Koetko perhe-elämän ja työn yhdistämisen haasteeksi?

Ap, sinulla on sentään mahdollisuus tehdä lyhennettyä työaikaa. Aika harvalla on ja heillä tuo yhteinen aika on vielä enemmän kortilla.

Mutta tähän on tultu, maailmassa kaikkein tärkeimmäksi asiaksi on nostettu työ ja sen tuottavuus.

Me ihmiset olemme vain tuotantovälineitä, kaikki muu on vain kuvitelmaa.

Eipä tarvii ihmetellä, että lapset ja nuoret oireilee aiempaa enemmän. 

Kyllä. Työpäivä matkoineen 10h, nukkua pitäisi 8h, vuorokauteen jää 6h jolloin pitäisi tehdä kaikki p askallakäymisestä liikunnan harrastamiseen. Niin ja olla sen lapsen kanssa!

En enää kun lapsi on jo aikuinen. Nyt ehtii taas kaikenlaista, myös omaksi hyväksi. Nuorempana tein osa-aikaista työtä (20 t/vko) kunnes lapsi meni kouluun. Se näkyy tulevassa eläkkeessäni. Kesäisin lapsi joutui olemaan paljon yksin ekaluokkalaisesta saakka ja se kylmäsi sydäntä, mutta vaihtoehtoa ei ollut. Isänsä on tehnyt aina matkatyötä, viikko-kuusi viikkoa yhtä soittoa pois kotoa. Toista lasta en tästä syystä hankkinut, kaikki järjestelyt oli aina hankalia ja söivät tulojani.

Minusta ihan turha pohtia jotain hormonitasoja syyksi siihen, että lapsia tehdään vähemmän. Syynä on nyky-yhteiskunnan vaatimukset.

Isovanhemmillani oli 6 lasta. Isoäiti oli kotiäiti, isoisä toi ruoan taloon. Hänen palkallaan rakennettiin omakotitalo, jne.

Vanhemmillani on kaksi lasta. Äitini oli kotona, kunnes siskoni oli 8v. Sitten hän meni osa-aikatöihin. Isäni palkalla ostettiin omakotitalo, kaksi autoa ja kesämökki sekä rahoitettiin elämä pääosin muutenkin.

Minulla on yksi lapsi. Asun rivarissa, on auto, asiat taloudellisesti ok kyllä, mutta ei sellaista vaurautta kuin isovanhemmilla ja vanhemmillani. Mies lähti omille teilleen.

Ero aikaisempiin sukupolviin on kyllä huima.

Kyllä. Matkojen kanssa yli 10h töihin päivästä. Kotona usein lähempänä kuutta. Siinä sitten tehdään ruokaa, syödään ja mennään nukkumaan. Vaikeampaa isomman kanssa jota ei ehdi edes läksyissä auttaa.

Harmittaa todella paljon lasten puolesta että he täällä joutuvat olemaan yksin ja jonkun muun hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tarvii ihmetellä, että lapset ja nuoret oireilee aiempaa enemmän. 

Minun lapsella saattaa olla lukihäiriö ja koulusta puuttuu koulupsykologi joten siihen ei saa apua. Olen tosissani ajatellut jäädä työttömäksi että minulla olisi aikaa häntä auttaa. Vaikuttaa todella paljon hänen itsetuntoonsa kun kokee ettei pysty samaan kuin muut.