Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin kerran 1 kerrostaloyhtiössä, jonka kellarissa oli lukittu ovi, jota ei saanut kodin avaimilla auki, vaikka kaikki yleisovet sillä saikin auki.

1 kerran illasta tuli fiilis, että ehkäpä se ovi nyt aukenisikin ja halusin kokeilla vaikka asia tuntui omassa mielessä tyhmältä.

(Olin koettanut tätä jo useaan otteeseen aiemmin ja avain ei ollut käynyt muodoltaan lukkoon sopivaksi).

Kokeilin avainta lukkoon ja yllätyksekseni se kävi ja avasi oven lukon.

Ainut vaan, että tuosta huoneesta metallisen ha raskaan oven takana tuli todella _ummehtunut_ ja epämiellyttävä haju.

Oli kuin sitä ei olisi kukaan ollut avannut vuosiin.

Tuoksun mukaan tuli myös todella epämukava olo ja vaikka ovi oli auki, en uskaltanut astua pimeään huoneeseen sisään.

Ovi painui kiinni ja kun taas uudelleen koetin samaa avainta siihen (tuntiessani oloni hupsuksi)

ei se enää käynytkään lukkoon.

On 1 omituisimpia asioita, joita en ole itselleni koskaan pystynyt selittämään.

Huh, jotenkin tosi karmiva kuvaus, vaikka periaatteessahan tuossa ei ole mitään aivan selittämätöntä, jotkut lukot jumiutuvat niin että tuntuu ettei avain sovi lukkoon kunnes sitten joskus sopiikin. Mutta tuo kuulostaa silti todella epämiellyttävältä ja kammottavalta. Tuo tunne, että jonnekin ei vain pidä mennä ja tässä on jotain vialla, on varmaan sellainen, että sitä ei pysty kunnolla kuvittelemaan jos ei ole kokenut.

Joo, se kyllä oli aika pelottava kokemus tavallaan.

Mieleen aina silloin tällöin palannut se tunne, vaikka tästä on jo vuosia aikaa.

Kyllä lapsen ja äidin välillä voi tosiaan olla jokin erikoinen yhteys. Mulla on kaksi tytärtä, isomman kanssa tätä on mutta ei nuoremman kanssa. Isommalle olekinkin jo sanonut että voi olla että tulet näkemään ennalta asioita ja ehkä näetkin jo, mutta niistä ei kannata hermostua. Nimittäin itse saan etiäisiä ja joskus enneunia.

Isompi eli vanhempi tytär on mm piirtänyt kolmiosymboleita (hän on 5 v) viimeisen vuoden ajan säännöllisesti, ja sinä aikana olen tutustunut eliitin esoteeriseen symboliikkaan. Ei muuten olisi niin erikoista, mutta kun lapsi ei asu luonani ja emme tapaa kovin usein. Enkä todellakaan hänelle ole puhunut noista symboleista mitään.

Hän myös aavisti ennalta mitä tuleman pitää, kun aloin kiinnostumaan eräästä miehestä, ja toi esille oman ajatuksensa asiasta. Ei ne lapset mitään tyhmiä ole.

Jonkinlaisia etiäisiä on itselläni. Esimerkkinä 2 viikon ajan oli tunne, että jotain on vialla. En vain tiennyt mitä. Myös selvä tunne että se selviää kyllä minulle. Sitten äitini soitti ja ennen kuin vastasin tiesin että mummo on kuollut. Oli ollut kuollut sen 2 viikkoa, asutaan kaikki eri paikkakunnilla ja äiti ei ollut saanut kiinni puhelimella (kerran viikkoon oli lupa soittaa) joten soitteli poliisit tarkastamaan.

