Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Annanko miehelle anteeksi?
20.11.2019 |
Silläkin uhalla että mut kyllä tunnistetaan tästä. En tiedä mitä tehdä.
Ollaan oltu miehen kanssa yhdeksän kuukautta yhdessä. Saatiin just hetki sit tietää, että meille tulee vauva. Alun epäröinnin ja harkinnan jälkeen päädyttiin lapsen pitämiseen, ja ollaan oltu tästä ihan onnemme kukkuloilla ja ehditty jo suunnitella tulevaa vauva-arkea.
Suhde oli alkuun todella myrskyisä, paljon riitaa ja eron uhka leijui ilmassa, kumpikaan ei oikein ottanut suhdetta tosissaan ja mustasukkaisuutta ja epäilyä oli etenkin mun puolelta paljon. Mies syytti mua epäileväisyydestä, kun monet riidat aiheutui siitä että pelkäsin edellisen suhteen traumojen myötä miehen pettävän. Mä myös itse muutamaan otteeseen humalassa hairahduin pussailemaan vieraan kanssa, mut myönsin nämä kaikki miehelle heti ja sain anteeksi. Kuitenkin viimeisen parin kuukauden aikana saatiin asiat vihdoin raiteilleen, asetuttiin aloilleen tosissaan ja tunteet syveni aidoksi rakkaudeksi. Erottu ei ikinä missään välissä, mut riitoja oli paljon ja mies usein uhkasi erolla. Sovittiin ne kuitenkin aina heti.
Nyt kuitenkin sain tietää, että mies on pettänyt ihan suhteen alussa, muutama viikko sen jälkeen kun oltiin alettu seurustelemaan virallisesti. Ei siis tapailun aikana, vaan sen jälkeen kun mies oli jo pyytänyt mua tyttöystäväkseen. Pettäminen ei ollut mikään kännilipsahdus tai entinen kumppani, vaan oli työpaikaltaan löytäneelle nuorelle tytölle ehdottanut päiväsaikaan kahvitteluja, ja se oli johtanut sitten minun mieheni aloitteesta seksiin.
Mulle pahinta on se, että tää asia on salattu multa koko suhteen ajan. Voisin antaa anteeksi pettämisen, mut entä toi asiasta järjestelmällisesti valehtelu? Ja mun syyllistäminen, kun en ole luottanut, oon kuulemma vaan ollut hullu psyko ja epäluotettava itse. Kaikki mitä ollaan rakennettu, perustuu valheelle. Oon vihainen siitä, ettei mulle ole annettu mahdollisuutta tehdä sitä valintaa, jatkaako miehen kanssa. Ei oltaisi muutettu yhteen eikä todella laitettu tätä vauvaa alulle, mikäli olisin tiennyt. Kaiken lisäksi oltaisiin muuttamassa nyt kuun lopussa uuteen asuntoon joka on mun nimissä, joten jos erotaan niin mies jää asunnottomaksi ellei keksi itselleen viikossa kämppää.
Mitä tekisitte tässä tilanteessa? Onko mun enää syytä antaa anteeksi? Mitä teen raskauden suhteen? Abortti tuntuu todella vaikealta tehdä sen jälkeen kun vauvasta on jo iloittu, mutta en usko pystyväni siihen yksin eikä ole reilua lapselle, että koen hänen muistuttavan myrkyllisestä isästään. Rakastan miestä ja haluaisin jatkaa siitä mihin jäätiin, mut en tiedä tulenko pääsemään tästä yli. Mies lupaa kuuta taivaalta ja vaikuttaa aidosti katuvalta, mutta tiedä häntä. Pettämistä selittää sillä, ettei nähnyt meidän suhteella mitään tulevaisuutta kuitenkaan ja epäili sen päättyvän joka tapauksessa eroon (alun hankaluuksien vuoksi). Valehtelua taas sillä, että tajusi pettämisen jälkeen kuinka paljon musta pitääkään, ja itsekkäästi ei halunnut menettää mua ja riskeerata meidän suhdetta kertomalla.
