Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?
Eli onko muut kokeneet selittämättömiä tapahtumia, jotka saavat epäilemään, että on olemassa rinnakkaisuniversumeja, enneaavistuksia, aikahyppelyä tms?
Aloitan kertomalla omat kaksi kokemustani.
Kävimme veljeni kanssa vaateostoksilla, kun näimme vaatekauppaan sisään astuessamme vihaisen, vihreään takkiin sonnustautuneen punahiuksisen naisen, joka huusi myyjälle ja vaati hyvitystä jostain ostamastaan tuotteesta. Menimme toiselle puolelle kauppaa ja hetken päästä näimme naisen rynnistävän ulos kaupasta tuohtuneena. Häneltä putosi lattialle nenäliina, kuitti tai vastaava. Naurahtelimme vähän naisen huonolle käytökselle. Valitsimme veljeni kanssa vaatteet, menimme sovituskoppiin ja päädyin ostamaan yhden paidan. Menimme kassalle. Sydän hyppäsi kurkkuun, sillä kassalla oli käynnissä täysin sama tilanne kuin kauppaan tullessamme. Siinä oli tismalleen sama nainen huutamassa tismalleen samat sanat myyjän vastatessa tismalleen samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin. Sitten nainen rynnisti ulos tavalla, jonka olimme jo kerran nähneet. Nenäliina/kuitti putosi jälleen naiselta lattialle. Jokainen yksityiskohta oli identtinen. Veljeni ja minä hätkähdimme tilannetta niin paljon, että puhumme siitä vielä vuosien jälkeenkin.
Ollessani noin 14-vuotias, minulla oli muutaman viikon kausi, jolloin näin edeltävänä yönä unen, joka täsmäsi aina lempisarjani seuraavan jakson kanssa. Osasin aina kertoa perheelleni etukäteen jakson tapahtumat ja jopa repliikit, koska olin ne jo nähnyt unessa. Sarja lopetettiin, joten en tiedä, kauanko tätä olisi jatkunut.
Kommentit (1543)
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Se kävi välillä jossain muualla, ja palasi takaisin. Nämä huoltomiehet ramppaa kokoajan edes-takaisin. Olisit mennyt kysymään, että olitko tässä tunti sitten? Olisi vastannut: "ei kun se oli kaveri tms.", tai "olin kyllä ja tulin takaisin". Eli, saman firman joku toinen työntekijä, jolla samat vaatteet, auto ja työkalut. Aika loogista, että näillä on aina vakiopaikat, ja todella kaavoihin kangistuneet tavat. Oikeasti. Jos sulla on lapsia, niin heidänkin hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta, älä rupea uskomaan tuollaisiin juttuihin.
Yhtenä yönä neljän aikaan äitini kävi vessassa ja sanoi nähneensä veljentyttäreni sohvalla katsomassa televisiota. Itse nukuin samalla sohvalla. Aamulla veljentytär sanoi ettei hän ollut poistunut sängystään yöllä. Itsekin mietin että olisin varmaan herännyt jos veljentyttäreni olisi tullut viereeni katsomaan televisiota. Äitini kuitenkin sanoi nähneensä hänet. Sanottiin sitten veljentytölleni että emme ole vihaisia vaikka hän olisikin käynyt olohuoneessa, mutta hän pysyi kannassaan ja totesi, että oli yöllä sängyssään kuullut äitini vessakäynnin. Voi olla, että äitini näki unta tai kuvitteli tai sitten veljentytär ei kertonut totuutta, mutta ihan jännä arvoitus kuitenkin. Ehkä äitini näki tulevaisuuteen, koska aamulla veljentyttäreni katsoi televisiota ja minä nukuin vielä hetken. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Se kävi välillä jossain muualla, ja palasi takaisin. Nämä huoltomiehet ramppaa kokoajan edes-takaisin. Olisit mennyt kysymään, että olitko tässä tunti sitten? Olisi vastannut: "ei kun se oli kaveri tms.", tai "olin kyllä ja tulin takai
Ja sä otat kaiken sitten kirjaimellisesti. Eihän tuossa puhuttu mitään siitä uskooko kyseinen henkilö siihen että tapahtui jotain yliluonnollista, totesi vain tuollaisen käyneen eikä edes kertonut omia mietteitään miten tuossa on käynyt. Heti ollaan leimaamassa hulluksi ja taikauskoiseksi ja lapsetkin on jo vaarassa. Rauhoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Se kävi välillä jossain muualla, ja palasi takaisin. Nämä huoltomiehet ramppaa kokoajan edes-takaisin. Olisit mennyt kysymään, että olitko tässä tunti sitten? Olisi vastannut: "ei kun
Hän meinasi ajaa ojaan.. Vissiin sitten ihan huvikseen oli ojaan karauttamassa? No, onneksi ei ollut lapset kyydissä, jos äippä meinaa ojaan suhautella, vai oliko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joitain vuosia sitten tein koiran kanssa iltalenkin samaan kellon aikaan. Olin parina iltana peräkkäin seurannut täysikuun kehitystä. Se näkyi tietyssä paikassa, kun lähdin pihasta tielle.
