Lue keskustelun säännöt.
Mikä vaivaa? Yhtäkkiä minusta on tullut kännissä kauhea kompulsiivinen valehtelija
13.11.2019 |
Normaalisti selvin päin en valehtele paljon, koska olisi niin noloa jäädä siitä kiinni. Kännissä keksin ihme juttuja, ei siis edes mitään mieltäylentäviä ja hetken päästä vielä saatan sanoa, että toi ei muuten ollut totta toi tarina mitä äsken kerroin. Jutut on joko ihan turhia valheita, tyyliin kävin ärrällä tänään tai sitten sellaisia mitkä ei ainakaan esitä minua parhaassa valossa. En siis väitä, että minulla on uusi parempi palkka vaan vaikka että kaverini on haukkunut minua rumasti.
Tätä on nyt ollut pari kertaa kaatokännien yhteydessä. Noloa on, varsinkin kun itse paljastan itseni heti kun tajuan satuilleeni. Pysyisin edes niissä tarinoissa sitten...
Kommentit (21)
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Eli olenko jollain tavalla alkoholisoitunut jo vähän, kun valehtelua on alkanut esiintyä? En ennen ollut tällainen, tai ei ole ainakaan muistoja siitä. Ap
Ajatteletko valehtelevasi silloin kun valehtelet, vai tuntuvatko asiat tosilta? Onko valehtelu olevinaan hauskaa, vai mikä pointti siinä on ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Eli olenko jollain tavalla alkoholisoitunut jo vähän, kun valehtelua on alkanut esiintyä? En ennen ollut tällainen, tai ei ole ainakaan muistoja siitä. Ap
Ehkä olet alkoholisoituneempi kuin myönnät. Kaikille on oma henkilökohtainen kipuraja sillä missä on ylitys tullut, vaikka on nämä yleisetkin rajat määritelty. Yksilötasolla ja perussairaudet niin tunnistetut kuin piilevät huomioiden, tilanne voi olla aivan eri.
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko valehtelevasi silloin kun valehtelet, vai tuntuvatko asiat tosilta? Onko valehtelu olevinaan hauskaa, vai mikä pointti siinä on ?
No kyllä jollain tasolla tajuan valehtelevani, ajattelen kai jotenkin, että tämä valhe on harmiton, en voi jäädä kiinni mutta saa minut vaikuttamaan kiinnostavammalta/saan huomiota/jotain. Hetken päästä se kaduttaa (jos muistan) ja pelkään jääväni kiinni sittenkin, joten tunnustan heti valehdelleeni. Hieno logiikka! Esimerkiksi uutta ammattia en itselleni yleensä keksi, koska se on liian iso valhe. Sitten toiseksi saatan esimerkiksi suurennella huumorin varjolla, että kärsin köyhyydestä, minulla oli huono lapsuus tai olen todella yksinäinen. Oikeasti asiat ei mitenkään niin huonosti ole, että kannattaisi valittaa. Ajattelen ehkä, että ihmiset voi sitten ajatella että ehkä sillä on ollut rankkaa ja siksi käyttäytyy ihan kummallisesti...Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös pariin kertaan törmännyt tälläiseen, tai lähinnä että puhunut jotain ihan sekavaa mikä ei pidä edes paikkansa, siis ihan ajattelematta, sitten hetken päästä "mitä v ittua mahdoin juuri selittää" eli ihan niinkun valheita, mutta ei tietoisesti. Kännissä myös
Itsellä samaa, mitään varsinaista selitystä ei ole, mutta nyt ajattelen, että se saattaisi johtua keskittymisvaikeuksista, joita alkoholi jo pienissäkin määrin pahentaa.
Eli jo normaalisti hatkitsematon puhe muuttuu alkoholin vaikutuksesta vapaasti assosioivaksi tajunnanvirraksi, sen lisäksi väärinymmärrysten määrä kasvaa jne.
Mitenhän sen sanoisi.. Aiemmin pidin itseäni valehtelijana kännissä, nyt ajattelen, että kyse ei ole valehtelusta sellaisenaan miten se yleensä käsitetään eli tietoisena vääristelynä. Ennemmin estotonta tajunnanvirtaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Eli olenko jollain tavalla alkoholisoitunut jo vähän, kun valehtelua on alkanut esiintyä? En ennen ollut tällainen, tai ei ole ainakaan muistoja siitä. Ap
Ehkä olet alkoholisoituneempi kuin myönnät. Kaikille on oma henkilökohtainen kipuraja sillä missä on ylitys tullut, vaikka on nämä yleisetkin rajat määritelty. Yksilötasolla ja perussairaudet niin tunnistetut kuin piilevät huomioiden, tilanne voi olla aivan eri.
