Lue keskustelun säännöt.
Voisipa Huutokauppakeisarin vaihtaa takaisin Antiikkia, Antiikkia -ohjelmaan
22.11.2019 |
Wenzel Hagelstamin Antiikkia Antiikkia oli makasiiniohjelma parhaasta päästä. Leppoisa, sivistävä ja viihdyttäväkin. Noi Palsanmäen nuijankopauttelut alkaa olla jo niin nähty.
Kommentit (40)
Eipä unohdeta että Markku ja vaimonsa molemmat tahoillaan pettivät aiempia puolisoitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
Ei pohjahintoja mutta huutavat omia tuotteitaan ja sitten on vielä nämä ennakkotarjoukset. Nehän on voinut jättää vaikka Markku
En ole yhtään jaksoa kattonut Palsanmäkeä, ei muutenkaan nuo helppoheikit kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
En niin väitäkään. Moni haluaa telkkuun, ja on valmis ottamaan takkiinsa noilla pilkkahinnoilla. Pakko ei ole. Ei silti tarvitse hyväksikäyttää.
Olen yrittäjäluonne yrittäjäsuvusta, mutta en hyväksy tuollaista ryöstöä. Puoletkin voittoa on jo iso määrä, mutta parin sadan euron tavaroista tonni on härskiä. Ja koko ajan ahneus vaan kasvaa. Helikin kuikuilee tavaraa syynätessään leukapielet kireällä, ja pienet ja valppaat silmät vaan pyörivät päässä. En ole kateellinen heidän rosvoamistaan rahoista, tuo ahneus vaan raivostuttaa. Prosenttimyynti on muisto vaan.
Alkuaikoina oli vielä inhimilliset hinnat, ja lupsakka meininki, nyt ollaan koko ajan miettimässä "Mitähän tuosta oikein saisi"...
En ole jaksanut tai ennättänyt itse juurikaan katsomaan Huutokauppa keisarin (ja co) viimeisimpiä seikkailuja. - Mutta yleisemmin minusta on kiva, että tavara kiertää ja vanhan tavaran kaupasta ja jopa antiikin "huutamisesta" ja myymisestä on tullut ihan tavitsen juttu. - Ei sellainen, jota harjoitetaan suljettujen ovien takana, arvohuoneistoissa parempituloisten, elitisitisenä harrastuksena.. - Ja rahvaalle olisi vaihoehtona (likaiset)kirpparit.
Samaa mieltä. Rakastan antiikkia, ja itse tykkään sisustaa sekoittaen kauniita esineitä "vaikka Ikean joukkoon", jos nyt näin kärjistetysti voi sanoa. Kiertoon vaan, eipä siinä mitään, hienoa jos kaikki halukkaat saisivat nauttia ajan patinasta, vanhoista tavaroista, huonekaluista, mielenkiintoisista tarinoista, sotamuistoista ja mitä nyt on jälkipolville jäänytkään. Oma jälkikasvuni ei tunnu olevan yhtään kiinnostunut.
Ihania ne pikkutuhmat kommentit. Kun se sininen lasi K Y R P Ä esiteltiin huutokauppayleisölle, nauroin vedet silmissä ajatellessani miten näppärästi eri ikäisten katsojien ajatukset saatiin ohjattua sukupuolielimiin ja edelleen seksuaalisiin tekoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä unohdeta että Markku ja vaimonsa molemmat tahoillaan pettivät aiempia puolisoitaan.
Eikös tämä nykyinen ole jo kolmas vaimo, eikä ikääkään ole vielä mitenkään paljon. Mihin vielä ehtiikään. Saattaa ollakin melkoinen pucci.
Kyllä pissa, kakka ja panojutut kuuluvat tavallisen ihmisen normaaleihin puheenaiheisiin, eiks vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kaipailen asiallisen huutokauppa-ohjelman perään. Esim. ruotsalainen Huutokauppa kesä oli sekä viihdyttävä että opettava. Noista Uuraisten mesoajista on aika jo jättänyt. En ole alun muuta,an jakson jälkeen katsonut.