Seuraavana iltana lähdin taas lenkille ja tuttuun tapaan katsoin kuuta. Oli kirkas ilta ja tähdet näkyivät. Herranjestas, missä kuu on??! Lopulta kun katsoin toiseen suuntaan, kuu möllötti vastapäisellä taivaalla.
Seuraavana iltana se oli taas oikealla paikallaan.
Harmittaa etten tajunnut kuvata.
Vierailija kirjoitti:
Tyttö pesi hampaat ja käveli huoneeseensa , sitten kylppäristä kuului miten hammasmuki kolahti lavuaaria vasten,
Tiskasin astiat ja hetkeä myöhemmin kaapissa kolahti. Joskus johonkin asentoon laitetut kupit vain liikkuvat painovoiman alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa uskoa Matrix-teoriaan koska en keksi mitään järkevää syytä miksi joku alieni haaskaisi aikaa, vaivaa ja laskentatehoa mun tylsän elämän simuloimiseen. Nytkin syön pitkästyneenä leipää lattialla ja kuuntelen hanhien kaakatusta. Katsooko jossain joku kolmikätinen alien tätä ja vetää tumppuun?
Kuinka tietää ettei olla Matrixissa ? Jos oltaisiin, niin ruoka olisi parempaa
- Sheldon Cooper
Vierailija kirjoitti:
Koronaa sairastaessa tulee kummallisia, ehkä sekunnin kestäviä epätodellisuuden hetkiä, joissa tuntuu niin kuin maailman koodauksessa olisi jotain bugeja ja hologrammi olisi jotenkin epävakaa. En osaa sen paremmin selittää, mutta varmaan ovat jotain aistihäiriöitä. Tai sitten korona on kuin onkin epäonnistunut päivitys, joka vahingossa paljastaa tämän maailman todellisen luonteen.
Sairastimme koronan koko perhe ekan kerran neljä vuotta sitten. Olimme kaikki tosi kipeitä, kovaa ja sahaavaa kuumetta jne. Välillä olo oli parempi ja sitten taas ei ollut.
Ikävintä oli ehkä juuri tuo epämiellyttävä ja epätodellinen tunne. Olen sairastanut influenssan ja sitä seuranneen keuhkokuumeen kerran, eikä silloin tullut tuollaisia outoja tunteita. Teini-ikäinen tyttäreni puhui myös ikävistä tuntemuksista ja painajaisista.
En halunnut antaa liikaa paino-arvoa näille tuntemuksille, mutta myös putki-aivoinen, tieteeseen uskova ja aina rationaalinen miehenikin puhui ikävästä tunteesta, häiritsevistä ajatuksista ja oudoista unista tuolloin.
Välillä mietin vieläkin, että mitähän silloin tapahtui ja minkähänlaiset jäljet korona on jättänyt jälkeensä. Ei vain meihin, mutta muihinkin sairastaneisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän etiäiset ja olen niitä kokenutkin. Mutta en tiennyt vasta kun nyt, että saman voi kokea toiseen suuntaan: kun jään yksin kun perhe on lähtenyt jonnekin, niin äänet jää ikään kuin leijailemaan eteiseen. Vähän niin kuin soimaan. Kolahduksia, vähän sorinaakin ehkä, pukeutumisen ääniä, kahinaa.. sitten ne pikku hiljaa hiipuu. Voi kestää niin että niitä voi jäädä kuuntelemaan.
