Mistä on peräisin käsitys, että esim. kouluruoissa ei ollut juurikaan liharuokia esim. 70-luvulla?

Verilettuja ja rössypottuja oli myös, taisi olla 80-luvullakin. Rössypotut on tehty veripaltusta, perunasta ja sianlihasta.

Vierailija kirjoitti:

Kasvissyöjiä on ollut Suomessakin jo pitkään. Minun mummoni setä oli kasvissyöjä ja hän oli syntynyt 1800-luvulla. Hän käytti kyllä hunajaa, ja mummonperintönä mulle on siirtynyt tapa juoda haaleaa hunajavettä flunssaan. Isoisosetä oli "teosofi", kovin innostunut luontaislääkinnästä ja kuului johonkin kasvissyöjien yhdistykseen jo 1910-luvulla.

Haa! :) Toinen mummoni oli syntynyt 1910-luvulla myös ja hän oli 'tolstoilainen' kasvissyöjä. Syntyisin Pohjois-Pohjanmaalta, jossa oli tuolloin todella hankala olla vegetaristi - vaati jatkuvaa työtä ja miettimistä (olettaisin). Kaikki piti itse viljellä, mitä halusi syödä. Hän käytti myös hunajaa ja joskus maitoakin, ei ollut siis vegaani. Tuotakin kovin ihmeteltiin naapureissa.  On mukava jatkaa tuolla linjalla, enpähän ole ensimmäinen suvussa.

Kouluruokailusta: itse 1960 - 1970-lukujen koululaisena meidän alueen kouluissa lihaa näki ehkä 1 - 2 kertaa viikossa (kanaviillokki, hernekeitto), sisäelin- ja veriruokia oli usein (veriletut, maksakastike) toisena 'liha'päivänä. Makkaraa oli tarjolla erittäin harvoin, ehkä kerran kahdessa kuukaudessa ja se oli makkarakastiketta (kaksi lenkkimakkarasiivua + kauhallinen ruskeaa kastiketta aivan loistavan perunamuussin kanssa). Kalaa oli tarjolla todella harvoin, pakastekalakeittoa tai paistettua pakastekalaa, se oli kyllä minusta todella hyvää. Yleensäkin pidin kouluruuasta, taisi olla aina lapsena nälkä. 

Komppaan myös edellistä kirjoittajaa siinä, että kouluruokien laatu, koostaminen ja ruokalistat olivat alueellisesti kovin erilaiset. Maaseutukouluissa ostettiin mm. perunoita lähituottajilta jne.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla kouluruokailun piirissä olevat ihmiset ovat nyt kahdeksan/yhdeksänkymppisiä. Heidän lapsensa ovat meidän 70-luvulla syntyneiden vanhempia.

Ja he totta totisesti tottuivat liharuokaan, eivätkä siitä halua luopua. Sanaa vegaani ei oltu koskaan kuultukaan ja kasvissyöjä oli epäilyttävä friikki. Joka aterialla laitettiin lihaa ja puolivalmisteiden kehittyminen teki siitä entistä helpompaa.

Liha todella vallitsi 60/70/80/90 ja 2000 luvun alkua.

Miten niin oli?

Onhan se edelleenkin epäilyttävä.

Meillä oli koulussa 70-80-luvulla kaksi kasvisruokaa ja kun ruokalista oli 5 viikon mittainen, niin niitä oli siis kumpaakin kerran viidessä viikossa. Toinen oli pinaattikeitto ja toinen oli ohrapuuro. Molemmat tosi hyviä ruokia, puuron kanssa oli ihanaa marjasysteemiä ja pehmeää leipää + kinkkua, jota kotona ei ollut koskaan, suuressa perheessä oli aina vain lauantaimakkaraa. PInaattikeiton kanssa oli kanamuna ja karjalanpiirakka. Tykkäsin melkein kaikista kouluruuista, vain tilliliha oli ällöttävää ja veripalttukin aika pahaa.

90-v äitini kävi koulua 30-40-luvulla. Muistaa vieläkin viikon ruokalistan, joka oli ainakin kansakouluajan koko ajan sama: 

ma: perunat ja ruskea kastike

ti: lihakeitto (paljon läskiä)

ke: perunamuusi

to: perunat ja läskikastike

pe: perunat ja maitokastike

la: ruis- tai ohrajauhopuuro

leipä päällyksineen ja maito piti olla kotoa, monilla ei ollut

Ja tämän katsoin äitini minulle antamasta reseptivihosta, johon hän oli kirjoittanut ruokalistan ylös ollessaan ns. jatkokursseilla, jossa tytöille opetettiin ruuanlaittoa ja kodinhoitoa

Meille on siis valehdeltu, että ennen ei syöty lihaa.

Kiitos ap että toit totuuden julki.

Isoissa kouluissa täällä Stadissa oli omat keittolat - niiden  l ihavat  keittäjät vei suurimman osan lihoista kotiinsa.

Lihapullia sai vain 4 kpl per kakara.

Makaronilaatikossa oli pientä harmaata murua siellä täällä.

Kalakeitossa oli perunaa ja maitoa - ei paljon muuta.

Sama juttu kaikissa muissakin ruuissa.

Tillilihassa oli lihaa, mutta se oli pilattu järkyttävällä, harmaalla limakastikkeella..

Laitoskeittiöistä kaikkein paras ruoka - jos ei oteta nyt huomioon Finnairin superhyviä ruokalanruokia 80-luvulla - oli armeijassa Korialla aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

90-v äitini kävi koulua 30-40-luvulla. Muistaa vieläkin viikon ruokalistan, joka oli ainakin kansakouluajan koko ajan sama: 

ma: perunat ja ruskea kastike

ti: lihakeitto (paljon läskiä)

ke: perunamuusi

to: perunat ja läskikastike

pe: perunat ja maitokastike

la: ruis- tai ohrajauhopuuro

leipä päällyksineen ja maito piti olla kotoa, monilla ei ollut

Ja tämän katsoin äitini minulle antamasta reseptivihosta, johon hän oli kirjoittanut ruokalistan ylös ollessaan ns. jatkokursseilla, jossa tytöille opetettiin ruuanlaittoa ja kodinhoitoa

Paljon läskiä on sitä että ennen sikaan jalostettiin mahdollisimman paksu läskikerros. Läskissä kun on energiaa paljon.

Läskikastike taas on siankylkeä. Nykyajan kaupan pekoniviipaleet on tätä "läskikastike" tavaraa. 

Vierailija kirjoitti:

Meille on siis valehdeltu, että ennen ei syöty lihaa.

Kiitos ap että toit totuuden julki.

Nykyään sitä lihaa syödään tilastollisesti moninkertaisesti enemmän ja kuvitellaan kasvisruuan olevan jotenkin uusi ilmiö.

Suomi on sotinut ja luonut korkean elintasonsa perunan ja rukiin voimalla.

Elintarvikkeiden tuonti vapautui vasta 60-luvulla ja silloinkin tuotiin vain hedelmiä lähinnä appelsiinejä.