkaan pahantahtoiseen satuttamiseen olematta tosiasiassa lainkaan kiinnostuneita siitä kuinka huono vaikutus sillä on pelinappuloiksi päätyneisiin lapsiin.
Miten? He vaativat niitä elareita. Mitä muuta? Asettavat ehtoja yhteistyön tekemiselle tapaamisoikeuden toteutumiseksi? Miksi tämä on kontrollointia, kiristystä ja satuttamista eikä lapsista huolehtimista? Miten nyksää kontrolloidaan keinoilla, joita ei ole olemassa jollei ole erottu?
No nyksää voidaan kontrolloida esimerkiksi sillä että uhkaillaan erolla ja kuinka ei tule enää ikinä näkemään lapsiaan, jos niin käy. Ihan perussettiä naisilta, onneksi nykyään vaikeammin toteutettavissa kuin ennen.
Ohis.
Jep voi uhkailla, mutta ei hän käytä silloin lain hänelle antamaa valtaa asiassa hyväkseen. Hänellä ei ole oikeutta estää tapaamisia, eikä edes mitään takeita yksinhuoltajuuden saamisesta.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta vielä nykyäänkin naisen sana painaa noissa enemmän kuin miehen sana, ikävä kyllä.
No kyllä noissa näytöt painaa enemmän kuin pelkkä sana. Kannattaisi siis ottaa osaa lapsen hoitoon vauvasta asti, eikä piiloutua esim. ylitöihin tai kaveriporukan kalastusreissulle isyysvapaalla.
Sana sanaa vastaanhan se enimmäkseen on, älä viitsi höpöttää. Nainen sanoo että mies ei ole muuta kuin röhnöttänyt sohvalla ja (naispuolinen) lapsenvalvoja nyökkäilee että niin niin, normikuvio siis. Sen pituinen se.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/kuuluuko-karajill…
"
Kaksi muuta yllätystä liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Toinen niistä on osavastaus Kääriäisen alkuperäiseen tutkimuskysymykseen. Hän halusi selvittää, ovatko sosiaalitoimen selvitykset äitien, isien vai lasten puolella.
‒ Miehillä on huonoja kokemuksia järjestelmästä. Eronneista isistä tuntuu, että lausuntoja kirjoittavat naiset, jotka ovat naisten puolella.
"Miehiä ei sosiaalitoimen lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun."
Aineisto kuitenkin todistaa muuta.
‒ Asiakirjat ovat lasten puolella juuri niin kuin pitääkin, mutta hyvin vahvasti kuuluu myös isien ääni. Äidit pannaan tiukemmille. Miehiä ei näissä lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun, tutkija sanoo.
‒ Ainakaan sosiaalitoimi ei ole esteenä, jos isä arvostaa vanhemmuuttaan ja lähtee puolustamaan sitä. Käräjäoikeuksien suhtautumisesta en vielä uskalla sanoa mitään. Tutkimus on siltä osin niin kesken.
"
Naispuolinen sosiaalityön lehtori "tutki", tai ainakin tulkitsi.
Vai niin, no jos pelkästään miehiä voidaan uskoa missään asiassa, niin sittenhän fakta on juuri se jonka sinä sanotkin sen olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on parisuhteessa, jossa ei ole tuon vertaa luottamusta.
Antaisin tehdä testin ja eroaisin, siinä sitten mies miettisi maksaessaan elatusta lapselleen.Juuri näin tekisin minäkin.👍
Ainut vaan, että onneksi teillä tussukoilla ei ole oikeutta omia lasta itselleen. Sinä puolestasi voit miettiä vapaaviikkoinasi, että olisiko kannattanut suhtautua miehen tarpeeseen eri tavalla. Saattaa olla, että mies parempituloisena matkustelee lapsen kanssa kun sinä taas olet puistossa värisemässä :)
Sellaiset voimafantasiat sitten!