Koko perheen ohjelmassa esitetyt kaksimieliset saavat todella kiimaiseksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vintiöiden veto minä olen Denzel Washington on kaikista paras parodia. Tehtiin Antiikkia antiikkia jälkeen. Ja Huutokauppakeisari oli vain kopio!
Oikeasti pidän älyttömästi vieläkin Vintiöistä!!! Mä olen aika harvoja jotka etsivät Anttilasta Anttilaan Vintiöiden comebackiä.
Toinen joka iskee niin Ketosen esittämä Luottomies! Aika monta kertaa on tullut katsottua Yle areenasta koko sarja kerrallaan.
Ja mitä tulee antiikkiin, niin jos olis pakko mennä 9€/ pvä töihin niin valitsisin ehdottomasti Kierrätyskeskuksen!
Vierailija kirjoitti:
Nämä Akin kaksimieliset jarruraita, kakka, pissi jutut ei jaksa naurattaa yhtään ! Nehän naurattaa yleensä vain n. 5 vuotiaita tenavia. Todellakin ahneita on näistä ihmisistä tullut ja kusi noussu päähän niin että kohina kuuluu.
Ja ahneus piilotetaan vitsien ja muka hauskojen sutkautusten taakse. Mulla särähti kunnolla tuo Helin mersuhehkutus, ja kuka nyt menee autoonsa syömään pitsaa? No Aki tietenkin, kun on se merrrsu, jonka ovet liukuu noin ja näin, ja ja...
"Kukas tuolta tuloo, onko oikein mersu? Ei meidän pihaan saa kuin merrrsut tulla. Mä lähden nyt tästä autokaupoille, ostamaan merrsua, kyllä naisetkin osaa kauppoja tehdä".
Ja kauhea poru, jos ei merrrsulla saa hyvää voittoa. "Ei yrittäjällä ole varaa ottaa paria tonnia takkiinsa". :D Eipä tietenkään, kun kuparipannuistakin maksetaan vain tonni kappaleelta. Eikö ne itse tajua? Onko raha- ja vauhtisokeus iskenyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
En niin väitäkään. Moni haluaa telkkuun, ja on valmis ottamaan takkiinsa noilla pilkkahinnoilla. Pakko ei ole. Ei silti tarvitse hyväksikäyttää.
Olen yrittäjäluonne yrittäjäsuvusta, mutta en hyväksy tuollaista ryöstöä. Puoletkin voittoa on jo iso määrä, mutta parin sadan euron tavaroista tonni on härskiä. Ja koko ajan ahneus vaan kasvaa. Helikin kuikuilee tavaraa syynätessään leukapielet kireällä, ja pienet ja valppaat silmät vaan pyörivät päässä. En ole kateellinen heidän rosvoamistaan rahoista, tuo ahneus vaan raivostuttaa. Prosenttimyynti on muisto vaan.
Alkuaikoina oli vielä inhimilliset hinnat, ja lupsakka meininki, nyt ollaan koko ajan miettimässä "Mitähän tuosta oikein saisi"...
En ole jaksanut tai ennättänyt itse juurikaan katsomaan Huutokauppa keisarin (ja co) viimeisimpiä seikkailuja. - Mutta yleisemmin minusta on kiva, että tavara kiertää ja vanhan tavaran kaupasta ja jopa antiikin "huutamisesta" ja myymisestä on tullut ihan tavitsen juttu. - Ei sellainen, jota harjoitetaan suljettujen ovien takana, arvohuoneistoissa parempituloisten, elitisitisenä harrastuksena.. - Ja rahvaalle olisi vaihoehtona (likaiset)kirpparit.
Samaa mieltä. Rakastan antiikkia, ja itse tykkään sisustaa sekoittaen kauniita esineitä "vaikka Ikean joukkoon", jos nyt näin kärjistetysti voi sanoa. Kiertoon vaan, eipä siinä mitään, hienoa jos kaikki halukkaat saisivat nauttia ajan patinasta, vanhoista tavaroista, huonekaluista, mielenkiintoisista tarinoista, sotamuistoista ja mitä nyt on jälkipolville jäänytkään. Oma jälkikasvuni ei tunnu olevan yhtään kiinnostunut.
