Mistä ruuista/juomista tahtoisit tykätä muttet tykkää?

Kala

Korianteri. Olen niitä, joiden mielestä se maistuu saippualta.

Vuohenjuustoa olen yrittänyt opetella syömään. Ei vaan uppoa (jännä, miten kuitekin vuohenmaidosta tehty feta sitten menee).

Punaviini, ei vaan uppoa, ei sitten millään

Kauramaito, haluaisin vegaanisuuden takia käyttää sitä kahvin seassa mieluummin kun oikeaa maitoa mutta en tykkää siitä kauraisesta mausta kahvissa.

Sushi! Tuntuu että kaikki lähipiirissä rakastaa sitä ja haluais aina vaan mennä sushille, ja mä olen aina este sille.

Viini.

Nuorena aikuisena hävetti kun itse vetelin sidukkaa etkoilla kun muut joi (halvinta kyykky)viiniä muka niin hienoina. Nyt ihan ”oikeana aikuisena” ärsyttää sama asia. Olisi kiva hienoilla päivällisillä tai vaikka ravintolatreffeillä kyetä juomaan muutakin kuin vettä koska enää en sitä siideriä kehtaa aterian kylkeen ottaa.

Olen myös saanut tämän takia niin monia kommentteja raskausepäilystä, tiukkapipoisuudesta ja minua on myöskin luultu uskovaiseksi ja alkoholistiksi.

Riista. En syö hirveä, peuraa, sorsaa, jänistä... varmasti hyvää, mutta en vain pysty.

Savukala. Jostain syystä en hirveästi siitä pidä, vaikka muuten kalaa ja muita mereneläviä rakastan! Syön kyllä jos tarjotaan.

Onneksi pidän melkein kaikesta. Mutta ostereista en. Puolisoni oli aivan fiiliksissä ekasta osteristaan ja oikein vaahtosi meren mausta jne. Mielelläni itsekin olisin saanut saman kokemuksen, mutta minusta osteri on vain limainen köntsä. Ilmeisesti monet kuitenkin arvostavat sitä suuresti. Tykkään kyllä simpukoista, mädistä, kalasta mutta se osteri...

Oliivi. En tiedä miksi haluaisin tästä tykätä. Ehkä siksi, että se olisi jotain ns. spessumpaa. Ehkä mulla joku kolmenkympin kriisi.

Muukin riista, kuin hirvi ja peura. En siedä sitä riistanmakua, mutta tällä hetkellä opettelen.

Erilaiset juustot. Nyt olen opetellut syömään niitä pikkuhiljaa, mutta niitä oksennuksenhajuisia en tule kyllä ikinä syömään. Katso kohta "oliivi".

Sienet. Nyt syön sienikeittoa, jos sienet ovat pieninä paloina, eikä liikaa ja hyvin tehty. Samoin sienisalaatti on hyvää. Olisi kiva käydä sienessä, tunnistaa sienet ja tehdä niistä ruokaa. Vasta nyt kahden vuoden aikana olen oppinut sietämään niiden hajua.

Kauramaito samasta syystä, kuin vitosen kirjoittajalla. Suosittelen ikaffee kauramaitoa, joka on itseasiassa parempaa kuin normimaito, eikä ole kauramaista Makua.

Kaurapuuro. Haluaisin tykätä ja syödä sitä esim aamuisin tai iltapalalla, koska on halpaa ja suht. terveellistä (tai olen aivopeseytynyt), mutta en vaan tykkää, kun suutuntuma on sellainen löllö.

Paljon on tullut kyllä laajennettua ruokia, esim graavilohi, sienet ja juustot… Eli kyllä niihin voi tottua ja oppia.

Granaattiomenamehu. Juon sitä vaikken tykkääkään.

Kahvi. Ei vaan pysty.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi pidän melkein kaikesta. Mutta ostereista en. Puolisoni oli aivan fiiliksissä ekasta osteristaan ja oikein vaahtosi meren mausta jne. Mielelläni itsekin olisin saanut saman kokemuksen, mutta minusta osteri on vain limainen köntsä. Ilmeisesti monet kuitenkin arvostavat sitä suuresti. Tykkään kyllä simpukoista, mädistä, kalasta mutta se osteri...

