Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sensuuria ja aivopesua Suomessa?
08.11.2019 |
Olen asunut viimeiset neljäkymmentä vuotta Etelä-Euroopassa ja aina ollut kiinnostunut ajankohtaisista asioista. Tietotekniikan kehittyttyä ja varsinkin älypuhelimien myötä olen myös aktiivisesti seurannut Suomen tapahtumia. Jotenkin minusta on alkanut tuntua, että maassa, jota aina pidin demokratian edelläkävijänä, on voimassa jonkinlainen sensuuri ja kansalle tiedotetaan vain positiiviset uutiset. Epäkohdat jäävät joko mainitsematta tai niitä kommentoidaan lyhyesti. Tilastot tyyliin "Suomi on maailman onnellisin maa" ja hokemat kuten "On lottovoitto syntyä Suomeen" jne... kuulostavat lähinnä aivopesulta ja menneen ajan propagandalta. Nykyisessä kotimaassani sanotaan, että asiaa, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Suomessa asuvilta tätä on ehkä turha kysyä, mutta miltä teistä muista ulkosuomalaisista tuntuu?
Kommentit (3)
Kyllä minä ihan Suomessa asuvana voin todeta että enpä ole ennen tällaista menoa nähnyt. Omassa elämässäni en voi allekirjoittaa että Suomi olisi maailman onnellisin maa tai että täällä olisi kaikki niin älyttömän hyvin. Koen sen jokseenkin loukkaavana että virallinen konsensus yrittää laittaa sanoja suuhuni, ajatuksia päähäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain elämänkoululaisen mielestä tilasto on "propagandaa" silloin kun se ei tue omaa maailmankuvaa. Ja kyllä, ulkosuomalaisissakin on vaikka kuinka paljon elämänkoululaisia kuten Pattaya ja Kanariansaaret todistavat.
Alue: Aihe vapaa
Että Suomalaiset osaavat kyllä erinomaisen hyvin ihan luonnostaan lyödä ja halveksia ja moittia itseään milloin misäkin, vaikka kuinka uutisissa kerrottaisiin, miten tai kuinka hienosti ja hyvin moni asia Suomessa on. - Jos kehut itse Suomea jostain niin hän todennäköisesti kiemurtelee ja vääntelehtii asiasta keksiäkseen jotain negatiivista ja pessimistisä kerrottavaa Suomesta, eikä ainakaan sano, että niinhän se on. ai sitten hän pyyää asiaa anteeksi ja toivoo, etä ei kai sanoja ny pahoittanu mielään, etä voisiko Suomi joenkin hyvitää ulkomaisella sanojallle tekonsa.