Sama täällä! Yliopistotutkinto suoritettu, töitä myyntikoordinaattorina yht jaksoksesi 10v ja sitä ennen monta työtä alalta kuin alalta. vaikka olen valt/ sos.psyk/sos. viestintä. Olin aina hyvä maalamaan ja kuviksen opettaja lukiossa ehdotti taiteen pariin.
Elämässä tapahtui vaikeita asioita joissa minä olin uhri. Pirstaloituin, ahdistuin, dg traumaattinen stressioireyhtymä johon haetaan nyt terapiaa.
Viihdyn hirveästi kirppareilla ja itselleni rakkaimmat tavarat ovat joko antiikkia tai taidetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
En niin väitäkään. Moni haluaa telkkuun, ja on valmis ottamaan takkiinsa noilla pilkkahinnoilla. Pakko ei ole. Ei silti tarvitse hyväksikäyttää.
Olen yrittäjäluonne yrittäjäsuvusta, mutta en hyväksy tuollaista ryöstöä. Puoletkin voittoa on jo iso määrä, mutta parin sadan euron tavaroista tonni on härskiä. Ja koko ajan ahneus vaan kasvaa. Helikin kuikuilee tavaraa syynätessään leukapielet kireällä, ja pienet ja valppaat silmät vaan pyörivät päässä. En ole kateellinen heidän rosvoamistaan rahoista, tuo ahneus vaan raivostuttaa. Prosenttimyynti on muisto vaan.
Alkuaikoina oli vielä inhimilliset hinnat, ja lupsakka meininki, nyt ollaan koko ajan miettimässä "Mitähän tuosta oikein saisi"...
En ole jaksanut tai ennättänyt itse juurikaan katsomaan Huutokauppa keisarin (ja co) viimeisimpiä seikkailuja. - Mutta yleisemmin minusta on kiva, että tavara kiertää ja vanhan tavaran kaupasta ja jopa antiikin "huutamisesta" ja myymisestä on tullut ihan tavitsen juttu. - Ei sellainen, jota harjoitetaan suljettujen ovien takana, arvohuoneistoissa parempituloisten, elitisitisenä harrastuksena.. - Ja rahvaalle olisi vaihoehtona (likaiset)kirpparit.
Samaa mieltä. Rakastan antiikkia, ja itse tykkään sisustaa sekoittaen kauniita esineitä "vaikka Ikean joukkoon", jos nyt näin kärjistetysti voi sanoa. Kiertoon vaan, eipä siinä mitään, hienoa jos kaikki halukkaat saisivat nauttia ajan patinasta, vanhoista tavaroista, huonekaluista, mielenkiintoisista tarinoista, sotamuistoista ja mitä nyt on jälkipolville jäänytkään. Oma jälkikasvuni ei tunnu olevan yhtään kiinnostunut.
Sama täällä! Yliopistotutkinto suoritettu, töitä myyntikoordinaattorina yht jaksoksesi 10v ja sitä ennen monta työtä alalta kuin alalta. vaikka olen valt/ sos.psyk/sos. viestintä. Olin aina hyvä maalamaan ja kuviksen opettaja lukiossa ehdotti taiteen pariin.
Elämässä tapahtui vaikeita asioita joissa minä olin uhri. Pirstaloituin, ahdistuin, dg traumaattinen stressioireyhtymä johon haetaan nyt terapiaa.
Viihdyn hirveästi kirppareilla ja itselleni rakkaimmat tavarat ovat joko antiikkia tai taidetta.
Hienoa, että on tuollainen kanava purkaa mielen ahdistusta. Taiteelliset ihmiset ovat usein kovin herkkiä ja alttiita masennukselle yms. Kuvis minullakin aina kymppi ja kuvataidepiirissä piirsin hiilellä. Taiteilija-opettajani kehotti ehdottomasti jatkamaan. Uskoin silloin, etten taiteella pysty itseäni elättämään, hyviä on niin paljon. Se sitten jäi. Olen pitkään aikonut alkaa maalailemaan vaikka akvarelleja, saa nähdä nyt.