Alieeni kirjoitti:
Viime yönä kun heräsin niin en muistanut edes kuka olin ja että olenko oikeasti olemassa. Ei ole ennen käynyt sillä tavalla.
Mulla tulee näitä tosi usein stressaavina aikoina. Oon aivan pelottavan pihalla kaikesta. Varsinkin öisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavan todellisen tuntuinen "yhteys" toiseen ihmiseen, joka ei edes ole näköpiirissäni vaan ihan muualla, toisessa kaupungissa. Varmaan vaan itse kuvittelin, kun olin niin ihastunut. Mutta sitten kun olin tätä tunnetta tuntenut useamman päivän, niin törmäsin tähän henkilöön täysin odottamattomassa paikassa lähellä kotiani. Sattumaa tod. näk., mutta silti häiritsevää. Ihastus, jota en koskaan saa itselleni. Ajattelen häntä hyvin intensiivisesti välillä ja sitten ei mene kauaa, kun taas törmään häneen. :S
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Se kävi välillä jossain muualla, ja palasi takaisin. Nämä huoltomiehet ramppaa kokoajan edes-takaisin. Olisit mennyt kysymään, että olitko tässä tunti sitten? Olisi vastannut: "ei kun se oli kaveri tms.", tai "olin kyllä ja tulin takai
Se oli sama tuttu mies ja kyse siis omakotitalon pihasta, nurmikko oli leikattu jo silloin ensimmäisellä kerralla. Toisekseen olin poissa vain n. 10 minuuttia. Lähtiessäni hän ei ollut siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Se kävi välillä jossain muualla, ja palasi takaisin. Nämä huoltomiehet ramppaa kokoajan edes-takaisin. Olisit mennyt kysymään, että ol
Hän meinasi ajaa ojaan.. Vissiin sitten ihan huvikseen oli ojaan karauttamassa? No, onneksi ei ollut lapset kyydissä, jos äippä meinaa ojaan suhautella, vai oliko?
Joo kuule, meidän ihan oma pihatie, vauhtia ehkä 20 km/h ja siitä pikkuojastakin pääsee saman tien takaisin ylös, jos sinne koukkaisi. Rauhoitu nyt 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varma olenko jo kirjoittanut tätä tänne 😅
Olin tulossa töistä kotiin, naapurin pihalla "okt-talkkari" oli lopettelemassa töitään ja nosti ruohonleikkurin varastoon. Ohi mennessäni hän heilautti kättä minulle.
Hetken päästä näin kun hän lähti pois autoineen.
Tunnin päästä vein lapsen harrastukseen. Kun ajoin takaisin kotiin: naapurin pihalla sama "okt-talkkari" oli nostamassa täsmälleen samalla tavalla ruohonleikkuria varastoon ja hän heilautti kättä minulle. Hänen autonsakin oli täsmälleen samaan kohtaan pysäköitynä (isolla pihalla) kuin aiemmin.
Meinasin ajaa ojaan.
Se kävi välillä jossain muualla, ja palasi takaisin. Nämä huoltomiehet ramppaa kokoajan edes-takaisin. Olisit mennyt kysymään, että olitko tässä tunti sitten? Olisi vastannut: "ei kun
Olisi ollut äärettömän helppo käydä vähän jututtamassa talkkaria ja kysyä. Kun et sitä tehnyt, asia on täyttä mielikuvitusta.
Sanoit aluksi: "tunnin päästä vein lapsen harrastukseen".
Nyt sanot: "olit 10 minuuttia poissa"...
Tapaus on tainnut selvitä pelkästään jo noiden yllä mainittujen perusteella huu-haaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronaa sairastaessa tulee kummallisia, ehkä sekunnin kestäviä epätodellisuuden hetkiä, joissa tuntuu niin kuin maailman koodauksessa olisi jotain bugeja ja hologrammi olisi jotenkin epävakaa. En osaa sen paremmin selittää, mutta varmaan ovat jotain aistihäiriöitä. Tai sitten korona on kuin onkin epäonnistunut päivitys, joka vahingossa paljastaa tämän maailman todellisen luonteen.
Sairastimme koronan koko perhe ekan kerran neljä vuotta sitten. Olimme kaikki tosi kipeitä, kovaa ja sahaavaa kuumetta jne. Välillä olo oli parempi ja sitten taas ei ollut.
