Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieli maassa ja yksinäisyys painaa!
24.11.2019 |
Olen kolmeakymmentä lähentelevä nainen ja tosi yksinäinen. Tää asia on ollut aina läsnä mun elämässä, joskin aikuisiällä potenssiin tuhat. En tiedä, mikä sen aiheuttaa, käyn töissä ja opiskelen. Olen myös parisuhteessa. Ehkä irtauduin lapsuuden perheestäni liian aikaisin? No oli miten oli, noita perheasioita en pysty muuttamaan. Uskoisin kuitenkin, että hyvät perhesuhteet toisivat turvaa.
Usein mietin, että parempi olisi vaan lähteä täältä. Kuka minua jäisi kaipaamaan? Tiedän, että olen terapian tarpeessa ja sinne täytyy hakeutuakkin. Tuntuu vain säälittävältä mennä juttelemaan tunnoistaan maksulliselle ammattilaiselle, koska ei ole läheisiä ihmissuhteita juuri. Ehkä masennuskin ajaa minut ajattelemaan näin. Olen töissä ja koulussa pidetty tyyppi, mutta kuoreni alla niin hukassa. Koskaan ei ole mitään kivoja viikonloppusuunnitelmia, kaveritkin joita minulla on, ovat sellaisia että näemme aina ryhmänä. Emme koskaan vaikkapa kaksin. Näkemisiä on vaikea suunnitella, koska kaikilla on omat elämät ja aikataulut.
Tätäkö tämä elämä sitten on? Missä voi kohdata ihmisiä? Jos nyt joku tulee sanomaan, että ethän sä edes ole yksin, niin yksinäisyyttä voi kokea, vaikka olisi kasoittain ihmisiä ympärillä. Parisuhdettanikin olen pohtinut, joskus mietin että olisiko parempi olla yksin. Kuuluuko parisuhteellisen tuntea näin? Toisaalta olemme olleet yhdessä jo teinistä saakka, joten minulla ei ole mitään seurusteluhistoriaa ja olisin varmaan aika pihalla tässä nykyajan deittimaailmassa. Ihan kivaa meillä on yhdessä, mutta kuuluisiko parisuhteen automaattisesti poistaa yksinäisyys?
Kommentit (9)
Hakeudu alkajaisiksi terapiaan tai muualle saamaan keskusteluapua. Se auttaa, ja kun olet muutaman tunnin pukenut ajatuksiasi sanoiksi ammattilaisen kanssa, yhtäkkiä huomaat, että tiedät ja tajuat itsestäsi enemmän kuin luulitkaan. Siinä ei ole mitään noloa tai säälittävää, vaan monenlaiset ongelmat alkavat aueta. Olet tärkeä ja rakas ihminen monelle, vaikket sitä tietäisi. Voi olla, että läheisesi eivät ymmärrä, miten yksinäiseksi tunnet olosi, jos et ole puhunut siitä heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä vollotuksia on aina yhtä ihana lukea yli 30v ikisinkkuna, työttömänä, perheettömänä, lapsettomana, kaverittomana naisena. Aina sitä luulee että "hei kohtalotoveri" mutta ei. Aloittajalla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä yksinäisyys on.
Luuletko, että joku toinen ihminen toisi sinulle kaiken sen mitä haluat? Että pääsi paranisi kertaheitolla, jos joku toinen olisi siinä?
No ei parane ja mikään ei muutu, vaikka sinulla olisi 100 ihmistä ympärilläsi. Se on vain ja ainoastaan sinun pääsi, joka on rikki.
Olen yksinäinen
Olen parisuhteessa
Valitse toinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä vollotuksia on aina yhtä ihana lukea yli 30v ikisinkkuna, työttömänä, perheettömänä, lapsettomana, kaverittomana naisena. Aina sitä luulee että "hei kohtalotoveri" mutta ei. Aloittajalla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä yksinäisyys on.
Sama. En tiedä miksi edes enää avaan näitä keskusteluja koska toisessa lauseessa tulee aina maininta "minulla on mies/lapsia." =Yksinäinen? Juu ei. Vietätkö jokaisen syntymäpäiväsi yksin? Joulun? Juhannuksen? Ystävänpäivän? Vapun? Minä nimittäin vietän, olen viettänyt yli 10 vuotta. SITÄ on yksinäisyys. Asunnossani on käynyt tänä vuonna lisäkseni yksi ihminen. SITÄ on yksinäisyys. Lopeta valittaminen kun et yksinäisyydestä tiedä MITÄÄN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinäisyyttä voi tuntea, vaikka olisi perhettä ja ihmisiä ympärillä.
Alue: Aihe vapaa
Mitä sä oikein haluat? Kaikkea on mutta mikään ei riitä.