Kirppareita koluan minäkin, ja usein saatan jäädä pitkäksi aikaa jonkun esineen ääreen miettimään sen historiaa. Ihmettelen, kuinka ihmiset tavaroistaan raaskivat luopuakin, kun ei moniakaan saa enää mistään, jos katumapäälle tulee. Samoin tanssin katselu on terapeuttista. Katselin kuin huumaantuneena Sergein Polunin'n upeaa balettia Teemalta. Häikäisevää. Valtava tunnelataus kesti pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka pakottaa ketjun ruikuttajia katsomaan sitä Huutokauppakeisaria?
Vierailija kirjoitti:
Kuka pakottaa ketjun ruikuttajia katsomaan sitä Huutokauppakeisaria?
Ei kukaan pakota seuraamaan Sara Sieppiäkään, ei Minttu Räikköstä, eikä ketään muutakaan, mutta ovat vaan Suomen haukutuimmat henkilöt.
Asiallisia kommentteja ollut nyt tässä, mitä ruikutusta se on, jos ei jostain tykkää, ja kertoo sen? Täällä arvostellaan ohjelmaa. Mikä pakottaa Sinut näitä ruikutuksia lukemaan? Mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
En niin väitäkään. Moni haluaa telkkuun, ja on valmis ottamaan takkiinsa noilla pilkkahinnoilla. Pakko ei ole. Ei silti tarvitse hyväksikäyttää.
Olen yrittäjäluonne yrittäjäsuvusta, mutta en hyväksy tuollaista ryöstöä. Puoletkin voittoa on jo iso määrä, mutta parin sadan euron tavaroista tonni on härskiä. Ja koko ajan ahneus vaan kasvaa. Helikin kuikuilee tavaraa syynätessään leukapielet kireällä, ja pienet ja valppaat silmät vaan pyörivät päässä. En ole kateellinen heidän rosvoamistaan rahoista, tuo ahneus vaan raivostuttaa. Prosenttimyynti on muisto vaan.
Alkuaikoina oli vielä inhimilliset hinnat, ja lupsakka meininki, nyt ollaan koko ajan miettimässä "Mitähän tuosta oikein saisi"...
En ole jaksanut tai ennättänyt itse juurikaan katsomaan Huutokauppa keisarin (ja co) viimeisimpiä seikkailuja. - Mutta yleisemmin minusta on kiva, että tavara kiertää ja vanhan tavaran kaupasta ja jopa antiikin "huutamisesta" ja myymisestä on tullut ihan tavitsen juttu. - Ei sellainen, jota harjoitetaan suljettujen ovien takana, arvohuoneistoissa parempituloisten, elitisitisenä harrastuksena.. - Ja rahvaalle olisi vaihoehtona (likaiset)kirpparit.
Samaa mieltä. Rakastan antiikkia, ja itse tykkään sisustaa sekoittaen kauniita esineitä "vaikka Ikean joukkoon", jos nyt näin kärjistetysti voi sanoa. Kiertoon vaan, eipä siinä mitään, hienoa jos kaikki halukkaat saisivat nauttia ajan patinasta, vanhoista tavaroista, huonekaluista, mielenkiintoisista tarinoista, sotamuistoista ja mitä nyt on jälkipolville jäänytkään. Oma jälkikasvuni ei tunnu olevan yhtään kiinnostunut.
Sama täällä! Yliopistotutkinto suoritettu, töitä myyntikoordinaattorina yht jaksoksesi 10v ja sitä ennen monta työtä alalta kuin alalta. vaikka olen valt/ sos.psyk/sos. viestintä. Olin aina hyvä maalamaan ja kuviksen opettaja lukiossa ehdotti taiteen pariin.