Kerran nuorempana olin kaverin kanssa metsässä, käärin siinä puun juurella tupakkaa ja kaverini tutkaili siinä jotain, kunnes yhtäkkiä kuullaan hirveä rusahdus vähän kauempaa. Katotaan toisiamme vähän kummastuneena mut ei vielä reagoida, silti oli outo tunne. No se rusahtelu jatkuu aina pienin väliajoin ja tuli lähemmäs koko ajan. Siinä kohtaa metsää oli melko avaraa eikä nähty siinä ketään tai mitään. Tää mun kaveri on aina ollu sellanen uhkarohkea joka ei mitään pelkää, mut silti molemmat meistä rupes pelkään tosi paljon ja peruutettiin muutama askel, kunnes sieltä rupee kuuluun ihan sairaan kova juoksemisen ja rahinan ääni (oksatkin katkeili). Lähetään juokseen täysiä karkuun ja se ääni seuraa meitä. Mun kaveri juoksi nopeampana edellä ja mä perässä, yritin kattoo taakse mut en nähnyt siinä mitään, ääni vaan kuului ihan mun takaa kuin se saavuttais mut. Vaikee kuvailla sitä tilannetta mutta tuntui ihan epäaidolta ja painostavalta, siis se ääni ikäänkuin tuli siitä yläpuolelta mutta samalla takaa, joka tapauksessa niin läheltä mua että olisin siinä kohtaa nähnyt tai edes aistinut että siinä on joku. Päästiin sitten vihdoin metsän reunalle, ja kun hypättiin siitä ojan yli pellon puolelle ja katottiin metsään niin se ääni lakkasi täysin, ei nähty siinä ketään! Kyllä meidän olis pitänyt se nähdä tai kuulla kun se palaa takaisin mut siinä ei ollut mitään. Samalla tunnelma pikkuhiljaa palas normaaliksi. Ja jotenkin outoa kyllä että tavallaan tiedettiin että siinä pellolla ollaan turvassa, ei me jääty ku metrin päähän siitä metsästä mut heti siinä uskallettiin pysähtyä. Mulla menee vieläkin kylmät väreet kun muistelen tätä, en oo koskaan juossut noin adrenaliinipäissäni ja peloissani, melkein lähti jalat alta. Ja oksensin kun siitä käveltiin sitten autoa kohti :D Kaverianikaan en oo koskaan nähnyt noin "tiloissa" vaikka ollaan koettu yhessä vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kokeillut, enkä ikinä kokeilisi vaikka en periaatteessa tuollaisiin uskokaan, mutta netistä löytyy erittäin karmivia tarinoita "hissipelistä" jossa väitetään pääsevän toiseen ulottuvuuteen tietynlaisella hissin nappien painelulla. Ja se ulottuvuus ei mikään mukava paikka näiden kertomusten mukaan. Sinne voi myös jäädä jumiin, ja karmivinta ovat ne jutut joiden mukaan ihminen on luullut onnistuneesti palanneensa tähän maailmaan, mutta huomaakin siinä olevan jotain pahasti vialla. Tai että jokin on seurannut sieltä toisesta maailmasta kotiin (siellä hississä voi kuulemma kohdata naisen jota ei saa katsoa ja jolle ei saa puhua).

En tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, koska suht uskottavankin oloisia kertomuksia tämän pelin kokeilusta löytyy. Toki ihmiset voivat kirjoittaa keksittyjä juttuja, mutta en ole ihan varma ovatko kaikki niitä. Yllättävän paljon tästä löytyy juttuja.

Ei ole hirveän kauan kun itsekin luin tästä "Hissipelistä". Koukutuin, ja pari iltaa meni kun tutustuin netissä eri tarinoihin. Vaikka en oikeastaan usko yliluonnolliseen, vaan olen rationaalinen, tieteeseen luottava ihminen, tuossa on jotain selkäpiitä karmivaa jostain syystä. Periaatehan tuossa pelissä on siis vaihdella kerroksia tarkassa numerojärjestyksessä, mikä on ns. koodi, joka saattaa avata oven jonkinlaiseen pahaan rinnakkaismaailmaan.

Tänä kesänä kävimme hotellissa, jossa oli yli 10 kerrosta, mutta täytyy sanoa, etten olisi uskaltanut kokeilla peliä, vaikka se mielessä kävikin. JOS hissiin tulisi nainen sillä hetkellä kun se voisi sääntöjen mukaan tapahtua, saisin varmasti sydänkohtauksen. Ainakaan en pystyisi rauhassa viemään peliä loppuun. Vaikka kyseessä on 99,9% varmuudella urbaani legenda, en halua silti ottaa edes 0,1% riskiä, että jotain peruuttamatonta tapahtuu.

