Lue keskustelun säännöt.
Erikoinen tuo skitsofreniäiti
24.11.2019 |
Luin tuon jutun skitsofreenikkoäidistä tuolta , ja jäi kyllä sellainen olo, että aika runsaasti kaunisteltiin asioita. Jos skitsofreniadiagnoosin saisi noilla perusteilla, jokainen, joka pelkäisi pimeällä tiellä tai miettisi ventovieraan matkalaukusta, että en halua sitä jäädä vahtimaan, koska siinä voi olla mitä vaan, olisi meillä aika paljon potilaita. Minusta tuossa jäi aika lailla kokonaan kertomatta miten se diagnoosi lopulta varmistui ja miksi nainen oli osannut sitä jo epäilläkin.
Kommentit (15)
Justnäin..ja mustasukkainen miehestään ilman syytä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmahan muodostuu siitä kuinka nainen ja mies kokee oireilun laadun
Juu, mullakin olis skitsofrenia jos nuo riittäisivät diagnoosiin. Tosin en enää nykyään ole mustasukkainen juurikaan. Mutta kyllä jos joku näyttää esim terrorististla ja tappajalta vaikka lentokoneessa niin saan hitto paniikkikohtauksen!
Vähän turha tosiaan tehdä juttu, jos ei kumminkaan uskalla kertoa lähes mitään. Nuo oireet ei jutun perusteella tosiaan vaikuta pahalta. Oireista tuli mieleen enemmän ahdistuneisuushäiriö kuin paranoidi skitsofrenia. Toki on mahdollista, että lääkityksellä hän voi nyt hyvin paljon paremmin, mutta ei siinä pahoista vaiheista kerrottu ollenkaan. Pelkää lasua, jos kertoisi liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useilla ihmisillä on tuommoisia ajatuksia eikä se ole skitsofreniaa!
Jos tongittais eli jos kävis keskusteluterapiassa, asiat selvenisivät.
Mua kauhistuttaa ajatus siitä että olisin itse äiti. Ja mun diagnoosi on "vain" keskivaikea paniikkihäiriö + taipumus ajoittaiseen masennukseen. Lääkityskin mulla on.
Mun eräällä ystävällä on myös paniikkihäiriö ja kyllä olen pohtinut mitä hänen päässään liikkuu, koska ei voi edes koskaan poistua kotoaan mihinkään. Edes viemään lapsiaan ulos puistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni tuo äiti on hoidon piirissä ja lääkkeet käytössä. Silti sairauden oireita hätkähtää em. kaltaisissa tilanteissa. Hoitamattomana tilanne todennäköisesti on aivan toisenlainen
Minulla oli skitsofreniadiagnoosi vuoden verran.
Sittemmin vahvistettu että mulla ei edes koskaan voi olla skitsofreniaa.
Eli kyllä niitä joskus aika pienestä jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää se sanoa, että itse arvostan tuota miestä, että oikeasti tukee vaimoaan ja on pysynyt hänen kanssaan kaikesta huolimatta. Itsellä ei ole mitään diagnoosia, mutta muuten jännitän kaikkea ja esim sosiaaliset tilanteet välillä vaikeita. Tämän vuoksi moni ihmettelee jo näitä juttuja joten miten sitten olisi jos olisin paljon sairaampi ihminen.
Eniten minua kiinnostaa miten estetään vainoharhaisten ajatusten tarttuminen lapsiin. Lapset ovat hyviä aistimaan asioita vanhemmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että tuossa pahimpia ajatusharhoja kerrottiin. Ehkei kaikkea tarvi tuoda esille. Tuo diagnoosi, mikäli on oikea, kertoo kyllä että on ollut pahoja psykoottisia oireita.
Psykiatrit usein käytännössä hoitavat äärimmäistä turvattomuutta ja sosiaalista ahdistusta skitsofreniana, eikä tuon äidin esimerkki ole mikään epätyypillinen. Koska skitsofreniaan liittyy vahvasti hyvin usein sosiaalinen ahdistus ja turvattomuuden kokemus, siihen liittyviä ongelmia on helppo etenkin varhaisvaiheessa hoitaa ihan psykososiaalisella interventiolla vaikuttamalla ihmisen sosiaaliseen ympäristöön. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä saatiinkin näin 90-luvulla skitsofreniadiagnoosien vuosittaista ilmaantuvuutta laskemaan 90 % käyttämällä murto-osa siitä neuroleptimäärästä, jota käypä hoito -suosituksessa suositellaan. Onkin todennäköistä, että tuokin äippä olisi päässyt eroon kroonisesta sairaudestaan niinkin helposti, että hoitotaho ei olisi ollut jälkeenjäänyt, mitä se usein psykiatriassa tuppaa olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä oli kyllä periaatteessa niitä jotain kuuloharhoja siitä että joku olisi viereisessä huoneessa tms . Se ei taida enää mennä ahdistuneisuushäiriön piikkiin? Ehkä se tosiaan ei ole niitä kaikkein absurdeimpia pelkojaan kertonut .
Mutta tosiaan välillä sitä miettii itsekin, että onko minussa jotain vikaa, kun nyt esim tiettyjen terroritekojen ja iskujen jälkeen on alkanut olla paljon tarkempi joka paikassa ja hieman jopa seurailemaan tapahtumia . Tieto myös lisää tuskaa ja turvattomuutta. Nykyään pelkään enemmän kaikenlaisia sairauksiakin kun niistä jauhetaan joka lehdessä. En enää tiedä olenko normaali ihminen, ahdistuneisuushäiröinen vai mikä. Siis näillä spekseillä mistä kerroin :D
Samat fiilikset. Eihän tuo ollut jutun perusteella peruspirkkoa kummempi. Tuollaisia itsestään epävarmoja, kipeän mustasukkaisia naisia on pilvin pimein.