Lue keskustelun säännöt.
Välillä v*tuttaa auttaa kaveria kun se meinaa aina välillä muodostua riipaksi
21.10.2019 |
Olen koettanut autella yhtä kaveria jolla on kaikenlaista huolta rahan, ihmissuhteiden ja jaksamisen kanssa.
Välillä meinaa palaa omat hermot kun tuntuu että mitä enemmän auttaa sitä enemmän tyyppi alkaa kokea minut automaatiksi jolle voi soittaa aina kun on joku ongelma. Joskus ihan suosiolla jätän muutamaksi päiväksi vastaamatta. Eikä kyse ole mistään lapsesta vaan itseäni vanhemmasta aikuisesta.
En kehtaa sanoa suoraan että koeta nyt edes välillä elää kuin aikuinen ja yrittää itse ratkoa ongelmiasi, vaikka mieli tekisi.
Kommentit (5)
Tuleeko sulle sitten hyvä olo itsellesi kun jätät hänelle vastaamatta? Jos tulee, niin sitten ihan ok, mut jos ei niin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli sellainen nuorempi jätkä, jonka huolia ja alituisia murheita kuuntelin vuositolkulla - ja aina sama katkeruus ja virsi! Joskus vuoroin vieraissa - saa tuta, miltä tuntuu, kun itse olla vastaavassa päässä. Tosin tämä jätkä on niin syvällä itse rahasotkuissaan ja perheriidoissa, että parempi kai se on called it off. Matskua löytyy.
Tottakai ystäviä autetaan.
Mutta ap:n mainitsema tilanne tulee usein auttajalle eteen.
On ihmisiä, jotka eivät osaa ottaa vastuuta itsestään ja heitä saa olla aina auttamassa ja passaamassa.
Minulla on tällainen kaveri, nuorena sairastunut liikuntakykyä jäytävään sairauteen.
Mutta hän on myös alkoholisti.
Alkoholisteista/pilleristeistä tulee kyllä oikeita kiviriippoja.
He tekevät sellsisia elämänvalintoja, että kaverit auttavat kuitenkin.
Joskus joutuu auttamaan muita. Voi olla että tällä sun kaverilla on muitakin ihmisiä jotka auttavat häntä. Tosin auttamisen pitäis olla vastavuoroista.