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niiiiiiin itsekeskeisiä. Naiset luopuu omasta nimestään ihan helposti, mutta miehelle kaiken pitää olla omaa. Naisetkin kestävät vieraita vaimoja ja lapsia kotitaloudessaan. Nainen on aina panostanut miehen seksihaluihin ja siihen mitä mies haluaa. Ei naiset ole ikinä saaneet itselleen yhtään mitään. Naisen nimi, keho, seksuaalisuus, lapset jne. kuuluvat kaikki miehelle. Nainen on kokonaan miehen, ihan yksipuolisesti.
Miehet voisi joskus vain alistua kohtaloon eikä yrittää aina olla vallassa. Ei naisetkaan pysty kontrolloimaan edes omaa kehoa.
Kiitos vaan kun jatkatte näiden egoistien nimeä.
En ole koskaan kuullut naisen ottaneen miehensä etunimeä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se tarkoita, että mies epäilee naisen pettäneen häntä. Kyse on oikeudesta. Myös miehellä on OIKEUS tietää, kuten naisellakin, että lapsi on 100% varmasti hänen. Miksi kukaan nainen haluaa estää mieheltä tämän oikeuden joka hänelle on automaatio?
Minusta on aivan käsittämätöntä miten jotkut eivät ymmärrä tätä. Millaisessa pilvilinnassa te elätte, jos ikinä kuvittelette voivanne luottaa kenenkään toisen sanaan 100%? Ihmiset valehtelee! Sehän on tullut selväksi jo monta kertaa näissä tarinoissa. Miksi kenenkään pitäisi joutua luottamaan vain ja pelkästään toisen sanaan niin isossa asiassa kuin lapsi? Myös miehillä on oikeus TIETÄÄ eikä vain luottaa.
Isyystesti tulisi olla pakollinen.
Pahoittelut että aihe menee tunteisiin, jatkakaa.
N23
Juuri tämä, samaa olen itsekin yli vuosikymmenen vanhempana naisena ihmetellyt! Mihin on kadonnut kaikki järki ja suhteellisuus? Monilla ihmisillä on aikuiseen ikään asti tullessa jo lukuisia kokemuksia siitä, että joskus ihminen voi toiseen luottaessaan olla myös väärässä. Ainut mitä voi tehdä on toivoa parasta. Minä rakastan puolisoani, minä luotan puolisooni, mutta minä en laittaisi esimerkiksi henkeäni tai koko omaisuuttani pantiksi puolisoni uskollisuudesta, koska minä en ole idiootti. En käsitä miten naiset voivat vaatia vastaavan kokoluokan uhrausta miehiltä.
Kysynpä teiltä kummaltakin, N23 ja sinä, onhan teidänkin isien kohdalla tehty isyystestit? Jos ei, niin miksi?
Minulla ei ole lapsia. Jos joskus on, mies luonnollisesti saa tehdä isyystestit ja toivoisinkin näin tehtävän myös lapsen oikeuksien kannalta. Älkää sekoittako tätä siihen, että minä olisin pettäjätyyppiä: en ole, enkä koskaan tekisi kenellekään niin. Mutta isyyden vahvistaminen ei mielestäni ole sama kuin pettämisepäily. N23
Minä kysyinkin, onko sinun kohdalla varmistettu, että isänä pitämäsi mies on oikea isäsi. Vastaisitko tähän?
Vastasin jo tähänkin. :) Minua kyllä vähän kiinnostaa, mitä merkitystä tällä on minun mielipiteideni kanssa?
Eikö sinua yhtään kiinnosta isäsi tunteet, kun hän ei voi olla varma, että sinä olet hänen lapsensa? Mikäli isäsi on elossa, niin pyydä että isyys tutkitaan. Vanhemmillasi ei ole mitään syytä kieltäytyä tai loukkaantua.
Miksi minun pitäisi vaatia isyystestiä isäni puolesta? Jos hän haluaisi ne tehdä ja varmistua asiasta, mikäs siinä. En silloinkaan kokisi että kenenkään pitäisi asiasta loukkaantua. Olisihan se kummallista enää tässä kohtaa, myönnän kyllä sen. Vaatisi ehkä tällä iällä että tässä olisi jokin epäilys jostakin. Mutta juuri tässä näkee sen mitä ongelmia voi tulla vuosienkin päästä, kun isyystestejä ei tehdä ja miten vanhanaikainen nykyinen käytäntö on. Omasta naamastani kyllä tosin näkee selvästi, kenen tytär olen.
