Kaapista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: oletteko uskonnollisia?

Olen tunnustuksellinen kristitty, kuten vaimonikin. Kiitos kysymästä! :)

Ap

Olen itse entinen uskovainen ja päättelin tämän rivien välistä. :) Uskonto tuo kyllä omat paineensa asian käsittelyyn. Jos kerrot asian vaimollesi, saatat joutua myös ympäristön tuomitsemaksi eri lailla kuin esim. ateistipiireissä ehkä kävisi.

Tsemppiä sinulle, ei ole helppo tilanne kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: oletteko uskonnollisia?

Olen tunnustuksellinen kristitty, kuten vaimonikin. Kiitos kysymästä! :)

Ap

Olen itse entinen uskovainen ja päättelin tämän rivien välistä. :) Uskonto tuo kyllä omat paineensa asian käsittelyyn. Jos kerrot asian vaimollesi, saatat joutua myös ympäristön tuomitsemaksi eri lailla kuin esim. ateistipiireissä ehkä kävisi.

Tsemppiä sinulle, ei ole helppo tilanne kyllä.

Eiväthän kaikki uskonnolliset ihmiset tuomitse homoutta, mutta lahkolaiset kyllä. Itselläni on uskovaisia ystäviä, yksi heistä on pappi ja lesbo. Mutta lahkosta irtautuminen edellyttää paljon rohkeutta, jos koko ystäväpiiri pitää luoda uudelleen. Vaikea tilanne, mutta uskoisin, että lahkossa elämiseen liittyy paljon muutakin haitallista. Onko esimerkiksi vaarana, että joutuu painostetuksi eheytyshoitoihin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: oletteko uskonnollisia?

Olen tunnustuksellinen kristitty, kuten vaimonikin. Kiitos kysymästä! :)

Ap

Olen itse entinen uskovainen ja päättelin tämän rivien välistä. :) Uskonto tuo kyllä omat paineensa asian käsittelyyn. Jos kerrot asian vaimollesi, saatat joutua myös ympäristön tuomitsemaksi eri lailla kuin esim. ateistipiireissä ehkä kävisi.

Tsemppiä sinulle, ei ole helppo tilanne kyllä.

Lämmin kiitos!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: oletteko uskonnollisia?

Olen tunnustuksellinen kristitty, kuten vaimonikin. Kiitos kysymästä! :)

Ap

Olen itse entinen uskovainen ja päättelin tämän rivien välistä. :) Uskonto tuo kyllä omat paineensa asian käsittelyyn. Jos kerrot asian vaimollesi, saatat joutua myös ympäristön tuomitsemaksi eri lailla kuin esim. ateistipiireissä ehkä kävisi.

Tsemppiä sinulle, ei ole helppo tilanne kyllä.

Eiväthän kaikki uskonnolliset ihmiset tuomitse homoutta, mutta lahkolaiset kyllä. Itselläni on uskovaisia ystäviä, yksi heistä on pappi ja lesbo. Mutta lahkosta irtautuminen edellyttää paljon rohkeutta, jos koko ystäväpiiri pitää luoda uudelleen. Vaikea tilanne, mutta uskoisin, että lahkossa elämiseen liittyy paljon muutakin haitallista. Onko esimerkiksi vaarana, että joutuu painostetuksi eheytyshoitoihin? 

En ole lahkolainen, eikä tulisi kyseeseen mitään irtaantumista. Itse asiassa aika vähän on ihmisiä, joille en voisi asiaa paljastaa. Esim. työkavereillekin kertominen olisi jopa ihan hauskaa. Voisi vähentää noita naisiin kohdistuvia "hei kato mitkä tissit, kato mikä perse" -kommentteja työreissuilla. :) Vanhemmilleni en olisi nuorena voinut misssään tapauksessa kertoa, nyt en pitäisi sitä mahdottomana. Eivät toki ilahtuisi, mutta ei haittaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: oletteko uskonnollisia?

Olen tunnustuksellinen kristitty, kuten vaimonikin. Kiitos kysymästä! :)

Ap

Olen itse entinen uskovainen ja päättelin tämän rivien välistä. :) Uskonto tuo kyllä omat paineensa asian käsittelyyn. Jos kerrot asian vaimollesi, saatat joutua myös ympäristön tuomitsemaksi eri lailla kuin esim. ateistipiireissä ehkä kävisi.

Tsemppiä sinulle, ei ole helppo tilanne kyllä.

Joutuuko ap:n vaimo kertomaan miehensä seksuaalisista mieltymyksistään täysin vieraille, jotka tuomitsevat halut? Tuo on kyllä uskonnollista väkivaltaa pahimmillaan. Tällaisissa lahkoissa eläminen on vahingollista lapsillekin, jos nyt on sellaisesta tilanteesta kyse. Ajatukset voivat vääristyä tuollaisessa ympäristössä, jos kuvittelee että "kaikki" tuomitsevat homouden, koska tosiasiassa homouden tuomitseminen on erittäin harvinaista nykypäivän Suomessa.