Koko lähipiiri huutaa et jätä se narsistinen sika. En tiiä pystynkö antaa sit kuitenkaan anteeks tai luottaa ettei tää toistuis, tällä hetkellä ajatukset liian sekasin ja liian kiireellä joutuu tekee isoja päätöksiä, muutto ja abortti jne. Samalla pelottaa yksin jääminen ja se, että eron lisäksi joudun surra menetettyä lasta, ja se kaikki vaan tuntuu liian musertavalta.
Kommentit (21)
Kokonaisuudessaan suhteenne alku vaikuttaa niin huteralta, että ei tuohon ainakaan lasta kannata tehdä. Eihän tuollainen touhu ole vakaa alusta lapsen kasvaa. Jos jo ensimmäiset kuukaudet menee riidellessä ja toisia vikitellessä, niin miten sen voisi kuvitella siitä seestyvän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jäisi suhteeseen enkä todennäköisesti jatkaisi raskautta.
Kauheeta, mikä tilanne! Vaikeaa antaa ohjetta, miten toimia, mutta pahaltahan tuo tilanne vaikuttaa. Yksi vaihtoehto olisi pitää lapsi, mutta erota miehestä ja harjoitella elämää lapsen kanssa kaikessa rauhassa. Päätös on sinun, ja varmasti vaikea!
Raskaitä päätöksiä on tehtävä nyt, jotta elämäsi olisi myöhemmin parempaa. Suosittelen ehdottomasti eroa siitä siasta. Abortin suosittelen tekemään myös, ehdit kyllä löytää kunnon miehen, jonka kanssa saat toivottuja lapsia.
Vauva parka, mitkä vanhemmat... molemmat. Teidän pitäisi aikuistua. Eipä muuta sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa todella siltä että jos jäät suhteeseen miehen kanssa, on varmasti ongelmia tiedossa, hän ei ole luotettava ja lähipiirikin on varoittanut sinua, he näkevät jotain mitä sinä et ehkä rakastuneiden linssien läpi näe. Ymmärsinkö oikein että hän on sanonut sinua myös psykoksi? Jos on niin juokse! Mitä todennäköisemmin hän on sitä itse. Haluatko tulla haukutuksi ja petetyksi jatkossakin? Jos et niin jätät miehen. Tiikeri ei raidoistaan pääse, ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut ihan loppuun, mutta olen nainen ja alkaessani tapailla nykyistä miestäni, aivan tapailun alussa, päädyin lievässä humalassa sänkyyn vieraan miehen kanssa kerran. Kaverini sen itseasiassa miehelle lipsautti, mutta paniikissa kielsin sen. Raukkamaista kyllä, olen. Vielä noin puolen vuoden jälkeen mies sanoi, että antaisi anteeksi, että emmehän vielä tunteneetkaan silloin, mutta kielsin taas koska mistä minä olisin voinut tietää miehen oikeaa reaktiota. Mielestäni se oli niin typerä juttu, ettei sen vuoksi kannattanut alkaa särkemään sydämiä. Mies uskoi enkä ikinä aio kertoa tuosta kännipanosta. Jos joku vaivaantui niin käytin kondomia sen yhden kerran. Ei tuollaista vaan uskalla menettämisen pelossa kertoa jos on mokannut, kaikkihan me teemme virheitä. Suhde voi kyllä perustua luottamukseen ja kunnioitukseen vaikka ei antaisi kumppaninsa menettää sitä luottamusta kertomalla jotain aivan älyttömän typerää asiaa. Minusta. Kadun sitä kuitenkin enkä ole mikään hairahtajatyyppi noin yleisesti, en ole ikinä sen jälkeen pettänyt ja väitän, että tämän kokemuksen myötä kynnykseni siihen on hyvin korkea koska pelkään kumppanini loukkaamista yli kaiken. Tällä perusteella sanoisin, että älä nyt stressaa kummemmin vaan pysykää suunnitelmassa ja rakastakaa toisianne. Toivottavasti sinuunkin voi luottaa. Onnea tulevasta vauvasta!