Lapsena katsottiin elokuva "candyman". Siinä hahmo meni peilin eteen ja sanoi ties kuinka monta kertaa, en muista nyt "candyman" ja tämän jälkeen sitten candyman niminen hahmo tuli ja tappoi.

Me tehtiin leikki, että uskaltaako joku meidän seurueesta mennä vessaan ja sanoa nuo sanat. Kukaan ei uskaltanut.

Vaikka kyseessä oli ihan pelkkä elokuva. Ihmisellä kuitenkin on sellainen psykologinen itsesuojeluvaisto, että miksi tehdä asia, siitä ei ole mitään hyötyä mutta sen tekemisestä SAATTAA olla jotain haittaa, vaikka sen haitankin tai vaaran esiintyminen olisi täysin olematon mahdollisuus. Jopa mahdoton. Mutta kun siitä ei ole myöskään mitään hyötyä, miksi kokeilla kepillä jäätä.

Samaan teoriaan perustuu tuo hissipeli juttu. Kerrotaan ensin kauhutarina, jolloin tapahtuu nk. "kvanttiteorioiden observointi" ja siitä tulee sitten eräänlainen itseään toteuttava ennuste.

Jos kerrottaisiin ilman sitä kauhu-aspektia "paina hissin nappuloita tuossa järjestyksessä" niin sinä tekisit sen, eikä mitään pahaa tapahtuisi. Yksinkertaista. Tai jos candyman olisi ilman sitä leffan kauhua.

JOS tuo "hissipeli pahaan rinnakkaismaailmaan" olisi todella totta, niin voisiko sen tehdä vahingossa, siis vaikka lapsi leikkiä hissin napeilla? Vai vaatisiko sitä, että tietoisesti lähtee pelaamaan?

Teoriassa kai on mahdollista, mutta todennäköisyys sille, että kuusi kertaa peräkkäin sattumalta valitsisi oikeat kerrokset kerrosten 1-10 välillä on häviävän pieni, eli täytyy todellakin tietää, mitä on tekemässä.

Youtubessa on videoita, joissa jotkut kokeilevat kyseistä peliä kuvaten samalla. Tietystikään mitään yliluonnollista niissä ei tapahdu, mutta kuumottavia pätkiä silti.

Itse en haluaisi edes katsoa niitä videoita.

Ja jotkuthan ovat sanoneet, että ovat kokeilleet ja mitään ei ole sillä hetkelllä tapahtunut, mutta myöhemmin ovat kärsineet painajaisista, seuraamisen tunteesta ja kuulo- ja näköharhoista.

Vaarallinen juttu minusta, oli syy mikä tahansa.

Videoiden katsomisesta tuskin kellekään on haittaa, mutta tosiaan iso määrä on todentuntuisia kauhutarinoita hissipelin kokeiluista. Kenties tuollainen voi laukaista jotain piileviä mielenterveyshäiriöitä? Tai jos pitäisi paikkaansa, että pelin avulla viritytään ikään kuin toisen ulottuvuuden taajuudelle, helpostihan sieltä voisi tarttua mukaan jotain tänne kuulumatonta huomaamattakin.

Yleensä en usko mihinkään tällaisiin, tai yliluonnollisiin juttuihin ylipäänsä, ja voisin helposti kokeilla esim. spiritismiä, mutta jokin tässä hissipelissä kolkuttelee mielen syvimpiä fobioita. :D

Minullakin tuo saa jotkut syvimmät fobiat päälle selvästi. En kyllä spiritismiäkään kokeilisi ikinä, ja jos joku haluaisi sitä kotonani pelata niin kieltäisin sen ehdottomasti vaikka minun ei siihen tarvitsisi osallistua. Aina ne jutut siitä, että se on toiminut, ovat olleet sellaisia, että siitä on tullut negatiivisia seurauksia. Jos on pieninkin mahdollisuus, että siinä saa yhteyden johonkin mikä ei ole tästä maailmasta, niin mitä ilmeisimmin se on aina jotain mikä haluaa vahingoittaa, joten en ottaisi riskiä, en edes piloillani kokeilisi.