Elämässä tapahtui vaikeita asioita joissa minä olin uhri. Pirstaloituin, ahdistuin, dg traumaattinen stressioireyhtymä johon haetaan nyt terapiaa.
Viihdyn hirveästi kirppareilla ja itselleni rakkaimmat tavarat ovat joko antiikkia tai taidetta.
Hienoa, että on tuollainen kanava purkaa mielen ahdistusta. Taiteelliset ihmiset ovat usein kovin herkkiä ja alttiita masennukselle yms. Kuvis minullakin aina kymppi ja kuvataidepiirissä piirsin hiilellä. Taiteilija-opettajani kehotti ehdottomasti jatkamaan. Uskoin silloin, etten taiteella pysty itseäni elättämään, hyviä on niin paljon. Se sitten jäi. Olen pitkään aikonut alkaa maalailemaan vaikka akvarelleja, saa nähdä nyt.
Kirppareita koluan minäkin, ja usein saatan jäädä pitkäksi aikaa jonkun esineen ääreen miettimään sen historiaa. Ihmettelen, kuinka ihmiset tavaroistaan raaskivat luopuakin, kun ei moniakaan saa enää mistään, jos katumapäälle tulee. Samoin tanssin katselu on terapeuttista. Katselin kuin huumaantuneena Sergein Polunin'n upeaa balettia Teemalta. Häikäisevää. Valtava tunnelataus kesti pitkään.
Niin! Miksi ihmeessä halusin näyttää kaikille että kyllä minä valtsikkaankin pääsen ja sieltä valmistun vaikka veri veti taiteisiin? Toisaalta jos olen tullut isääni niin tämä oli aika arvattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
En niin väitäkään. Moni haluaa telkkuun, ja on valmis ottamaan takkiinsa noilla pilkkahinnoilla. Pakko ei ole. Ei silti tarvitse hyväksikäyttää.
Olen yrittäjäluonne yrittäjäsuvusta, mutta en hyväksy tuollaista ryöstöä. Puoletkin voittoa on jo iso määrä, mutta parin sadan euron tavaroista tonni on härskiä. Ja koko ajan ahneus vaan kasvaa. Helikin kuikuilee tavaraa syynätessään leukapielet kireällä, ja pienet ja valppaat silmät vaan pyörivät päässä. En ole kateellinen heidän rosvoamistaan rahoista, tuo ahneus vaan raivostuttaa. Prosenttimyynti on muisto vaan.
Alkuaikoina oli vielä inhimilliset hinnat, ja lupsakka meininki, nyt ollaan koko ajan miettimässä "Mitähän tuosta oikein saisi"...
En ole jaksanut tai ennättänyt itse juurikaan katsomaan Huutokauppa keisarin (ja co) viimeisimpiä seikkailuja. - Mutta yleisemmin minusta on kiva, että tavara kiertää ja vanhan tavaran kaupasta ja jopa antiikin "huutamisesta" ja myymisestä on tullut ihan tavitsen juttu. - Ei sellainen, jota harjoitetaan suljettujen ovien takana, arvohuoneistoissa parempituloisten, elitisitisenä harrastuksena.. - Ja rahvaalle olisi vaihoehtona (likaiset)kirpparit.
Samaa mieltä. Rakastan antiikkia, ja itse tykkään sisustaa sekoittaen kauniita esineitä "vaikka Ikean joukkoon", jos nyt näin kärjistetysti voi sanoa. Kiertoon vaan, eipä siinä mitään, hienoa jos kaikki halukkaat saisivat nauttia ajan patinasta, vanhoista tavaroista, huonekaluista, mielenkiintoisista tarinoista, sotamuistoista ja mitä nyt on jälkipolville jäänytkään. Oma jälkikasvuni ei tunnu olevan yhtään kiinnostunut.
Sama täällä! Yliopistotutkinto suoritettu, töitä myyntikoordinaattorina yht jaksoksesi 10v ja sitä ennen monta työtä alalta kuin alalta. vaikka olen valt/ sos.psyk/sos. viestintä. Olin aina hyvä maalamaan ja kuviksen opettaja lukiossa ehdotti taiteen pariin.