En osaa ottaa kantaa siihen, mitä ap:n kannattaa tehdä, mutta sen voi kyllä sanoa, ettei omia seksitapojaan pidä kertoa kuin korkeintaan niille, joiden kanssa seksiä harrastaa. Se ei kuulu uskonnolliselle yhteisölle. Jos tämä ei vaikuta vaimon elämään, et elä kaksoiselämää ja olet enemmänkin biseksuaali ja nautit seksistä myös vaimon kanssa, niin ei ole ainakaan velvollisuuttaa kertoa vaimollekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: oletteko uskonnollisia?

Olen tunnustuksellinen kristitty, kuten vaimonikin. Kiitos kysymästä! :)

Ap

Olen itse entinen uskovainen ja päättelin tämän rivien välistä. :) Uskonto tuo kyllä omat paineensa asian käsittelyyn. Jos kerrot asian vaimollesi, saatat joutua myös ympäristön tuomitsemaksi eri lailla kuin esim. ateistipiireissä ehkä kävisi.

Tsemppiä sinulle, ei ole helppo tilanne kyllä.

Eiväthän kaikki uskonnolliset ihmiset tuomitse homoutta, mutta lahkolaiset kyllä. Itselläni on uskovaisia ystäviä, yksi heistä on pappi ja lesbo. Mutta lahkosta irtautuminen edellyttää paljon rohkeutta, jos koko ystäväpiiri pitää luoda uudelleen. Vaikea tilanne, mutta uskoisin, että lahkossa elämiseen liittyy paljon muutakin haitallista. Onko esimerkiksi vaarana, että joutuu painostetuksi eheytyshoitoihin? 

En ole lahkolainen, eikä tulisi kyseeseen mitään irtaantumista. Itse asiassa aika vähän on ihmisiä, joille en voisi asiaa paljastaa. Esim. työkavereillekin kertominen olisi jopa ihan hauskaa. Voisi vähentää noita naisiin kohdistuvia "hei kato mitkä tissit, kato mikä perse" -kommentteja työreissuilla. :) Vanhemmilleni en olisi nuorena voinut misssään tapauksessa kertoa, nyt en pitäisi sitä mahdottomana. Eivät toki ilahtuisi, mutta ei haittaa.

Ap

Miksi sinun pitäisi kertoa seksimieltymyksistäsi kaikille? Ja miksi vaimolle? Haluatko harrastaa seksiä myös miesten kanssa tai oletko harrastanut jo, jolloin haluat tunnustaa? Vai haluatko tosiasiassa erota ja elää homona, mutta et uskalla tunnustaa sitä itsellesikään ja toivot, että kertomalla vaimolle hän ottaa eron?

Tarkoitan, että muutkaan eivät kerro seksitavoistaan työkavereille eivätkä perheelleen, jos ne eivät vaikuta heidän elämäänsä mitenkään. Ja vaikka erottaisiinkin homouden tai biseksuaalisuuden takia, niin ei siitä tarvitse järjestää mitään tiedotustilaisuutta. Ehkä tässä näkyy uskonnollisuuden vaikutusta ajattelussa, että seksiä pidetään jotankin erityisenä asiana, joka vaikuttaa elämään hyvin laajasti.

Uskovaisissa piireissä on ihan tavallista, että avioeron tai -kriisin syyt tai oletetut syyt kantautuvat ulkopuolisten korviin. Pitäähän niitä levitellä, jotta muutkin saavat esirukouksessa kantaa synnintekijöiden asiat Herran eteen. Ja seurakuntahan on sitä paitsi yhtä perhettä, joten nämä asiat täytyy tietää jotta voidaan huolehtia perheen yhtenäisyydestä... tausta-ajatushan on joka tapauksessa pyhä eli synnintekijän ohjaaminen parannuksen polulle.

T. Se entinen uskovainen

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisissa piireissä on ihan tavallista, että avioeron tai -kriisin syyt tai oletetut syyt kantautuvat ulkopuolisten korviin. Pitäähän niitä levitellä, jotta muutkin saavat esirukouksessa kantaa synnintekijöiden asiat Herran eteen. Ja seurakuntahan on sitä paitsi yhtä perhettä, joten nämä asiat täytyy tietää jotta voidaan huolehtia perheen yhtenäisyydestä... tausta-ajatushan on joka tapauksessa pyhä eli synnintekijän ohjaaminen parannuksen polulle.

T. Se entinen uskovainen

Kyllähän tietysti eron syistä juoruillaan muuallakin kuin uskovaisten piirissä, mutta eiköhän tuollainen esirukoilu ole laitonta. Siis seksuaalielämä kuuluu yksityisyyden suojan piiriin, vaikka uskonnolliset yhteisöt kuvittelevat olevansa lain yläpuolella. Voisi harkita tällaisten lahkojen kieltämistä kokonaan, koska niissä rehottavat kaikenlaiset laittomuudet. Seksikielteinen kasvatus johtaa sitten kaksoiselämään, seksuaalisuuden vääristymisiin ja seksuaalirikoksiin, jotka salataan. 