Siinä ei ole ongelmaa, että voin olla juomatta monta viikkoa ja voin säilyttää alkoholia kaapissa ilman, että tekisi mieli juoda. Usein myös juon vaan yhtenä päivänä ja kärsin sitten krapulat. Mutta kertajuomisessa määrä voi olla suuri ja lopetan vasta aamuyöllä. Ei musta edes tunnu että olisin kovin kännissä, huomaan sitten jälkeenpäin että kontrollia ei hirveästi ole ollut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Itsellä samaa, mitään varsinaista selitystä ei ole, mutta nyt ajattelen, että se saattaisi johtua keskittymisvaikeuksista, joita alkoholi jo pienissäkin määrin pahentaa.
Eli jo normaalisti hatkitsematon puhe muuttuu alkoholin vaikutuksesta vapaasti assosioivaksi tajunnanvirraksi, sen lisäksi väärinymmärrysten määrä kasvaa jne.
Mitenhän sen sanoisi.. Aiemmin pidin itseäni valehtelijana kännissä, nyt ajattelen, että kyse ei ole valehtelusta sellaisenaan miten se yleensä käsitetään eli tietoisena vääristelynä. Ennemmin estotonta tajunnanvirtaa tms.
Joo. Itsellä asiaan ehkä sekoittuu jotain ahdistusoireita - viimeksi baarissa oli kaksi porukkaa jonka seurassa olin ja sitten aloin yhtäkkiä pelätä, että jos nää kaks porukkaa törmää, niin sitten selviää että olen selittänyt eri jutut itsestäni... Todennäköisesti parempi tulos olisi etten olisi myöntänyt pieniä valheitani, ei niistä suurta numeroa olisi tullut enkä varmaan olisi jäänyt edes kiinni. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla loppui hauskuus alkoholin käytöstä kokonaan. Ensin ei mennyt päähän ollenkaan ja sitten hetken päästä meni filmi lähes kokonaan poikki. Ja aamulla hävetti kaikki typerä mitä oli sanonut ja postannut. Se semmoinen kiva nousu ja sopiva hutikka jotenkin lyheni ja lyheni ja sitten katosi lähes kokonaan. Totesin että turhaa hommaa ja nyt en ole kuukausiin juonut ollenkaan. En minä sen kummemmin ole päättänyt raitistua tai absolutistiksi heittäytyä, ei vaan ole napannut enää ja on sitten jäänyt. Kai se ihan hyväkin on kun vuosia tuli otettua vähintään kahtena päivänä viikossa ja ei ole jäänyt tissutteluun juuri koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Eli olenko jollain tavalla alkoholisoitunut jo vähän, kun valehtelua on alkanut esiintyä? En ennen ollut tällainen, tai ei ole ainakaan muistoja siitä. Ap
Ehkä olet alkoholisoituneempi kuin myönnät. Kaikille on oma henkilökohtainen kipuraja sillä missä on ylitys tullut, vaikka on nämä yleisetkin rajat määritelty. Yksilötasolla ja perussairaudet niin tunnistetut kuin piilevät huomioiden, tilanne voi olla aivan eri.
Siinä ei ole ongelmaa, että voin olla juomatta monta viikkoa ja voin säilyttää alkoholia kaapissa ilman, että tekisi mieli juoda. Usein myös juon vaan yhtenä päivänä ja kärsin sitten krapulat. Mutta kertajuomisessa määrä voi olla suuri ja lopetan vasta aamuyöllä. Ei musta edes tunnu että olisin kovin kännissä, huomaan sitten jälkeenpäin että kontrollia ei hirveästi ole ollut. Ap
Ei ihmisestä alkoholistia tee se kuinka usein juo, vaan se kuinka paljon juo silloin kun juo. Juoppo voi olla juomatta vaikka 30 vuotta, mutta alkoholismi ei mihinkään häviä, kun kerran on itsensä alkoholisoitumaan päästänyt. Juopon on vaikea lopettaa kahden tai kolmen kaljan jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Up
Kompulsiivinen? Oletko joku mielenterveyteen syventyvä lähäriopiskelija?
Observoi käytöstäsi ja juo vähän vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Eli olenko jollain tavalla alkoholisoitunut jo vähän, kun valehtelua on alkanut esiintyä? En ennen ollut tällainen, tai ei ole ainakaan muistoja siitä. Ap
Sulle on tullut pysyviä vaurioita aivoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juopot on valehtelijoita. Valehtelu ja tarinointi pahenee mitä alkoholisoituneemmaksi ihminen tulee.
Eli olenko jollain tavalla alkoholisoitunut jo vähän, kun valehtelua on alkanut esiintyä? En ennen ollut tällainen, tai ei ole ainakaan muistoja siitä. Ap
Ehkä olet alkoholisoituneempi kuin myönnät. Kaikille on oma henkilökohtainen kipuraja sillä missä on ylitys tullut, vaikka on nämä yleisetkin rajat määritelty. Yksilötasolla ja perussairaudet niin tunnistetut kuin piilevät huomioiden, tilanne voi olla aivan eri.