Elämässä tapahtui vaikeita asioita joissa minä olin uhri. Pirstaloituin, ahdistuin, dg traumaattinen stressioireyhtymä johon haetaan nyt terapiaa.
Viihdyn hirveästi kirppareilla ja itselleni rakkaimmat tavarat ovat joko antiikkia tai taidetta.
Hienoa, että on tuollainen kanava purkaa mielen ahdistusta. Taiteelliset ihmiset ovat usein kovin herkkiä ja alttiita masennukselle yms. Kuvis minullakin aina kymppi ja kuvataidepiirissä piirsin hiilellä. Taiteilija-opettajani kehotti ehdottomasti jatkamaan. Uskoin silloin, etten taiteella pysty itseäni elättämään, hyviä on niin paljon. Se sitten jäi. Olen pitkään aikonut alkaa maalailemaan vaikka akvarelleja, saa nähdä nyt.
Kirppareita koluan minäkin, ja usein saatan jäädä pitkäksi aikaa jonkun esineen ääreen miettimään sen historiaa. Ihmettelen, kuinka ihmiset tavaroistaan raaskivat luopuakin, kun ei moniakaan saa enää mistään, jos katumapäälle tulee. Samoin tanssin katselu on terapeuttista. Katselin kuin huumaantuneena Sergein Polunin'n upeaa balettia Teemalta. Häikäisevää. Valtava tunnelataus kesti pitkään.
Niin! Miksi ihmeessä halusin näyttää kaikille että kyllä minä valtsikkaankin pääsen ja sieltä valmistun vaikka veri veti taiteisiin? Toisaalta jos olen tullut isääni niin tämä oli aika arvattavaa.
Älä! Toistaessasi tuon tajuan olevani naurettava. Ja sitähän minä todellakin olen! Naurettava!
Nauroitko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuo Uuraisten huutokaupparyöstäjä saisi tosiaankin painua sinne Fuengirolaan. Tulotiedoista selviää hyvin, kuinka paperirahaa on tullut. Kaksi kaiken kahmivaa mössykkää, ahneuden kiilto silmissään. Ja Markkukin alkanut käyttäytyä samalla tavalla.
Plaah. Ei heille kenenkään ole pakko myydä yhtään mitään. - Se mikä minusa on reilua on, etteivät he pidä myyntikohteillaan minkäänlaisia pohjahintoja; tosin kuin vaikka edellä mainittu Hagelstam. Ja luulaavsti lähes jokainen myyjä tietää tämän. - Jos uskoo saavansa paremman hinnan uoteistaan oisa kaua niin sekin on mahdollista; Ei Palsanmäillä ole pakko myydä yhtään mitään. MArkusta en nyt sano mitään.
En niin väitäkään. Moni haluaa telkkuun, ja on valmis ottamaan takkiinsa noilla pilkkahinnoilla. Pakko ei ole. Ei silti tarvitse hyväksikäyttää.
Olen yrittäjäluonne yrittäjäsuvusta, mutta en hyväksy tuollaista ryöstöä. Puoletkin voittoa on jo iso määrä, mutta parin sadan euron tavaroista tonni on härskiä. Ja koko ajan ahneus vaan kasvaa. Helikin kuikuilee tavaraa syynätessään leukapielet kireällä, ja pienet ja valppaat silmät vaan pyörivät päässä. En ole kateellinen heidän rosvoamistaan rahoista, tuo ahneus vaan raivostuttaa. Prosenttimyynti on muisto vaan.
Alkuaikoina oli vielä inhimilliset hinnat, ja lupsakka meininki, nyt ollaan koko ajan miettimässä "Mitähän tuosta oikein saisi"...
En ole jaksanut tai ennättänyt itse juurikaan katsomaan Huutokauppa keisarin (ja co) viimeisimpiä seikkailuja. - Mutta yleisemmin minusta on kiva, että tavara kiertää ja vanhan tavaran kaupasta ja jopa antiikin "huutamisesta" ja myymisestä on tullut ihan tavitsen juttu. - Ei sellainen, jota harjoitetaan suljettujen ovien takana, arvohuoneistoissa parempituloisten, elitisitisenä harrastuksena.. - Ja rahvaalle olisi vaihoehtona (likaiset)kirpparit.
