Miksi naiset kikattelee/naurahtelee niin usein puhuessaan?

Erilaiset aivot ja kulttuurissamme erilaiset odotukset naiselle/miehelle miten tulee käyttäytyä. Hihittely on usein merkki siitä, että tilanteen muut osapuolet ovat jäykkiä ja hihittely keventää tunnelmaa. Jos naine on jäykkä ja tuima, niin helposti leimataan kuivaksi, kärttyisäksi noita-akaksi. Joskus ärsyttää, että mieheltä hyväksytään tällaista jäykkyyttä ja vaitonaisuutta mitä itsekin haluaisi harrastaa.

Miehet aina puhuu siitä, miten naisen kuuluu olla iloinen ja hymyilevä. Vaikka ilman mitään syytä.

Vierailija kirjoitti:

Erilaiset aivot ja kulttuurissamme erilaiset odotukset naiselle/miehelle miten tulee käyttäytyä. Hihittely on usein merkki siitä, että tilanteen muut osapuolet ovat jäykkiä ja hihittely keventää tunnelmaa. Jos naine on jäykkä ja tuima, niin helposti leimataan kuivaksi, kärttyisäksi noita-akaksi. Joskus ärsyttää, että mieheltä hyväksytään tällaista jäykkyyttä ja vaitonaisuutta mitä itsekin haluaisi harrastaa.

Olen nainen ja koen tuollaisen keventäväksi tarkoitetun hihittelyn vain ärsyttävänä, en tunnelmaa keventävänä. Hihittelijä voi tilanteesta riippuen antaa itsestään myös alentuvan tai itseään väheksyvän kuvan. Olin kerran koulutuspäivillä, jossa eräs naisosallistuja esitteli projektisuunnitelmansa ja se oli aika turkasen rasittavaa kuunneltavaa, kun joka lauseen jälkeen nainen päästi kaakattavan käkätyksen, tähän malliin: "Mä suunnittelin, et tän projektin kohderyhmä ois 30-40-vuotiaat korkeakoulutetut naiset, KÄÄKÄKÄKÄ. Et mä olen kokenut, että heillä on arjessaan monesti kaikkia sellaisia haasteita KÄKÄKÄKÄÄ joihin tää projekti voisi varmaan vastata KÄÄKÄKÄÄ."

Ne oppii sen jo lastenohjelmista ja toisiltaan päiväkoti-iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erilaiset aivot ja kulttuurissamme erilaiset odotukset naiselle/miehelle miten tulee käyttäytyä. Hihittely on usein merkki siitä, että tilanteen muut osapuolet ovat jäykkiä ja hihittely keventää tunnelmaa. Jos naine on jäykkä ja tuima, niin helposti leimataan kuivaksi, kärttyisäksi noita-akaksi. Joskus ärsyttää, että mieheltä hyväksytään tällaista jäykkyyttä ja vaitonaisuutta mitä itsekin haluaisi harrastaa.

Olen nainen ja koen tuollaisen keventäväksi tarkoitetun hihittelyn vain ärsyttävänä, en tunnelmaa keventävänä. Hihittelijä voi tilanteesta riippuen antaa itsestään myös alentuvan tai itseään väheksyvän kuvan. Olin kerran koulutuspäivillä, jossa eräs naisosallistuja esitteli projektisuunnitelmansa ja se oli aika turkasen rasittavaa kuunneltavaa, kun joka lauseen jälkeen nainen päästi kaakattavan käkätyksen, tähän malliin: "Mä suunnittelin, et tän projektin kohderyhmä ois 30-40-vuotiaat korkeakoulutetut naiset, KÄÄKÄKÄKÄ. Et mä olen kokenut, että heillä on arjessaan monesti kaikkia sellaisia haasteita KÄKÄKÄKÄÄ joihin tää projekti voisi varmaan vastata KÄÄKÄKÄÄ."

Tää on niin totta.

Heräsin itsekin ihan vasta, kuinka typerälle se kuulostaa.

Kevennys ja hermostuneisuus. Yritys olla vähemmän noita-akka.

Jep. Pieleen meni.

Mä naurahtelen, jos samaan aikaan tulee mielleyhtymä jostain toisesta asiasta, niin saatan nauraa ihan sille, että ajattelen niin. Jotenkin luulen, että se toinenkin tietenkin ymmärtää saman jutun, mutta eipä ne varmaan oikeasti aina ymmärrä, eihän toiset mitään ajatustenlukijoita ole. Olen vähän huono selittämään ajatuskulkujani, se vasta kahjoa olisi.

Iloiset ihmiset, olivat naisia tai miehiä, levittävät hyvää tuulta ympärilleen. Tai ainakin suutimmalle osalle. Aina on joku hapannaama tai pari, joka ärsyyntyy, mutta yksinkertaisesti toiset ihmiset vain ovat iloisia. Olen ihan varma, että esim. läheisin työkaverini inhoaa minua, koska olen iloinen ja hyväntahtoinen ja hän on aina myrtsi ja piikittelee. Se on kuitenkin itselleni samantekevää ja säälin työkaveriani ja hänen ankeaa ja surullista elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Jännittää sosiaalisia tilanteita. Jännitys purkaantuu hermostuneena nauruna.

Jep. Naisten perusneuroottista elämää. Jokainen sosiaalinen tilanne on heille jonkinlainen mittari, jossa toisen käytöstä arvostellaan. Ihan kauheaa, jos jotenkin poikkeaa käsikirjoituksesta. Siitä puhutaan sitten selän takana "ystävien" kesken.