Lue keskustelun säännöt.
Olen 50v sosiaalityöntekijä, nyt riitää tämä työ
29.10.2019 |
Mihinköhän koulutukseen lähtisin, aion siis vaihtaa alaa. Ehdottakaa ja antakaa vinkkejä, mitään pitkää koulutusta en tässä iässä enää aio aloittaa. Olen miettinyt jopa hoitajan töitä tai muuta vastaavaa. Sosiaalityötä en eläkeikään asti tee.
Kommentit (46)
Mistä tämä harhaluulo tulee että siivouksessa käytetään jotain myrkkyjä. Eniten käytetään tavallista yleispuhdistusainetta. Märkätiloissa käytetään niille sopivia aineita eikä nekään ole sen tujumpaa tavaraa kuin ne mitä kotona on jokaisella. Erikseen on sitten liuottimet ja desinfiointiin tarkoitetut aineet, mutta niitä nyt ei päivittäin tarvita mihinkään. Annostelu on milleissä per koko kostutettava satsi. Ei aiheuta mitään ongelmia. Niin ja lopettakaa niiden vesien laahaaminen. Se on järkyttävää ammattitaidottomuutta jos ei osaa pyyhkeitä kostuttaa oikein ja osaa valmistella siivousvaunuaan. Siellä on kostutus ja aineiden mittaustaulukot varmasti jokaisessa siivouskeskuksessa. Käyttäkää niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulunkäyntiavustaja!
Koulutuksellasi ja työkokemuksellasi et edes tarvitse lisäkoulutusta.
Bonuksena vielä koulujen pitkät lomat.
Myös koulusihteeri olisi hyvä. Siisti sisätyö, hyvät lomaedut.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tässä auttaisi, jos tietäisi mikä on se asia, miksi et enää halua tehdä sosiaalityötä työksesi. Ei toki kannata jatkaa alalla, jota ei (enää) koe omakseen!
T. Sosiaalityön opiskelija
Olematon arvostus, tai siis ei edes olematon, arvostusta ei ole, yleistä halveksuntaa ammattikuntaa kohtaa. Ihan sama missä työpaikassa olet. Ikäväähän tämä on, olen ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut paljon lisäopintoja ja työkokemus eri paikoista on mittava mutta siitä huolimatta en ole mitään, kun olen sosiaalityöntekijä. Tämä on valitettava totuus. Työ vaativaa ja vastuullista, joissain paikoissa myös vaarallista. En jaksa enää.
Siivoustyötä tai jotain muuta joka ei vaadi älyä tai käytöstapoja.
Ihmissuhdetyö on rasittavaa ja vittumaista. En suoittele päiväkotia, en koulua sen vuoksi. Varastotyö tai vastaava voisi olla hyvä tai oma siivousfirma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-vuotiaana on todella vaikea työllistyä.
Älä ainakaan henkilökohtaiseksi avustajaksi mene, työsi kuva on suurin piirtien samaa minimipalkalla. Myös päiväkotityö on nykyään stressaavaa suurten lapsiryhmien vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana on todella vaikea työllistyä.
Riippuu täysin tyypistä.
Osaavat ja fiksut, jotka ovat hyvässä kondiksessa, motivoituneita työhön, eikä turhia saikuta, kelpaa aina alalle kuin alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tässä auttaisi, jos tietäisi mikä on se asia, miksi et enää halua tehdä sosiaalityötä työksesi. Ei toki kannata jatkaa alalla, jota ei (enää) koe omakseen!
T. Sosiaalityön opiskelija
Olematon arvostus, tai siis ei edes olematon, arvostusta ei ole, yleistä halveksuntaa ammattikuntaa kohtaa. Ihan sama missä työpaikassa olet. Ikäväähän tämä on, olen ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut paljon lisäopintoja ja työkokemus eri paikoista on mittava mutta siitä huolimatta en ole mitään, kun olen sosiaalityöntekijä. Tämä on valitettava totuus. Työ vaativaa ja vastuullista, joissain paikoissa myös vaarallista. En jaksa enää.
Vähän tuli provofiilis tästä, mutta vastaan kuitenkin. Voit kuitenkin hakeutua tuolla koulutuksella monipuolisesti valtion virkamieshommiin tai kehitys- ja hanketyöhön! Ei tarvitse olla asiakastyössä todellakaan. Turha heittää koulutusta ja asiantuntijuuttasi hukkaan ja lähteä siivoamaan, jossa on vielä huonompi arvostus, kun ei meinata kunnollista palkkaa tai työtunteja tarjota. On niitä sosiaalityöntekijän koulutuksella paljon muissakin hommissa, kuin vain asiakastyössä. Esimerkiksi kunnanjohtajana tai muissa johtajahommissa. Ensi alkuun voisit kokeilla jotain toista sosiaalityön osa-aluetta? Jos olet nyt jossain todella vaativassa, esim. lasu tai aikuissosiaalityö, niin ilmankos uupumista on ilmassa. Työllistymissektoreita riittää, ja sosiaalityöntekijänä tiedät tämän. Monikulttuurisessa, terveyssostyössä ja koulukuraattorina käsittääkseni viihdytään työssä paljon paremmin kuin esim. lasussa ja vaihtuvuutta on vähemmän. Totta on, että meidän ammattikuntamme saa koko ajan lokaa niskaan, mutta olemme silti asiantuntevia (josta olisi syytä olla ylpeä kaikesta huolimatta) ja meillä on tärkeä ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salon autotehtaalle kokoonpanotyöhön? On varmasti omalla tavallaan raskasta mutta ei ainakaan ihmisten ongelmien ratkomista. Sinne on jatkuva haku päällä eikä vaadi kuin työhön opastuksen. Ei tarvitse ainakaan viedä ns. töitä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Et jaksa hoitajanakaan...mites joku työelämävalmentaja tmv
Työvälitysvirkailijana aluksi ja siitä valmentajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana on todella vaikea työllistyä.