Apn tilanne tällaisen täysin maallistuneen korvin kuulostaa, että et ehkä itsekään ole selvillä seksuaalisesta suuntautumisestasi (nimimerkkisi) ja et ilmeisesti sitä täysin hyväksy normaalina seksuaalisuutena. Ehkä kielletty hedelmä kiehtoo normaalia enemmän, kun et ole päässyt kokeilemaan elämistä normaalisti halujesi kanssa, jolloin et tietystikään voi täysin tietää, mikä olet. Seksi fantasioissa ja tosielämässä ovat nimittäin eri asioita, samaten salattu kaksoiselämä ja eläminen homona. Itsensä hyväksyminen ja tunteminen olisi tärkeää, sen jälkeen voisi päättää mitä tehdä. Siksipä minä sinuna hakeutuisin psykoterapiaan.

Ensin pitää tietää mitä oikeasti haluat ja olet, jonka jälkeen vasta kannattaa puhua vaimon kanssa, jos se vielä tuntuu tarpeelliselta. Ainakin kaksoiselämän eläminen on sellainen, josta vaimolla on oikeus saada tieto, koska altistat hänet seksitaudeille. Kondomikaan ei niiltä täysin suojaa.

Kuten ilmeisesti aiemminkin tuossa mainitsin, en/emme elä missään lahkossa, vaan ihan normaalissa sekulaarissa yhteiskunnassa osana sitä. Nuo lahkolaisspekulaatiot ovat muilta tulleita. Se ei kovin paljoa vaikuta tässä.

Lapsistakin yritän kasvattaa avoimia erilaisuudelle, niin kuin isoimmat täysi-ikäisyyden kynnyksellä näyttävät olevankin.

Enkä myöskään ole meiningissä tiedottaa seksuaalisuudestani laajemmin. Se, mitä tuossa pohdin, oli että nykyisin, jos parisuhteeni olisikin homoseksuaalinen, en pitäisi siitä kertomista tutuille niin isona juttuna, kuin se nuorena ehkä olisi ollut. Mutta nyt kun ei ole tarvetta.. Jos kaverini kuolaa vieraitten naisten perään, se on mielestäni aika avointa kertomista seksuaalisuudestaan.

En elä kaksoiselämää, enkä tuo vaimolle tauteja. Komeita kundeja kieltämättä vilkuilen, ja tuleehan niitä uniinkin.

Psykoterapia on kyllä käynyt mielessä. Ei nyt ensisijaisesti tämän vuoksi, vaan työnarkomaniasta seuranneen jonkin asteisen uupumuksen vuoksi. Mutta samallahan tämäkin olisi hyvä puida.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Koen olevani identiteetiltäni homo tai vähintää bi. En siis elättele vain seksifantasioita, vaan voisin ihastua kokonaisvaltaisesti mieheen. Esim miellyttävän näköisen miehen kasvot ja koko olemus herättävät kiinnostuksen ja ihastuksen, yhtään ajattelematta seksiä. Naisten, kauniidenkaan, kohdalla hyvin harvoin. Mielestäni ajattelen ihan romanttisesti siis.

Toinen juttu on, etten ole just hankkimassa uutta kumppania kuitenkaan. Siinä mielessä eikö ole sama ihastuisinko mieheen vai naiseen? Jos syystä tai toisesta tulisi ero, en luultavimmin menisi enää naisen kanssa yhteen. Jäisim yksin tai hankkisin miehen.

Edelleen rakastan vaimoani ja maailman ihanimpia lapsiamme.

Ap

Minusta tuo on aika selvä asia, että ap haluat seksiä miehen, et naisen kanssa. Sen tajuamiseen ei tarvita psykoterapeuttia, kun aika selvästi ketjussakin sen tuot ilmi. Mutta muuten psykoterapia on tietysti hyvä. Seksuaalinen suuntautuminen on kuitenkin hyvin olennainen osa ihmisyyttä, joten sen kieltäminen voi olla yksi tekijä masennuksessa ja työuupumuksessa, koska salailu on raskasta.

En ihan ymmärrä sitä, että mitä ajat takaa sillä, että tulet kaapista ulos vaimolle. Jos kerrot vaimollesi haluavasi seksiä miesten kanssa ja olevasi identiteetiltäsi homo, niin tämähän lopettaisi avioliittonne aika suurella todennäköisyydellä. Kenestäkään ei tunnu hyvältä kuulla, että joku toinen kiinnostaa enemmän. En siis välttämättä ymmärrä, mitä vaimolle kertomalla ajattelit saavuttaa, jos kerran haluat jatkaa liittoanne. Luvan harrastaa seksiä miesten kanssa? 

Mutta keski-ikäisenä ei enää jaksa teeskennellä jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Miehistä unelmointi ja naisen kanssa aviossa oleminen vain todennäköisesti johtaa siihen joku päivä, että petät vaimoasi miehen kanssa. Tunnen pari naisen kanssa parisuhteessa ollutta biseksuaaliksi itseään väittänyttä miestä, mutta kumpikaan heistä ei ollut bi, vaan homo. Molempien kohdalla oli taustat sellaiset, että vanhemmille piti esittää olevansa hetero.