Kyllä parisuhteen tulisi edes alkuvaiheessa olla onnen huumaa kun ollaan rakastuneita.
Suhde ei kuulosta tasapainoiselta. En luottaisi mieheen enää. Hän ei osoittanut riitojenne ja epäilystesi aikana olevansa kunnollinen ja luotettava mies, päinvastoin.
Kuulostaa hyvin lapselliselta mieheltä. Jos jäätte yhteen ja pidätte lapsen, suhteenne ei todellakaan tule paranemaan siitä kun lähtökohta on tuollainen.
Arki pienen lapsen kanssa on erittäin haastavaa ja se haastaa tasapainoiset ja onnellisetkin pariskunnat.
On selvää että ongelmanne tulevat jatkumaan jatkossakin. Olet sitten stressaantunut, väsynyt äiti. Siihen en ota kantaa, kannattaako lapsi pitää.
Mutta itse en pystyisi olemaan onnellinen sinun tilanteessasi kun tiedän, etten ollutkaan miehelle ainoa nainen.
Pettäminen tulee takuulla toistumaan miehen osalta jos suhteen alkuvaiheessa jo sellaista harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva-arki on niin raskasta, että hän tulee syyttämään sua milloin räyhäämisestä, nalkutuksesta tai siitä että epäilet ilman mitään syytä olet siis psyko. Sitte ottaa oikeudekseen lähtee "jätkien kanssa kaljalle" ja siitä saat syyttää vain itseäsi. Jäät yksin vauvan kanssa. En tiedä tietenkään satavarmasti että näin käy, mutta kertomasi perusteella hyvin todennäköistä. Hän ei kertonut siitä pettämisestä ihan samasta syystä kuin muutkin, valehtelee. Ja lisää tulee. Pidä lapsi, jos olet jo valmistautunut äidiksi. Hanki tukiverkot että pärjäät yksinhuoltajana. Olisi tuon raskauden kanssa kyllä voinut odottaa. Lapsi ei ole suhteen parantaja tai pelastaja
Vierailija kirjoitti:
Juokse pakoon.
Tuosta ei seuraa mitään hyvää.
Itseään ap ei pääse pakoon, se on se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä parisuhteen tulisi edes alkuvaiheessa olla onnen huumaa kun ollaan rakastuneita.
Suhde ei kuulosta tasapainoiselta. En luottaisi mieheen enää. Hän ei osoittanut riitojenne ja epäilystesi aikana olevansa kunnollinen ja luotettava mies, päinvastoin.
Kuulostaa hyvin lapselliselta mieheltä. Jos jäätte yhteen ja pidätte lapsen, suhteenne ei todellakaan tule paranemaan siitä kun lähtökohta on tuollainen.
Arki pienen lapsen kanssa on erittäin haastavaa ja se haastaa tasapainoiset ja onnellisetkin pariskunnat.
On selvää että ongelmanne tulevat jatkumaan jatkossakin. Olet sitten stressaantunut, väsynyt äiti. Siihen en ota kantaa, kannattaako lapsi pitää.
Mutta itse en pystyisi olemaan onnellinen sinun tilanteessasi kun tiedän, etten ollutkaan miehelle ainoa nainen.
Pettäminen tulee takuulla toistumaan miehen osalta jos suhteen alkuvaiheessa jo sellaista harrastaa.
No ei välttämättä, voi olla, että pettäjä on ollut läheisyyden kaipuinen luuseri eikä mikään tunteeton panija silloinkin kun on tuon kerran mokannut. Ehkä hän oli sellaisessa tilanteessa, että olisi kelvannut kuka vain joka hänet huolii, sitten ap:n kanssa tunteet alkoivatkin syvenemään eikä kehdannut kertoa millainen epätoivoinen surkimus on ollut.
Eihän sitä tiedä, eri asia tietenkin on jos mies salaa muutakin kuin tuon yhden kerran.