Muistan nuoruudestani, että spiritismi oli "muodissa", ja moni kavereistani sitä kertomansa mukaan kokeili. Samoin ensimmäinen tyttöystäväni oli kokeillut laudalla jossain porukassa. En kuullut, enkä ole myöhemminkään kuullut, että siitä olisi mitään kellekään tullut, vaikka tyttöystävä kertoi, että oli pelännyt jälkeenpäin, ja ollut pitkään säikky kun oli luullut jonkun seuraavan. Mutta tunne oli mennyt vähitellen ohi.

Kenties varsinkaan vähän herkempien ei kannata kokeilla mitään kauhupelejä. Aivot ja psyyke saattavat ruveta pahasti temppuilemaan, ja pelkotilat paniikkihäiriöineen iskeä päälle.

Minusta kenenkään ei kannata, turha ottaa riskiä. Ei kaikkea tästä todellisuudesta ole vielä selitetty, ja pidän itse mielen avoimena sille, että jokin mitä pidän mitä suurimmalla todennäköisyydellä höpötyksenä ei olekaan höpötystä vaan todellisuutta. Siksi en lähtisi leikkimään näillä, sanotaan niitä nyt sitten yliluonnollisiksi tai miksi vain. Toki mielenterveydenkin horjuminen on ihan riittävä riski, moni itselleenkin skeptisyyttään vakuuttava on pohjimmiltaan jollain lailla taikauskoinen ja tällaiset kokeilut saattavat säikyttää ihmisen paljon pahemmin kuin itse ikinä olisi uskonut. Ei kannata ehdoin tahdoin hankkia itselleen pelkoa ja vainoharhaisuutta.

Ihan samaa mieltä olen, ja siksi en itsekään spiritismiä edes kokeillut vaikka olisi ollut tilaisuuksia ja kiinnostustakin. "Entä jos" kummittelee turhan vahvana mielessä kaiken järkipuheenkin alta, eikä tosiaan voi varmasti tietää, mitä kaikkea havaittavan todellisuuden takana piilee. Ihan ilman uskonnollisuuttakin. Lisäksi olen erityisherkkä persoona, joten en lähtisi leikkimään asioilla, jotka voisivat suistaa raiteiltaan sen vähänkin, minkä on saanut toimimaan, että arjesta selviää pää pinnalla. :)

En muista miltä palstalta tästä luin, mutta jossain päin Suomea on kuulemma, en oikein tiedä miksi sitä kutsuisi, ei kummitustalo vaan pikemminkin kummitteleva talo, koska tämä talonrötiskö, niin väitetään, ilmestyy tyhjästä milloin mihinkin, vaikka keskelle metsätietä. Tämä on sellainen vanha ränsistynyt talo ja ihmiset todella väittävät nähneensä sen yhtäkkiä, ja jonkun ajan päästä se on hävinnyt. Ilmeisesti kyseisellä paikkakunnalla ihan tunnettu tarina. Ainakin muistan sellaisen kirjoituksen, jossa kertoja oli ratsastamassa tutulla metsätiellä ja yhtäkkiä keskellä tietä edessä oli tuo talo, ratsastajan ja hevosen suureksi säikähdykseksi.

Vierailija kirjoitti:

En muista miltä palstalta tästä luin, mutta jossain päin Suomea on kuulemma, en oikein tiedä miksi sitä kutsuisi, ei kummitustalo vaan pikemminkin kummitteleva talo, koska tämä talonrötiskö, niin väitetään, ilmestyy tyhjästä milloin mihinkin, vaikka keskelle metsätietä. Tämä on sellainen vanha ränsistynyt talo ja ihmiset todella väittävät nähneensä sen yhtäkkiä, ja jonkun ajan päästä se on hävinnyt. Ilmeisesti kyseisellä paikkakunnalla ihan tunnettu tarina. Ainakin muistan sellaisen kirjoituksen, jossa kertoja oli ratsastamassa tutulla metsätiellä ja yhtäkkiä keskellä tietä edessä oli tuo talo, ratsastajan ja hevosen suureksi säikähdykseksi.

