Tiedättekö, miksi yhä pienemmät lapset kiusaavat ja koulukiusaaminen on valtava ongelma?

Vierailija kirjoitti:

No ihan hyvin ne lapset oppii että pitää olla kiltti ja kunnioittava, jos vanhempi esimerkillään näyttää että niin voi toimia.

Ei se ole mikään mystinen yhteiskunta tai "muut ihmiset" jotka käyttäytyy huonosti. Että sinänsä se on ihan perusteltua osoittaa se syyttävä sormi sinne vanhempien suuntaan. Vanhemmat on suurin esimerkki lapselle, ei joku naapurin huonosti käyttäytyvä pera. Tosin valtaosa vanhemmista on niitä huonosti käyttäytyviä peroja ja pirkkoja...

Sulla on nyt vähän sama asenne kun niillä jotka kääntää katseen pois kun jotakuta kiusataan ja sitten jälkeenpäin muiden sivusta seuraajien kanssa purnaa että eihän siinä mitään olisi voinut tehdä kun se yksi on päättänyt kiusata. Voivoi kuinka kauheaa, eikö tähän JOKU voisi puuttua siellä sitten porukalla päivitellään? No se kiusaaminen olisi loppunut kun ne pari sivusta seuraajaa olisi noussut sitä yhtä kiusaajaa vastaan... Mutta ei, se on kivempi vaan itsekin uhriutua ja vaan syytellä muita.

Ei perhe ole mikään saari. Päiväkoti-ikäiset lapset viettävät hoidossa enemmän hereilläoloaikaa kuin kotona. Koululaiset käyvät koulua joka arkipäivä ja ovat sen ulkopuolella kavereiden kanssa ilman aikuisia. Miten se voisi olla vaikuttamatta lapsen elämään, asenteisiin yms.?

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole aika huvittavaa, että suurimmat kiusaamisesta öyhöttäjät on usein samalla myös suurimpia rasisteja, sateenkaariväen ja vaikkapa nyt vammaisten vihaajia?

VAMMAISTEN VIHAAJIA? 

Missä sellaisia on?

Luulen, että kyse on enemmänkin siitä, että lapsille ei uskalleta sanoa ”ei” ja laittaa jämäkästi rajoja.

Ymmärretään vaan loputtomasti kaikenlaista erityisyyttä ja oikeutetaan sillä aivan sikamainen käytös toisia kohtaan.

Tuollaiset taipumukset pitää kitkeä kovalla kädellä jo aivan nupussaan, mutta valitettavasti nykyajan vanhemmat eivät uskalla sitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Yhä useammille lapsille ei pidetä kuria vaan kuri on korvattu "sanoittamisella". Sanoittamisesta lapsi oppii sen, ettei pahoilla teoilla ole itselle negatiivisia seuraamuksia ja toisaalta sen, että omien tunteiden ilmaisua ei tule rajoittaa eli jos vaikka inhoaa jotakuta niin se on ok ilmaista avoimesti.

Asiaa! Olen 100% samaa mieltä.