Siinä ei ole ongelmaa, että voin olla juomatta monta viikkoa ja voin säilyttää alkoholia kaapissa ilman, että tekisi mieli juoda. Usein myös juon vaan yhtenä päivänä ja kärsin sitten krapulat. Mutta kertajuomisessa määrä voi olla suuri ja lopetan vasta aamuyöllä. Ei musta edes tunnu että olisin kovin kännissä, huomaan sitten jälkeenpäin että kontrollia ei hirveästi ole ollut. Ap
Ei ihmisestä alkoholistia tee se kuinka usein juo, vaan se kuinka paljon juo silloin kun juo. Juoppo voi olla juomatta vaikka 30 vuotta, mutta alkoholismi ei mihinkään häviä, kun kerran on itsensä alkoholisoitumaan päästänyt. Juopon on vaikea lopettaa kahden tai kolmen kaljan jälkeen
No eiköhän aika monien ihmisten ole vaikea lopettaa kahden tai kolmen jälkeen. Ja mennään "yhdelle" on ihan yleinen läppä. Eikä se mullekaan mitenkään vaikeaa ole, jos olen tilanteessa jossa on sopivaa ottaa vain pari. Mutta yleensä baarissa menee siihen, että juodaan aika paljon, kun se on sosiaalisesti hyväksyttyä siellä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla loppui hauskuus alkoholin käytöstä kokonaan. Ensin ei mennyt päähän ollenkaan ja sitten hetken päästä meni filmi lähes kokonaan poikki. Ja aamulla hävetti kaikki typerä mitä oli sanonut ja postannut. Se semmoinen kiva nousu ja sopiva hutikka jotenkin lyheni ja lyheni ja sitten katosi lähes kokonaan. Totesin että turhaa hommaa ja nyt en ole kuukausiin juonut ollenkaan. En minä sen kummemmin ole päättänyt raitistua tai absolutistiksi heittäytyä, ei vaan ole napannut enää ja on sitten jäänyt. Kai se ihan hyväkin on kun vuosia tuli otettua vähintään kahtena päivänä viikossa ja ei ole jäänyt tissutteluun juuri koskaan.
Filmin poikkimeneminenkään ei ole mikään normaali ilmiö vaan kertoo jo aivojen riippuvuudesta ja kuuluu edistyneeseen alkoholismiin.
Tein pari testiä netissä ja niistä tuli molemmista tyyliin Moderate Alcohol Problem. Eli siinä rajalla alkaa olla, että voisi alkaa huolestua. Taidan ensi kerralla kokeilla miltä se tuntuu ottaa vain muutama, tarkasti päättää etukäteen se määrä. Nyt olen vaan antanut mennä niin paljon kuin tuntuu hyvältä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla loppui hauskuus alkoholin käytöstä kokonaan. Ensin ei mennyt päähän ollenkaan ja sitten hetken päästä meni filmi lähes kokonaan poikki. Ja aamulla hävetti kaikki typerä mitä oli sanonut ja postannut. Se semmoinen kiva nousu ja sopiva hutikka jotenkin lyheni ja lyheni ja sitten katosi lähes kokonaan. Totesin että turhaa hommaa ja nyt en ole kuukausiin juonut ollenkaan. En minä sen kummemmin ole päättänyt raitistua tai absolutistiksi heittäytyä, ei vaan ole napannut enää ja on sitten jäänyt. Kai se ihan hyväkin on kun vuosia tuli otettua vähintään kahtena päivänä viikossa ja ei ole jäänyt tissutteluun juuri koskaan.
Filmin poikkimeneminenkään ei ole mikään normaali ilmiö vaan kertoo jo aivojen riippuvuudesta ja kuuluu edistyneeseen alkoholismiin.
Kyllä vähemmän kokeneellakin voi mennä muisti, jos juo liikaa mutta ei sammu. Mutta eihän se hyvä merkki ole jos usein menee filmi poikki -Ap
Aikuinen ihminen ei tänäpäivänä ole kuin lähinnä vahingossa humalassa jollei sitten ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko valehtelevasi silloin kun valehtelet, vai tuntuvatko asiat tosilta? Onko valehtelu olevinaan hauskaa, vai mikä pointti siinä on ?
No kyllä jollain tasolla tajuan valehtelevani, ajattelen kai jotenkin, että tämä valhe on harmiton, en voi jäädä kiinni mutta saa minut vaikuttamaan kiinnostavammalta/saan huomiota/jotain. Hetken päästä se kaduttaa (jos muistan) ja pelkään jääväni kiinni sittenkin, joten tunnustan heti valehdelleeni. Hieno logiikka! Esimerkiksi uutta ammattia en itselleni yleensä keksi, koska se on liian iso valhe. Sitten toiseksi saatan esimerkiksi suurennella huumorin varjolla, että kärsin köyhyydestä, minulla oli huono lapsuus tai olen todella yksinäinen. Oikeasti asiat ei mitenkään niin huonosti ole, että kannattaisi valittaa. Ajattelen ehkä, että ihmiset voi sitten ajatella että ehkä sillä on ollut rankkaa ja siksi käyttäytyy ihan kummallisesti...Ap
Jollakin tapaa silti suloista, että känninen minäsi haluaa vaikuttaa mielenkiintoisemmalta valehtelemalla käyneensä ärrällä.
Up