Saatan puhua läpiä päähäni, mutta olisikohan ollut Oulunsalon metsät? Niissä on ainakin huhuttu olevan outoja ilmiöitä, on nähty harmaita, leijuvia, pelottavia hahmoja, painostavaa tunnelmaa jne. En sitten tiedä, itselläkin tullut siellä liikuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista miltä palstalta tästä luin, mutta jossain päin Suomea on kuulemma, en oikein tiedä miksi sitä kutsuisi, ei kummitustalo vaan pikemminkin kummitteleva talo, koska tämä talonrötiskö, niin väitetään, ilmestyy tyhjästä milloin mihinkin, vaikka keskelle metsätietä. Tämä on sellainen vanha ränsistynyt talo ja ihmiset todella väittävät nähneensä sen yhtäkkiä, ja jonkun ajan päästä se on hävinnyt. Ilmeisesti kyseisellä paikkakunnalla ihan tunnettu tarina. Ainakin muistan sellaisen kirjoituksen, jossa kertoja oli ratsastamassa tutulla metsätiellä ja yhtäkkiä keskellä tietä edessä oli tuo talo, ratsastajan ja hevosen suureksi säikähdykseksi.

Saatan puhua läpiä päähäni, mutta olisikohan ollut Oulunsalon metsät? Niissä on ainakin huhuttu olevan outoja ilmiöitä, on nähty harmaita, leijuvia, pelottavia hahmoja, painostavaa tunnelmaa jne. En sitten tiedä, itselläkin tullut siellä liikuttua.

Muistaakseni siinä ei mainittu paikkakuntaa, eikä mitään muuta outoa ilmiötä kuin tuo talo. Sillä talolla oli nimikin, mutta en muista mikä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsen ja äidin välillä voi tosiaan olla jokin erikoinen yhteys. Mulla on kaksi tytärtä, isomman kanssa tätä on mutta ei nuoremman kanssa. Isommalle olekinkin jo sanonut että voi olla että tulet näkemään ennalta asioita ja ehkä näetkin jo, mutta niistä ei kannata hermostua. Nimittäin itse saan etiäisiä ja joskus enneunia.

Isompi eli vanhempi tytär on mm piirtänyt kolmiosymboleita (hän on 5 v) viimeisen vuoden ajan säännöllisesti, ja sinä aikana olen tutustunut eliitin esoteeriseen symboliikkaan. Ei muuten olisi niin erikoista, mutta kun lapsi ei asu luonani ja emme tapaa kovin usein. Enkä todellakaan hänelle ole puhunut noista symboleista mitään.

Hän myös aavisti ennalta mitä tuleman pitää, kun aloin kiinnostumaan eräästä miehestä, ja toi esille oman ajatuksensa asiasta. Ei ne lapset mitään tyhmiä ole.

Älä hyvä ihminen ala aivopestä 5-vuotiasta mihinkään "eliitin" salaliittoteorioihin.

Mulla on huomenna lähiomaisen hautajaiset.

Yöllä näin painajaista, jossa olin jossain ihme kummitustalossa, jossa oli edesmenneitä sukulaisia. Siellä oli joku huone, jossa sakea savu/sumu ja nämä turvalliseksi kokemani sukulaiset näytti, jotta sinne huoneeseen. Siellä sitten sumussa harhailin, ja kyselin eteeni tulleen peilin peilikuvaltani "mistä täältä pääsee pois".

Sen jälkeen heräsin ja kello oli tasan 4:00. Mielestäni ihan ääneen sanoin "mistä täältä pääsee pois" herätessä. Hetkeen en viitsinyt nukkua, vaan selasin vähän aikaa puhelinta.

Jätä se paska - oot ihan sekaisin.

en tiedä mutta uneni kertoivat seuraavan päivän lehtiuutisia, olin ulkomailla silloin

Suuri mysteeri on se, että Vihreä Kuula -konvehdit maistuvat Jim -suklaapatukoilta.