Sama. Osterit ovat jotain aivan saatnan kamalaa, mutta haluaisin tykätä. 

Parsakaali, piimä, homeiset juustot, persilja.

Peruna. Sitä en vaan saa alas sitten millään.

Aurajuusto, vuohenjuusto ja sushi. Ajatuksena ja ulkonäön puolesta varsinkin sushi, mutta joka kerta se vaan ällöttää kun maistan. 

Toivon etten vaan oo maistanut tarpeeksi laadukasta sushia.

Homejuustot, olut ja viski.

Olen opetellut aikuisena tykkäämään oliiveista, äyriäisistä ja monista juustoista. Mietoja valkohomejuustoja pystyn jo syömään pieninä paloina, mutta vahvemmat ja värilliset homejuustot aiheuttavat yhä vahvan puistatusreaktion.

Viskin tuoksusta tykkään ja siitä, miltä mieheni suudelmat maistuvat hänen juotuaan viskiä, mutta en saa sitä alas.

Lähipiirissä on useita oluthifistelijöitä, joiden kanssa olisi kiva tutustua erilaisiin oluisiin. Yhtä jotain tosi mietoa, melkein siman makuista olutta olen joskus matkoilla saanut, jota pystyin juomaan. Monet oluet tuoksuvat lasissa ihan hyvällekin, mutta maku ei vaan toimi.

Kasvikset.

Punalappuiset tuotteet - minua oksettaa ajatuskin syödä päiväysvanhoja tuotteita, mutta kun kuuntelee täällä muiden juttuja siitä, että joka kuukausi säästää rahaa 30 - 60 euroa ostamalla tarkoituksella pilaantununutta ruokaa kaikki kaapit täyteen tuoreeseen ja normaalihintaiseen verrattuna, siksi haluaisin oppia syömään niitä.

Vierailija kirjoitti:

Oliivi. En tiedä miksi haluaisin tästä tykätä. Ehkä siksi, että se olisi jotain ns. spessumpaa. Ehkä mulla joku kolmenkympin kriisi.

Muukin riista, kuin hirvi ja peura. En siedä sitä riistanmakua, mutta tällä hetkellä opettelen.

Erilaiset juustot. Nyt olen opetellut syömään niitä pikkuhiljaa, mutta niitä oksennuksenhajuisia en tule kyllä ikinä syömään. Katso kohta "oliivi".

Sienet. Nyt syön sienikeittoa, jos sienet ovat pieninä paloina, eikä liikaa ja hyvin tehty. Samoin sienisalaatti on hyvää. Olisi kiva käydä sienessä, tunnistaa sienet ja tehdä niistä ruokaa. Vasta nyt kahden vuoden aikana olen oppinut sietämään niiden hajua.

Kauramaito samasta syystä, kuin vitosen kirjoittajalla. Suosittelen ikaffee kauramaitoa, joka on itseasiassa parempaa kuin normimaito, eikä ole kauramaista Makua.

Kaurapuuro. Haluaisin tykätä ja syödä sitä esim aamuisin tai iltapalalla, koska on halpaa ja suht. terveellistä (tai olen aivopeseytynyt), mutta en vaan tykkää, kun suutuntuma on sellainen löllö.

Paljon on tullut kyllä laajennettua ruokia, esim graavilohi, sienet ja juustot… Eli kyllä niihin voi tottua ja oppia.

Toivottavasti olet syönyt laadukkaampia oliveja, kuin niitä kaupan halvimpia värjättyjä oliiveja. :)

Kaurapuurosta sanoisin, että joillekin on ahaa-elämys, kun kaurapuuroa ei ole keitetty liisteriksi. Eli kannattaa perehtyä siihenkin.:) Jotkut pitävät myös enemmän maitoon keitetystä kaurapuurosta.

On varmaan mahdollista, että sinulla on tosi herkkä haju/makuaisti, kun selvästi voimakkaammat maut eivät mene.