Riippuu täysin tyypistä.
Osaavat ja fiksut, jotka ovat hyvässä kondiksessa, motivoituneita työhön, eikä turhia saikuta, kelpaa aina alalle kuin alalle.
Ap on sosiaalityöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyötä tai jotain muuta joka ei vaadi älyä tai käytöstapoja.
Käytöstavat ovat ihan normi, koska asiakaskohteissa liikutaan ja heitä kohdataan. Meillä tälläkin hetkellä töissä ensi keväällä lääkiksen pääsykokeisiin pänttäävä yo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kyllä ap sosiaalityöntekijä :). Tämä ketju on ihan järjetön. Jos sosiaalityöntekijä samaistetaan siivojaan, koulunkäyntiavustajaan, hoitajaan, yms, niin kyllä on kaukana käsitys siitä, mitä sosiaalityöntekijä työkseen tekee. Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tässä auttaisi, jos tietäisi mikä on se asia, miksi et enää halua tehdä sosiaalityötä työksesi. Ei toki kannata jatkaa alalla, jota ei (enää) koe omakseen!
T. Sosiaalityön opiskelija
Olematon arvostus, tai siis ei edes olematon, arvostusta ei ole, yleistä halveksuntaa ammattikuntaa kohtaa. Ihan sama missä työpaikassa olet. Ikäväähän tämä on, olen ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut paljon lisäopintoja ja työkokemus eri paikoista on mittava mutta siitä huolimatta en ole mitään, kun olen sosiaalityöntekijä. Tämä on valitettava totuus. Työ vaativaa ja vastuullista, joissain paikoissa myös vaarallista. En jaksa enää.
Tarkoitatko asiakkaiden osalta arvostuksen puutetta vai ylipäätään? Ikävää, että olet tuollaista kohdannut.
Oman kokemukseni mukaan paljon riippuu työpaikasta ja myös esim. kaupungista. Puhuit, että sama toistuu työpaikasta toiseen, mutta oman kokemukseni mukaan esim. psykiatrian avo-/osastohoidossa sosiaalityöntekijän asiantuntemusta arvostetaan paljon ja siellä myös ei asiakkailta yhtään niin negatiivista kohtaamista kuin mitä vaikka lasussa. En toki tiedä, mistä sosiaalityön alueilta sinulla on kokemusta.
Toisaalta olen ehkä huono kommentoimaan tähän, koska itse en koe, että sosiaalityötä ei arvostettaisi, en ole kohdannut minkäänlaista halveksuntaa (asiakkailta tai muiltakaan) vaikka olen ollut jo työssäkin opintojen ohella ja toisaalta minulle sellaisella työstä/alasta saatavalla statuksella tai vastaavalla ei ole merkitystä, vaikka en tiedä oliko tämä nyt ihan sitä mihin viittasit.
Jos alanvaihto on kuitenkin nyt varmaa, niin kenties hyvä olisi, että voisit hyödyntää aikaisempia opintoja ja/tai työkokemusta uudella alalla, eli ehkä jokin muu yhteiskunta- tai valtiotieteellinen ala? Toisaalta jos haluat ihan repäistä, niin voit pyrkiä opiskelemaan työn ohessa. Aikuiskoulutus on usein tähän soveltuvaa. Mistä asioista innostut arjessa, mitkä asiat sinua kiinnostavat? Löytyisikö näistä jotain ideaa uudeksi alaksi?
T. Se opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyötä tai jotain muuta joka ei vaadi älyä tai käytöstapoja.
Käytöstavat ovat ihan normi, koska asiakaskohteissa liikutaan ja heitä kohdataan. Meillä tälläkin hetkellä töissä ensi keväällä lääkiksen pääsykokeisiin pänttäävä yo.
Eli tyyppi joka voi Huoletta olla käytöstavoiltaan täysörvelö.
Itse olen ajatellut, että lomasta lomaan ajatellen ja siinä välillä saikuttaen, jos yhtään on syytä. Ei tätä hullunmyllyä ja pyöritystä muuten selväpäisenä kestä. t: toinen sossu 50v
Entä joku vähemmän kuormittava hoitoalan työ? Esim. labrahoitaja, suuhygienisti tai röntgenhoitaja? Tai optometriksi? Varmaan sosiaalialan opinnoilla ja työkokemuksella saat jotain hyväksilukuja. Hoitoalalla ei ole ikäsyrjintää, ainakaan niin paljon kuin muilla aloilla, mutta varsinainen hoitotyö lähi - tai sairaanhoitajana voi olla tosi rankkaa ja joudut setvimään ihmisten ongelmia vaan vähän eri näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajan työtä voin suositella jos olet fyysisesti hyvässä kunnossa, itse olen ikäisesi eikä tulisi kuuloonkaan että enää pystyisin sitä työtä tekemään. Sääli sinänsä koska työpaikkoja on paljon.
Hoitajan työtä olen miettinyt, terveys on hyvä.
Ap
Älä nyt hullu hoitajaksi vaihda. Kaikkea sitä kuuleekin. Selkänahasta revitään kaikki irti.
Työnohjaaja, kouluttaja, vanhustyö.