Vierailija kirjoitti:

Jonkinlaisia etiäisiä on itselläni. Esimerkkinä 2 viikon ajan oli tunne, että jotain on vialla. En vain tiennyt mitä. Myös selvä tunne että se selviää kyllä minulle. Sitten äitini soitti ja ennen kuin vastasin tiesin että mummo on kuollut. Oli ollut kuollut sen 2 viikkoa, asutaan kaikki eri paikkakunnilla ja äiti ei ollut saanut kiinni puhelimella (kerran viikkoon oli lupa soittaa) joten soitteli poliisit tarkastamaan.

Tyypillinen suomalainen perhe: mummo ehtii maata kaksi viikkoa kuolleena ennen kuin asia havaitaan. Ja perheenjäsenillä lupa (!) soittaa kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Kerran nuorempana olin kaverin kanssa metsässä, käärin siinä puun juurella tupakkaa ja kaverini tutkaili siinä jotain, kunnes yhtäkkiä kuullaan hirveä rusahdus vähän kauempaa. Katotaan toisiamme vähän kummastuneena mut ei vielä reagoida, silti oli outo tunne. No se rusahtelu jatkuu aina pienin väliajoin ja tuli lähemmäs koko ajan. Siinä kohtaa metsää oli melko avaraa eikä nähty siinä ketään tai mitään. Tää mun kaveri on aina ollu sellanen uhkarohkea joka ei mitään pelkää, mut silti molemmat meistä rupes pelkään tosi paljon ja peruutettiin muutama askel, kunnes sieltä rupee kuuluun ihan sairaan kova juoksemisen ja rahinan ääni (oksatkin katkeili). Lähetään juokseen täysiä karkuun ja se ääni seuraa meitä. Mun kaveri juoksi nopeampana edellä ja mä perässä, yritin kattoo taakse mut en nähnyt siinä mitään, ääni vaan kuului ihan mun takaa kuin se saavuttais mut. Vaikee kuvailla sitä tilannetta mutta tuntui ihan epäaidolta ja painostavalta, siis se ääni ikäänkuin tuli siitä yläpuolelta mutta samalla takaa, joka tapauksessa niin läheltä mua että olisin siinä kohtaa nähnyt tai edes aistinut että siinä on joku. Päästiin sitten vihdoin metsän reunalle, ja kun hypättiin siitä ojan yli pellon puolelle ja katottiin metsään niin se ääni lakkasi täysin, ei nähty siinä ketään! Kyllä meidän olis pitänyt se nähdä tai kuulla kun se palaa takaisin mut siinä ei ollut mitään. Samalla tunnelma pikkuhiljaa palas normaaliksi. Ja jotenkin outoa kyllä että tavallaan tiedettiin että siinä pellolla ollaan turvassa, ei me jääty ku metrin päähän siitä metsästä mut heti siinä uskallettiin pysähtyä. Mulla menee vieläkin kylmät väreet kun muistelen tätä, en oo koskaan juossut noin adrenaliinipäissäni ja peloissani, melkein lähti jalat alta. Ja oksensin kun siitä käveltiin sitten autoa kohti :D Kaverianikaan en oo koskaan nähnyt noin "tiloissa" vaikka ollaan koettu yhessä vaikka mitä.

Jospa kuulitte esimerkiksi hirven liikkumisen äänet? Hirvi voi pitää aikamoista ryskettä eikä eläintä  välttämättä huomaa kasvillisuuden seasta. Pelästyneenä ei osaa keskittyä katsomaankaan tarkemmin.

Asun omakotitalossa joka sijaitsee ihan tien vieressä. Tykkään luonnonvalosta joten sälekaihtimet ovat usein auki.

Eräänä aamuna keitin puuroa kun kuulin autotieltä kolahduksen. Ikkunasta näkee suoraa tielle, ja näin kun naapurini ajoi aika uniikilla vaaleansinisellä pakettiautolla peräkärryn kanssa ohi. Hieman ennen talomme kohtaa tiessä on töyssyjä, joten traktorien yms peräkärryjen kolina kuuluu hyvin sisälle asti.