Ikävintä oli ehkä juuri tuo epämiellyttävä ja epätodellinen tunne. Olen sairastanut influenssan ja sitä seuranneen keuhkokuumeen kerran, eikä silloin tullut tuollaisia outoja tunteita. Teini-ikäinen tyttäreni puhui myös ikävistä tuntemuksista ja painajaisista.
En halunnut antaa liikaa paino-arvoa näille tunt
Olen tietäkseni sairastanut koronan vain kerran ja se alkoi niin, että nenässäni oli jatkuvasti jonkin hajuveden tuoksu. Olo oli silloin ensin vielä normaali muutaman päivän. Vain sitä tuoksua haistoin kaikkialla, mihin menin, ja se oli itse asiassa aika miellyttävä mieto aromi. Sitten kun sairaus puhkesi, nousi kuume ja tuli kova nuha. Sen jälkeen taas sitä samaa mietoa tuoksua muutama päivä, kunnes se häipyi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronaa sairastaessa tulee kummallisia, ehkä sekunnin kestäviä epätodellisuuden hetkiä, joissa tuntuu niin kuin maailman koodauksessa olisi jotain bugeja ja hologrammi olisi jotenkin epävakaa. En osaa sen paremmin selittää, mutta varmaan ovat jotain aistihäiriöitä. Tai sitten korona on kuin onkin epäonnistunut päivitys, joka vahingossa paljastaa tämän maailman todellisen luonteen.
Sairastimme koronan koko perhe ekan kerran neljä vuotta sitten. Olimme kaikki tosi kipeitä, kovaa ja sahaavaa kuumetta jne. Välillä olo oli parempi ja sitten taas ei ollut.
Ikävintä oli ehkä juuri tuo epämiellyttävä ja epätodellinen tunne. Olen sairastanut influenssan ja sitä seuranneen keuhkokuumeen kerran, eikä silloin tullut tuollaisia outoja tunteita. Teini-ikäinen tyttäreni puhui myös ikävistä tuntemuksista ja painajaisista.
En halunnut antaa liikaa paino-arvoa näille tunt
Kova, sahaava kuume selittää tuon. Kovassa kuumeessa tulee houreita.
Itsellä oli korona paha yskän ja keuhkojen puolesta ja kylkiluu murtui, mutta kuumetta ei ollut kuin hetken ja vain vähän. Eikä mitään outoja oloja, häiritseviä ajatuksia tms.
Elokuvissa tajusin että minähän olen nähnyt tämän kohtauksen jo. Ja oli ihan uusi elokuva ja niin erikoinen kohtaus että ei voi sekaantua mihinkään muuhun leffaan. Tiesin siis tarkalleen mitä tapahtuu ja mitä seuraavaksi sanotaan. Tuli todella outo ja epätodellinen olo kun tuijotin sitä leffaa monttu auki.
Teorioiden mukaan me hypitään jatkuvasti rinnakkaistodellisuudesta toiseen, mutta yleensä todellisuuksien erot on niin pienet, ettei niitä huomata. Todellisuuksia on lukematon määrä, niin monta kuin pystymme kuvittelemaan.
Mulla on nuoruudesta vähän vastaava tapaus. Kaveri pyysi mut mukaansa ostoksille läheiseen isompaan kaupunkiin, jossa kiinnitin huomioni muutamaan näkyvään yksityiskohtaan, jotka oli muuttuneet edellisestä käynnistäni. Tyyliä merkittävän rakennuksen julkisivu oli todella erinäköinen ja jotain tietä ei enää ollutkaan olemassa. Kaverini mielestä kaupunki näytti kuitenkin samalta kuin aina ennenkin. Meni jokin aika ja kaveri pyysi mua taas tuonne kaupunkiin ostoksille. Hämmästyksekseni nuo yksityiskohdat olivat palautuneet takaisin sellaisiksi, joiksi ne alunperinkin muistin. Kun huomautin asiasta kaverille, hän oli jälleen sitä mieltä, että kaupunki näytti aivan samalta kuin ennenkin. Ja kun keskustelimme enemmän, kävi ilmi, ettei hän mielestään ollut käynyt kaupungissa aiemmin minun kanssani, vaan tämä oli eka kerta!