No etkö sinä juuri tuolla vaatinut isyystestejä pakollisiksi? Mikä ihmeen idea siinä on, että vaadit tuntemattomien puolesta testejä, mutta samalla ihmettelet, miksi isällesi vaatisit niitä.
Ei täällä kai kukaan ole vaatinut aikuisille lapsille pakollisia testejä, vastasyntyneille vain ja jos oikein pinnistät niin saatat itsekin keksiä mitä eroa noilla kahdella tilanteella on. Miksi siis jatkat niistä jankkaamista?
No sitten on varmaan turha nillittää myöskään siitä, että isä ja lapsi ansaitsevat tietää totuuden, jos sillä totuudella ei olekaan sitten merkitystä enää aikuisina. :D
Ei näköjään pinnistelykään auttanut, surullista. :D :D :D
Surullista tässä on ainoastaan se, että sinä vaadit tuntemattomien ihmisten elämiin totuuksia, joita et uskalla selvittää edes omalta kohdaltasi. Pelottaako, että äitisi paljastuu pettäjäksi?
Huom. Minä EN ole tämä vastaaja, en lähde mielenkiintoisessa keskustelussa haukkumaan tai naljailemaan ihmisille ketkä ovat eri mieltä kanssani!
N23Minulle on nyt ihan täysin yhdentekevää kuka kukin nyt on, kunhan yksikin testejä kaikille vaativa kertoisi, ovatko vieneet oman isänsä testiin.
Kerro sinä ensin miksi se on tulevan lapsen testaamista käsittelevässä ketjussa mitenkään oleellista?
Koska tässä on perusteltu testien tekemistä sillä, että miehillä ja lapsilla on oikeus saada tietää totuus ja kaikki muu on sivuseikkoja eikä kyse ole mistään muusta kuin siitä totuudesta ja miten tiedottomuus raastaa ja pilaa elämän. Jos asia perustellaan näin, minusta on ihan aiheellista miettiä myös niitä jo syntyneitä, jopa aikuisia lapsia. Sama totuus siinä on kyseessä. Miksi se totuus on vähäpätöisempi kuin syntymättömän lapsen? Niin, onko sittenkin kyse vain rahasta ja siitä pettämisestä eikä sittenkään siitä totuudesta? Kerro toki näkemyksesi, minä kuuntelen. Ja tässä ei nyt riitä, että "onhan se nyt eri asia nönnönnöö", vaan pitäisi myös selittää miksi se on eri asia, jos kyse on ainoastaan oikeudesta tietää.
Kerro ensin itse, miksi haluat, että lapsi ja isä ei saa tietää varmuudella. Nönnöönnöööö. Vai onko tämä jokin sellainen omistushalujuttu? Äiti ainoastaan voi tietää.
Tämäkin on kerrottu jo tässä useamman kerran. Eli kyllä on oikeus tietää, sen kun pyytää ne testit.
Minähän kysyin, miksi sitä totuutta ei halutakaan tietää enää aikuisena.
Joko sinä vihdoin vastaisit minun kysymykseeni, kun tässä nyt näköjään vain minä olen se, joka viitsii vastata. Minä esitin kysymyksen ensin, mutta olen saanut siihen vain kaksi näitä "kerro sinä ensin" -vastakysymystä. Nyt on sinun vuoro.
Minä haluaisin teettää testin minun ja isäni biologiesta suhteesta.
Mutta en katso, että voin sen vielä tehdä, koska vanhempani ovat yhdessä, näillä näkymin kuolemaan saakka. En katso minulla olevan oikeutta sotkea heidän elämää, heidän suhdetta. Jos äitini olisikin moraaliton, hänen rikoksensa ei ole minua kohtaan, vaan isääni kohtaan, eikä isäni tietääkseni ole tätä selvittänyt.
Ehkä sitten kun isä kuolee, pitää tiedustella mahdollisuuksia saada näyte, jota testata.
-eri
No niin, siinähän se tuli. Eli se loukkaantuminen ja suhteen rikkoutuminen on ihan oletettavaa ja ymmärrettävää. Mutta jos nainen itse tämän sanoo, kysytyään silmät lautasen kokoisina, "ketä se nyt loukkaa, sehän on vain varmuus".