Jatkan puuron hämmentämistä ehkä puoli minuutin, kun kuulen saman kolinan uudestaan ja naapuri ajaa taas ohi samasta suunnasta. Meinasi leuka loksahtaa lattiaan! Hän ei mitenkään olisi voinut kääntää autoa ja kärryä suoralla tiellä takaisin päin, ainut kääntöpaikka 500 metrin säteellä olisi ollut meidän piha. En saa mitenkään järkeiltyä tapahtunutta loogiseksi.

Joku bugi tuossa kyllä kävi jossain..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkinlaisia etiäisiä on itselläni. Esimerkkinä 2 viikon ajan oli tunne, että jotain on vialla. En vain tiennyt mitä. Myös selvä tunne että se selviää kyllä minulle. Sitten äitini soitti ja ennen kuin vastasin tiesin että mummo on kuollut. Oli ollut kuollut sen 2 viikkoa, asutaan kaikki eri paikkakunnilla ja äiti ei ollut saanut kiinni puhelimella (kerran viikkoon oli lupa soittaa) joten soitteli poliisit tarkastamaan.

Tyypillinen suomalainen perhe: mummo ehtii maata kaksi viikkoa kuolleena ennen kuin asia havaitaan. Ja perheenjäsenillä lupa (!) soittaa kerran viikossa.

Kauhea aihe, mutta noin kerrottuna tuosta saisi jonkinlaisen komedian tai farssin.

En tiedä, miten tyypillistä suomalaista se toisaalta on kuitenkaan. Itsellä vanhemmat olettivat, että soitamme toisillemme kerran päivässä, kun olivat sairaita ja vanhoja. Ja niin teimmekin. Joskus ajattelin, olisiko perheemme sopinut italialaiseen mentaliteettiin, sillä kun vihdoin yli 25-vuotiaana olin muuttamassa omaan kotiin, isä ei voinut ymmärtää, miksen jäänyt asumaan äidin luo.

Vierailija kirjoitti:

En muista miltä palstalta tästä luin, mutta jossain päin Suomea on kuulemma, en oikein tiedä miksi sitä kutsuisi, ei kummitustalo vaan pikemminkin kummitteleva talo, koska tämä talonrötiskö, niin väitetään, ilmestyy tyhjästä milloin mihinkin, vaikka keskelle metsätietä. Tämä on sellainen vanha ränsistynyt talo ja ihmiset todella väittävät nähneensä sen yhtäkkiä, ja jonkun ajan päästä se on hävinnyt. Ilmeisesti kyseisellä paikkakunnalla ihan tunnettu tarina. Ainakin muistan sellaisen kirjoituksen, jossa kertoja oli ratsastamassa tutulla metsätiellä ja yhtäkkiä keskellä tietä edessä oli tuo talo, ratsastajan ja hevosen suureksi säikähdykseksi.

Viime vuoden alussa Suomessa ja maailmassa kohistiin monoliiteistä, jotka ilmestyvät ja häviävät. Mahdatko muistella sitä?

Syvennyttyäni näihin Matrix tarinoihin aiemmin huolella , menin sitten illalla salille ja hyppäsin kävelykojeeseen. Sen koje taulussa luki MATRIX. En ollut aiemmin kyllä huomannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista miltä palstalta tästä luin, mutta jossain päin Suomea on kuulemma, en oikein tiedä miksi sitä kutsuisi, ei kummitustalo vaan pikemminkin kummitteleva talo, koska tämä talonrötiskö, niin väitetään, ilmestyy tyhjästä milloin mihinkin, vaikka keskelle metsätietä. Tämä on sellainen vanha ränsistynyt talo ja ihmiset todella väittävät nähneensä sen yhtäkkiä, ja jonkun ajan päästä se on hävinnyt. Ilmeisesti kyseisellä paikkakunnalla ihan tunnettu tarina. Ainakin muistan sellaisen kirjoituksen, jossa kertoja oli ratsastamassa tutulla metsätiellä ja yhtäkkiä keskellä tietä edessä oli tuo talo, ratsastajan ja hevosen suureksi säikähdykseksi.

Viime vuoden alussa Suomessa ja maailmassa kohistiin monoliiteistä, jotka ilmestyvät ja häviävät. Mahdatko muistella sitä?

Olen eri mutta tuo talojuttu on ihan oikeasti tommonen, se on talo.