Mitäs mieltä tästä? (sisältää jurnutusta)
Systeri pääsi ylioppilaaksi ja juhlat oli luonnollisesti eilen. Vanhempani ja sisarukseni ovat jehovia, ja minä olen entinen sellainen. Eilen oli pirskeet sitten paremmalle porukalle, eli heidän ystävilleen, jotka kuuluvat samaan lahkoon.
Minut ja perheeni, ym. sukulaiset jotka ovat heidän mielestään jämäporukkaa, kutsuttiin täksi päiväksi rääppiäisiin. Saimme myös ehtoja pukeutumisen ym. suhteen. Loukkaannuin niin helvetisti, enkä mennyt. Laitoin siskolle onnittelut viestillä ja paketin postiin.
Olen muutenkin vanhempieni hylkiö ollut alusta asti. Äitini on suoraan sanonut, että katuu syntymääni. Olin kuulemma vaikea vauva, kun itkin niin paljon (koliikki). Olin myös kaiken lisäksi ruma pienenä.
Olen pitänyt huolta systeristäni 8-vuotiaasta lähtien ja jäänyt jopa koulusta pois, koska äitini halusi, että olen hänen apunaan. Rakastin pikkusiskoani syvästi, mutta katkeruus on jäänyt silti.
Vanhemmiltani olen joskus lainannut jonkun satasen, mutta joutunut maksamaan kaiken sentilleen takaisin. Maksoin itse autokouluni, en koskaan päässyt perheeni kanssa ulkomaanmatkoille mukaan (en ole koskaan käynyt Pohjoismaita kauempana).. Siskoni on reissannut pitkin maailmaa, hänelle on maksettu autokoulu jne. Ei siinä mitään. Maksan kyllä aina velkani mielellään, mutta suututtaa tuollainen epätasa-arvoinen kohtelu sisarusten välillä.
Teinkö törkeästi siskoani kohtaan, kun emme menneet hänen juhliinsa?
Kommentit (22)
En mä näistä traumoista varmaan koskaan ihan täysin selviä, mutta yritys on kova. Kiitos vielä kannustavista sanoista.
Jos tällä palstalla vierailee jehova-vanhempia, niin todella kehottaisin, pyytäisin teitä miettimään asioita lapsenne näkökulmasta. Antakaa hänen valita, älkääkä hyljätkö häntä, jos hän joskus päätyy elämään erilaista elämää.
-ap-
mitä teet sillä tiedolla?Miksi pitäis sulle todistella jotain?Mun mielestä taas sellaset jotka ei ymmärrä et maailma on täynnä erilaisuutta ja jokainen uskoo tai on uskomatta - sellaset ihmiset on tyhmiä.