Samaa mieltä. Rakastan antiikkia, ja itse tykkään sisustaa sekoittaen kauniita esineitä "vaikka Ikean joukkoon", jos nyt näin kärjistetysti voi sanoa. Kiertoon vaan, eipä siinä mitään, hienoa jos kaikki halukkaat saisivat nauttia ajan patinasta, vanhoista tavaroista, huonekaluista, mielenkiintoisista tarinoista, sotamuistoista ja mitä nyt on jälkipolville jäänytkään. Oma jälkikasvuni ei tunnu olevan yhtään kiinnostunut.
Sama täällä! Yliopistotutkinto suoritettu, töitä myyntikoordinaattorina yht jaksoksesi 10v ja sitä ennen monta työtä alalta kuin alalta. vaikka olen valt/ sos.psyk/sos. viestintä. Olin aina hyvä maalamaan ja kuviksen opettaja lukiossa ehdotti taiteen pariin.
Elämässä tapahtui vaikeita asioita joissa minä olin uhri. Pirstaloituin, ahdistuin, dg traumaattinen stressioireyhtymä johon haetaan nyt terapiaa.
Viihdyn hirveästi kirppareilla ja itselleni rakkaimmat tavarat ovat joko antiikkia tai taidetta.
Hienoa, että on tuollainen kanava purkaa mielen ahdistusta. Taiteelliset ihmiset ovat usein kovin herkkiä ja alttiita masennukselle yms. Kuvis minullakin aina kymppi ja kuvataidepiirissä piirsin hiilellä. Taiteilija-opettajani kehotti ehdottomasti jatkamaan. Uskoin silloin, etten taiteella pysty itseäni elättämään, hyviä on niin paljon. Se sitten jäi. Olen pitkään aikonut alkaa maalailemaan vaikka akvarelleja, saa nähdä nyt.
Kirppareita koluan minäkin, ja usein saatan jäädä pitkäksi aikaa jonkun esineen ääreen miettimään sen historiaa. Ihmettelen, kuinka ihmiset tavaroistaan raaskivat luopuakin, kun ei moniakaan saa enää mistään, jos katumapäälle tulee. Samoin tanssin katselu on terapeuttista. Katselin kuin huumaantuneena Sergein Polunin'n upeaa balettia Teemalta. Häikäisevää. Valtava tunnelataus kesti pitkään.
Niin! Miksi ihmeessä halusin näyttää kaikille että kyllä minä valtsikkaankin pääsen ja sieltä valmistun vaikka veri veti taiteisiin? Toisaalta jos olen tullut isääni niin tämä oli aika arvattavaa.
Jos on älyä, kannattaa sekin kanavoida tulevaisuuttaan varten. Jos olisit jättänyt tekemättä, katuisit ja vähättelisit itseäsi nyt. Ole terveesti ylpeä itsestäsi, mikään opiskelu ei ole turhaa. Hyvä koulutus sinulla. Taiteelle jää silti aikaa. Geenejä emme voi itse valitettavasti valita :D Hienoa, että voit nyt hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Helin "näkymättömät" olkaimet kun tatuointeja pitää esittää ja Aki kiskoo turvavyötä kokoajan käsivarteen ajaessa?
Mikä sinua vaivaa, kun moitit toista ihmistä? Älä edes vastaa. Uskon sinulla olevan pahoja ongelmia.
Tähän vielä se perus; Toivottavasti sinulla ei ole lapsia!
Nämä Akin kaksimieliset jarruraita, kakka, pissi jutut ei jaksa naurattaa yhtään ! Nehän naurattaa yleensä vain n. 5 vuotiaita tenavia. Todellakin ahneita on näistä ihmisistä tullut ja kusi noussu päähän niin että kohina kuuluu.