Mekin saimme lapsia verrattain nopealla tahdilla mieheni kanssa, tulin raskaaksi noin vuosi tapaamisestamme ja läheinen perhe-elämä on ollut juuri se juttu minulle ja tunneyhteys on todellakin asia, jota haluan eniten seksissä. Kunhan pidätte vain huolen kommunikoinnin sujumisesta pikkulapsiaikana niin ette ajaudu erillenne. Se on suurin syy siihen miksi ihmiset kyllätyvät puolisoihinsa lapsiarjessa ja alkavat etsiä lohtua muualta kun "kumppani ei ymmärrä". Tietenkin se vaatii sen, että molemmat yrittävät aina ja parhaansa mukaan ymmärtää ja rakastaa toista.
Peloissaan ihmiset haluavat ajatella asioista älyttömän mustavalkoisesti, mutta kovin sävykästähän tämä elämä on. Ehkä raskaana olevan ap:n kannattaisi kuitenkin käydä keskusteluja miehensä kanssa eikä palstamammojen. Et todellakaan suorilta käsin jätä sitä sikaa, rakastamaasi miestä ja lapsesi isää! Mietit ihan itsenäisesti onko suhteenne hyvä, rakastatteko toisianne ja oletko valmis antamaan anteeksi. Sukulaisten huoli on kyllä hälytysmerkki, muttei 100 %:n varmuudella totuus, voivat hekin nähdä vain omat traumansa.
Siitä lähtisin, että puhuisin miehen kanssa. Sinulla näyttäisi tuo mustasukkaisuus olleen ongelma jo ennen kun kuulit miehen törppäilleen tutustumisvaiheessa. Kumpikinhan te riitelitte alkuvaiheessa. Kannattaakin hoitaa oma pää kuntoon ja miettiä kestääkö elämää miehen kanssa jos joka tapauksessa aina epäilee pahinta. Silloin ei varmaan kaanata jatkaa suhdetta. Jos taas pystyy luottamaan mieheen ja itseensä ja nauttimaan läheisyydestä niin silloin kannattaa yrittää yhdessä. Kannattaa ehkä miettiä niinkin, että mahdollisista vastoinkäymisistäkin sitten selviää, ei pidä jäädä maahan makaamaan jos jotain tapahtuu. Mieti itsellesi suunnitelma B, C ja D valmiiksi vaikka yritätkin A:ta.
/5
^Eikun 9, siis kommentoin tuon 9 aiemmin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä pysty enää siihen luottamaan. Eikä sun pitäiskään. Järki käteen ja irti miehestä. Pidä lapsi yksin jos todella TODELLA haluat ja koet 100% varmuudella pärjääväsi.
Jos haluat vauvan pitää, niin varaudu ihan tosissasi yksinhuoltajuuteen.
Kirjoituksesi perusteella liitto ei kovin kauan kestä.
Mutta ihan kysymykseen, niin toki antaisin anteeksi teon, Tai siinä ei edes ole mitään anteeksiannettavaa, koska tapahtunut ennen sitoutumistanne. Mutta valehtelu on aina huono merkki. Valehtelee tulevaisuudessakin ja koskaan et voi luottaa.
Sinä AP eli Ilta-paskan toimittaja hei! Tää provo on ollu täällä ennenkin. Keksi uusi ja parempi.
Ei se suhde ainakaan parane. Hankkiudu eroon siitä viivasta tikussa. Toimintaa nyt hyvä nainen. Arvosi on täysi 0 kun yh elämä oottaa, eikä toi äijä ole se oikea kumppani sulle.
Pidä lapsi vaikka miten paljon hän muistuttaisikin sinua petollisesta sikaisästään.
T. Päivi
Vierailija kirjoitti:
Ei se suhde ainakaan parane. Hankkiudu eroon siitä viivasta tikussa. Toimintaa nyt hyvä nainen. Arvosi on täysi 0 kun yh elämä oottaa, eikä toi äijä ole se oikea kumppani sulle.
Täysi 0 jollekin, mutta täysi 10 toiselle. Tärkeintä on se mikä lapsen arvo on ap:lle eikä se, mikä hänen arvonsa on palstamammalle.
Alue: Aihe vapaa
Juokse pakoon.
Tuosta ei seuraa mitään hyvää.