Ja miten pystyt noin helposti elämään se epävarmuuden ja tiedottomuuden kanssa, vaikka senhän piti johtaa itsemurhiin ja koko elämän totaaliseen rappioon? Miksi ihmeessä sinä et vaatinut testejä ensi tilassa, kun tajusit, miten lapsia tehdään? Jos se syy on edelleen se, että se sotkisi heidän elämänsä, miten ihmeessä voit ihmetellä, miksi testin vaatiminen on naiselle loukkaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia Suomen valtion pitäisi tehdä jokaiselle syntyvälle lapselle automaattinen isyystesti, niin ei enää tule niitä käenpoikasia sinisilmäisille miehille kasvatettavaksi.
Tilastojen valossa jotain 10% lapsia kasvattaa isä joka ei todellisuudessa olekaan niiden oikea isä.
Nainen haki alfan geenit ja muonittaja hoitaa lapsen, se on ikävä ilmiö. Eikä mies voi koskaan tietää sitä ilman testejä, nainen taas tietää aina.
Itse asiassa Hesarissa esitettiin tästä tuoreita tutkimustuloksia vastikään. Oikeampi luku on noin 1 %, ei 10 %.
Oikeampi luku Helsingin naistenklikalta, on
5% 1. lapista
19% 2. lapsista
10% 3. lapsista.
Näitä lukuja ei tietenkään voi koskaan julkaista, ainoastaan ne jotka ovat töissä siellä tietävät.
Ja mitenkähän ne siellä töissä olevat tämän tietää? Tekevät salaisia isyystestejä lapsille? Näkevät isyyden vauvan ja isän naamasta?
Itse olen jostain tutkimuksesta lukenut että n. 4% lapsista ei olis isäksi merkityn miehen biologisia lapsia. Loppujen lopuksi siis aika vähän. Toki jokaiselle isäksi huijatulle iso asia, mutta yhteiskunnan kannalta olis melkoista verovarojen tuhlausta testauttaa kaikki, koska 96% testeistä olis ihan turhia. Siksipä en usko, että tälläistä joukkotestausta tulee koskaan. Yhteiskunnan silmissä ongelma on mitätön.
Ai kuten naisten rintasyöpien seulonnat? Mikä niissä on osumaprosentti?
Turhia, pois nuo kulut!
No niin, nyt vähän tilastoja kehiin. Montako miestä tai lasta on kuollut siihen, että ei ole teetetty isyystestejä tai ne on tehty liian myöhään?
Saa valita:
miehen oikeuden
oikean isän oikeudet lapseensa
lapsen oikeudet oikeaan isäänsä
Mitä saa valita? Minä kysyin tilastoja.
Ja taas päästiin näihin lapsen oikeuksiin. Oletko sinä käyttänyt oikeuden testata oman isäsi? Jos et, mikset? Mikset käytä oikeutta, joka sinulla on ja joka mielestäsi on syöpähoitoon verrattava hengenpelastaja?
Jätä se sika. Onhan tuo nyt törkeää sinua kohtaan. Annat toki tehdä testin mutta maksatat siitä qusipäällä kalliisti.
Ukolla on paha persoonallisuushäiriö. Juokse.
Onko teille oikeasti tulossa lapsi vai puhuuko vain kuvitteellisesta tulevasta lapsesta? Tulee mieleen, että varmasti tuollainen on helppo sanoa. Sitten tositilanteessa tuskin kovinkaan moni rupeaisi testaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mutta 100% varmuus miehen isyydestä tulee vain testeistä.
Ei pidä paikkaansa. Kyllä meidän lapset on niin kopioita isästään nyt vähän vanhempina, että ei kyllä ole kenellekään epäselvää, kuka heidän isänsä on.
Tämä ei toki välttämättä päde kaikkiin lapsiin, mutta on tilanteita, joissa voi olla aivan 10% varma isästä ilman testejä.
Minulle se olisi epäluottamuslause, vaikka ymmärrän toisenkin puolen varsinkin tilastojen valossa. Silti mies pitää mahdollisena ettei lapsi olekaan hänen.
