Luistelun valmennuskulttuuri
Alistamista, nöyryytystä, huutoa ja silti lähes kaikki vaikenee.
Älkää laittako nimiä tähän ettei tätä poisteta!
Mutta olis kiva kuulla mielipiteitä aiheesta.
Miksi vanhemmat sulkee silmänsä lastensa epäasialliselta kohtelulta?
Kommentit (10)
Siitä lapsen harrastuksesta tulee monelle vanhemmalle vähän liian iso juttu. Sosiaalinen elämäkin pyörii sen ympärillä. On kovin vaikea luopua kaikesta siitä vaikka huomaisikin lapsen kärsivän.
Alistamisella tarkoitan suhteetonta vallankäyttöä. Määritellään mitä saa syödä ja kuinka paljon, kenen kanssa ei saa viettää aikaa, milloin saa olla somessa ja mitä sinne saa laittaa, ja mm juhliin meneminen voi olla kiellettyä.
Nöyryyttämisellä tarkoitan yhden luistelijan haukkumista koko joukkueen edessä, esim luistelutaitojen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Alistamisella tarkoitan suhteetonta vallankäyttöä. Määritellään mitä saa syödä ja kuinka paljon, kenen kanssa ei saa viettää aikaa, milloin saa olla somessa ja mitä sinne saa laittaa, ja mm juhliin meneminen voi olla kiellettyä.
Nöyryyttämisellä tarkoitan yhden luistelijan haukkumista koko joukkueen edessä, esim luistelutaitojen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi.
Poikkeavatko annetut ohjeet kasvavan nuoren kasvatusopeista? Juliin menemiskielto kuulostaa omituiselta. Vai tarkoitetaanko sillä ettei tule kuvatuksi siideri kädessä someen? Jos koko joukkue on paikalla harjoituksissa, miten palaute yhdelle luistelijalle tulsi antaa? Jos henkilökohtaisia, luontaisia ominaisuuksia haukutaan esim. vartalon rakennetta, se on väärin.
Ilmeisesti jossain seuroissa jopa seurustelu on kielletty!
No sitähän se on urheilu. Turha sinne on itkupillien lähteä vollottamaan. Jos ei pää kestä niin joku toinen harrastus, vaikka postimerkkien keräily.
Täytyy voida harrastaa ilman nöyryytystä!
Vierailija kirjoitti:
Siitä lapsen harrastuksesta tulee monelle vanhemmalle vähän liian iso juttu. Sosiaalinen elämäkin pyörii sen ympärillä. On kovin vaikea luopua kaikesta siitä vaikka huomaisikin lapsen kärsivän.
Vaikka valmennuskultuurissa on monessakin lajissa paljon pielessä, niin sanosin kuitenkin, että kilpatasolla, jossa tuota huutamista ja kontrollointia tapahtuu, ei vanhemman halu riitä siihen, että se nuori jatkaa harrastustaan kovinkaan pitkääm. Jos sitä harrastusta inhoaa ja pelkää, ei vaan yksinkertaisesti kehity ja hiipuu ryhmästä pois. Jonkin aikaa voi pakottaa, mutta ei kovin pitkään ellei vanhemman ja lapsen suhde ole aivan sairas.
Ne jotka sitä sietää, on itse sen verran kunnianhimoisia, että treenaavat sen tosiasian kanssakin.
Jos puutaan seks. ahdistelusta, on asia tietenkin tyystin eri ja ongelmana se, ettei lapsi ehkä edes tajua mitä tapahtuu - esim. USA:n voimistelumaajoukkueessa tapahtunut Larry Nassar -case pysyi pitkään salassa siksi, että ko. lääkäri pystyi manipuloimaan nuoria voimistelijoita väittämällä epäasiallisen koskettelun kuuluvan hoitoon.
Ketjuun kirjoittavat eivät selvästi harrasta lajia. Ei kannata yleistää.
Millaista alistamista ja nöyryytystä? Ehkä ei ole tarpeeksi uskottu tai ymmärretty lapsen kertomaa, sääli.