Mikä niissä opettajissa on, että mä en vaan voi sietää niitä

sellaisia, että kenen naama ei miellytä, siitä ei pidetä.

Istut parissa vanhempainillassa hiljaa nurkassa ja laitat pari viestiä reissuvihon välityksellä.



Miten vanhempien lasten opettajien kanssa on mennyt?

joka antoi minulle aina alhaisia numeroita. Ihmettelin joskus, että miten voi olla mahdollista kun vierustoverini koepaperissa oli samat virheet niin hän oli saanut paremman numeron...

Onneksi yliopiilaskokeissa paperit menevät toisenkin tarkastuksen läpi. Tulos nousi kyseisessä aineessa huimasti kun se oli käyny helsingin kautta.

Harmittaa nyt näin vanhempana, että miksi en nuorena uskaltanut kyseenalaistaa opettajan toimia!

joka antoi minulle aina alhaisia numeroita. Ihmettelin joskus, että miten voi olla mahdollista kun vierustoverini koepaperissa oli samat virheet niin hän oli saanut paremman numeron...

!

nyt mää tajuan! Se siis oletti, että mää olin luntannut? Mikä mun naamassa oli vikana kun se epäili minusta tuollaisia?

Onkohan linjoilla nyt niitä mammoja, jotka vinkuu ja valittaa koko ajan, kun meidän Nico-Petteriä ei oteta luokassa tarpeeksi huomioon ja syrjitään ja opekin kiusaa... ;)



Vakavasti ottaen: Opettaja on ihminen siinä missä muutkin, joukkoon mahtuu toki monenlaista tallaajaa. Suurin osa on kuitenkin ammattilaisia, jotka kohtelee jokaista lasta tasa-arvoisesti ja tarttuu kiusaamisiin yms. Olemalla itse avoin ja asiallinen selviää varmasti kodin ja koulun yhteistyöstä. Kotona ei lapsen kuullen kannata arvostella koulua ja opettajaa, vaikka mieli tekisikin, yhteistyö koulussa sujuu siten paljon helpommin.

Ehkä se asenne sitten näkyy muussakin elämässä ja voi olla aika ärsyttävää

on niin helppo tulla toimeen. Kaikki suju niin kauan kun tekee kaikki niin kuin opettaja haluaa.

Ystäväpiirissäni on muutama opettaja, ovat varmasti oman työnsä hyvin osaavia, tunnollisia, tykättyjä jne. Toisaalta ovat taas aivan pönttöjä, esim. yleistieto ei riitä mihinkään ja muka ollaan tietäviä.



Omien lasteni opettajia kuitenkin kunnioitan ja lähden ajatuksesta, että osaavat työnsä. Pyrin olemaan opettajien kanssa hyvissä väleissä, tarkoittaa siis vanhempainillassa istumista ja muutamaa viestiä lukukaudessa. Lapsille en ikinä arvostele heidän opettajiaan tai sitten sanon jotain positiivista opesta ja koulusta.. (vaikka joskus mietinkin, miksi tekevät siellä niin ja näin).

lukea näitä juttuja, ikään kuin opettaja olisi joku oma ihmisrotunsa. :)



Jos joku ihmetyttää opettajan toiminnassa, niin minkä ihmeen takia et kysy opettajalta miksi hän toimii tietyllä tavalla?

Ei sille voi mitään.



Mutta eivät opettajat tosiaan mikään oma ihmisrotunsa ole.

Joku besserwisser-juttu niissä on. Tunnen opettajia ja on ne jotenkin sellaisia mielestään fiksumpia... vaikken halua tähän ennakkoluulooni uskoa niin aina se todistetaan oikeaksi.

Oikeasti ne on ihan joutavia ja luulisi olevan turhauttavia opettajillekin. Yhden kerran erehdyin menemään vanhempainiltaan ja ope pisti vanhemmat ryhmätöihin. Se kerta riitti mulle.

Opettajana vaan ei pärjää, jos asenne on "anteeksi että olen olemassa" eli on pakko olla aika itsevarma. (Ja tämä saattaa kadehdituttaa ujoja ja epäsosiaalisia ihmisiä erityisesti.) Samoin monessa muussa ammatissa vaaditaan tietynlaisia ominaisuuksia, niitä sitten uran varrella karttuu mukaan enemmän tai vähemmän ja saattavat näkyä yksityiselämässäkin.



Ap:lle sanoisin, että yritä päästä alemmuuskompleksistasi. Et kai ihan oikeasti vakavissasi kuvittele, että jos sinulle on sattunut huonoja koulukokemuksia opettajista, ihan välttämättä niitä tulee lapsellesikin.

vanhempainillassa ryhmätöihin. (Vanhempia ryhmäytetään ja yritetään saada tutustumaan sen sijaan että vedettäisiin vain infoluento.)



Toivottavasti seuraus ei sitten ole se, ettei vanhempia enää vanhempainilloissa näy...



Ja toisaalta, miksi vanhemmat ei jaksa ja viitsi tehdä enää mitään lastensa eteen, kun nämä on koululaisia! Ensin vaahdotaan itkun partaalla vaunuista ja pinnasängyistä ja kuka niissä saa ekana nukkua. Mutta kai siihen lapseen ja vanhemmuuteen sitten jotkut helposti kyllästyy, kun lapsi ei olekaan enää pieni söpö vauva vaan finninaamainen teini, joka vaikuttaa niin isolta ja "itsenäiseltä".

Et vois enempää olla väärässä.

haittaa opettajien itsevarmuus tai besserwissermäisyys, tottakai ne ominaisuudet kuuluvat opettajalle. Mutta todella harvoin näkee opettajaa joka olisi oikeasti "neutraali" niin ettei kukaan oppilas saisi erityiskohtelua ja, että kaikki olisivat tasapuolisessa asemassa.

Eli kyse on ujojen ja epäsosiaalisten kateudesta opettajia kohtaan.

Miksi on hienompaa olla palaverissa hiljaa ja jupista sitten palaverin päätyttyä kahvihuoneessa kollegan kanssa, kun ei saanut suutaan auki silloin kun oli sen aika?



Olisiko sitten parempi, että opettajana olisi tosiaan ujo ja epävarmuutta voimakkaasti esille tuova ihminen, jotta vanhempi voisi varmasti tuntea ylemmyyttä? Miksi ei voisi vain ajatella, että opettaja tekee työtään, sen on siksi oltava tietynlainen ihan niin kuin poliisin on hyvä olla vakuuttava ennemmin kuin nyhverö tai lääkärin pitää pystyä olemaan rauhallinen eikä panikoida ja hyppiä seinille? Jne.

Kyllä välittämistä olisi tutustua luokkakavereiden vanhempiin edes vähän tai pitää jonkinlaista yhteyttä yllä kouluun ihan neutraaleissa olosuhteissa.



Mutta ehkä on parempi, ettet väkisin vääntäydy koululle murjottamaan, jos se ei kerran sinua kiinnosta ja olet jo etukäteen päättänyt, ettei opettajakaan ole järin järkevä ihminen.