Toki isällä on tuollaiseen oikeus. Siitä ei kyllä sitten voi valittaa, ettei luottamusta sitten ole enää toiseenkaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle se olisi epäluottamuslause, vaikka ymmärrän toisenkin puolen varsinkin tilastojen valossa. Silti mies pitää mahdollisena ettei lapsi olekaan hänen.
Tilastojen valossa nimenomaan ei ole mitään syytä epäillä isyyttä, jos ei ole hyvää syytä epäillä naista pettämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaatko sinä lasta ja sukupuolitautia keskenään? Vertaatko sinä lapsen isyyden vahvistamista ja pettämistä keskenään?
Yrittäkää nyt ymmärtää, että isyystesti ei kerro, oletko pettänyt. Isyystesti vahvistaa lapsen isyyden, ja siihen on oikeus sekä isällä että lapsella. Jokuhan voisi antaakin pettämisen anteeksi, mutta silti hän voi haluta isyystestin joka vahvistaa lapsen isän. Nämä on eri asioita!
Oletko ihan idiootti, jos et ymmärrä että epäily siitä, että joku muu on lapsen isä on epäily pettämisestä. Tottakai nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Millä muulla tavalla isä olisi joku muu?
Sukupuolitaudeista voi tulla vakaviakin seurauksia, miksei olisi samanlainen oikeus testata niitä?
Olkoonkin epäilys mahdollisuus pettämisestä mutta homman pointti on se että miehen tarve varmistua isyydestä täytyy mennä naisen oikeuden edelle uskollisuuteen luottamisessa tässä asiassa. Muotoillaan vaikka niin, että miehenä en voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa jolle tämä on ongelma. Pettäminen ei ole ongelma vaan se, että nainen ei koe lapsen isyyden TODENTAMISTA tärkeänä miehen kannalta. Millainen nainen vaatii miestä elämään loppuelämän vain naisen sanan varassa näin suuren asian edessä? Käytännössä miehen elämän suurin asia. Onko teille naisille täysin yksi hailee mikä vauva laitokselta mukaan annetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia Suomen valtion pitäisi tehdä jokaiselle syntyvälle lapselle automaattinen isyystesti, niin ei enää tule niitä käenpoikasia sinisilmäisille miehille kasvatettavaksi.
Tilastojen valossa jotain 10% lapsia kasvattaa isä joka ei todellisuudessa olekaan niiden oikea isä.
Nainen haki alfan geenit ja muonittaja hoitaa lapsen, se on ikävä ilmiö. Eikä mies voi koskaan tietää sitä ilman testejä, nainen taas tietää aina.
Joo ja maksettaisiin tietysti verorahoilla tämä miljoonasatsaus vain sen takia, että joku reppana mies pelkää, ettei ole saanut pidettyä vaimoaan tyytyväisenä😂😂😂😂
On paljon muitakin syitä miksi tuo naurettavan pieni satsaus olisi hyvinkin kannattava. Esimerkiksi lapsen oikeus isään toteutuisi paremmin, toisakseen saataisiin aiempaa parempaa dataa mm. perinnöllisten sairauksien tutkimukseen.
Vuositasolla kaikkien Suomessa syntyneiden lasten isyyden testaaminen ei kuitenkaan maksaisi kuin hädintuskin miljoonan.
Viime vuonna Suomessa syntyi 47 577 lasta. Punaisella googletuksella halvin isyystestin hinta oli noin 140 e, kallein 280 e. Jos jokainen syntynyt testattiin tuolla halvimmalla, maksaisi se 6 660 780 e. Vaikka valtio saisi pudotettua hintaa satasen, menisi silti 4 757 700.
Realistisempaa lienee että kun liukuhihnalta tehtäisiin niin hinta olisi kympin kaksi.
Ongelma on vaan siinä, ettei noita DNA:n monistamista vaativia testejä pystytä tekemään liukuhihnalta. Päin vastoin noiden tekeminen on vaativaa "käsityötä" ja tekijän on oltava pätevä (ei onnistu joka laborantilta). Nykyinen kapasiteetti ei tuo riittäisi millään mittapuulla. Uusien tämän tason labrojen perustaminen maksaa (liittyy paljon viranomaisvaatimuksia ym). Vaikka CSI:ssä aikanaa tehtiin ties mitä testejä tuosta vaan minuutissa, niin todellisuus on vähän toinen :).
Vierailija kirjoitti:
Oisko miehestä ok että sinä esim. käyt hänen puhelimensa sisällön varmuuden vuoksi, ihan vain että saisit varmuuden ettei hänellä oo mitään vispilän kauppaa selän takana? Miestä varmaan ketuttaisi moinen aika paljon, vaikka luvan antaisikin. Toivottavasti miehesi ymmärtää, millaisesta asiasta sinua rivien välissä syyttää halutessaan testin "varmuuden vuoksi" ja miltä tuntuu, että puoliso epäilee noin.
Vielä monennen kerran kun ei näytä jakeluun menevän, tällaisessa tapauksessa ei ole kyseessä miehen eikä naisenisyys ja äiti. Ihmettelen miten tätä ette tajua. Uskottomuus ei ole ongelma vaan vanhemmuus ja varmuus siitä.
Alkaa kuulostaa siltä, että toden totta naisilla on jokin palava tarve pidättää lapsien isyydet vain omana tietonansa. Ehkä se jotain valtaa naisille kerryttää.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä on minkään näiden konkreettinen arvo tai merkitys? Lapsi on yhtä tyytyväinen isäänsä oli hän biologinen tai ei. Biologinen isyys ei paina mitään isän roolin omaksumisen rinnalla. Kaksi jälkimmäistä ovat siis pyöreä nolla. Mikä se "miehen oikeus" on? Ja miksi se yksin olisi painavampi kuin kulut, ihmisten yksityisyyden menetys, vääristä tuloksista aiheutunut kärsimys, ja se, että tietty määrä lapsia syntyy tämän seurauksena vakaan perheen sijasta rikkinäiseen, riitaisaan perheeseen ja hänet tehdään osittain riippuvaiseksi vastentahtoisesta ulkopuolisesta ja hänen elämänsä menee tästä syystä huonommin kuin se olisi muuten mennyt?
Jos tiedetään että isyys selvitetään aina tilanteeseen katsomatta, niin lapsia tuollaisessa tilanteessa syntyisi vähemmän. Ihmiset olisi huolellisempia.
Ja jos lapsi syntyy tuossa tilanteessa nk pettämisen seurauksena, niin ei se perheyksikkö mitenkään kunnossa ole! Ja jälki on pahempaa sitten kun asiat kuitenkin käyvät ilmi, se lapsi voi aikuisena omin päin itsensä kyllä testauttaa tms. Terapeuteille töitä kun pohja putoaa kunnolla.
Tuossa yllä puolustellaan vaan asioiden piilottelua, kun ongelma on se että ei pidä olla suhteessa jos pettää. Ja jos pettää, niin pitää elää päätöksensä kanssa valehtelematta.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/kuuluuko-karajill…
"
Kaksi muuta yllätystä liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Toinen niistä on osavastaus Kääriäisen alkuperäiseen tutkimuskysymykseen. Hän halusi selvittää, ovatko sosiaalitoimen selvitykset äitien, isien vai lasten puolella.
‒ Miehillä on huonoja kokemuksia järjestelmästä. Eronneista isistä tuntuu, että lausuntoja kirjoittavat naiset, jotka ovat naisten puolella.
"Miehiä ei sosiaalitoimen lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun."
Aineisto kuitenkin todistaa muuta.
‒ Asiakirjat ovat lasten puolella juuri niin kuin pitääkin, mutta hyvin vahvasti kuuluu myös isien ääni. Äidit pannaan tiukemmille. Miehiä ei näissä lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun, tutkija sanoo.
‒ Ainakaan sosiaalitoimi ei ole esteenä, jos isä arvostaa vanhemmuuttaan ja lähtee puolustamaan sitä. Käräjäoikeuksien suhtautumisesta en vielä uskalla sanoa mitään. Tutkimus on siltä osin niin kesken.
"