Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?
Eli onko muut kokeneet selittämättömiä tapahtumia, jotka saavat epäilemään, että on olemassa rinnakkaisuniversumeja, enneaavistuksia, aikahyppelyä tms?
Aloitan kertomalla omat kaksi kokemustani.
Kävimme veljeni kanssa vaateostoksilla, kun näimme vaatekauppaan sisään astuessamme vihaisen, vihreään takkiin sonnustautuneen punahiuksisen naisen, joka huusi myyjälle ja vaati hyvitystä jostain ostamastaan tuotteesta. Menimme toiselle puolelle kauppaa ja hetken päästä näimme naisen rynnistävän ulos kaupasta tuohtuneena. Häneltä putosi lattialle nenäliina, kuitti tai vastaava. Naurahtelimme vähän naisen huonolle käytökselle. Valitsimme veljeni kanssa vaatteet, menimme sovituskoppiin ja päädyin ostamaan yhden paidan. Menimme kassalle. Sydän hyppäsi kurkkuun, sillä kassalla oli käynnissä täysin sama tilanne kuin kauppaan tullessamme. Siinä oli tismalleen sama nainen huutamassa tismalleen samat sanat myyjän vastatessa tismalleen samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin. Sitten nainen rynnisti ulos tavalla, jonka olimme jo kerran nähneet. Nenäliina/kuitti putosi jälleen naiselta lattialle. Jokainen yksityiskohta oli identtinen. Veljeni ja minä hätkähdimme tilannetta niin paljon, että puhumme siitä vielä vuosien jälkeenkin.
Ollessani noin 14-vuotias, minulla oli muutaman viikon kausi, jolloin näin edeltävänä yönä unen, joka täsmäsi aina lempisarjani seuraavan jakson kanssa. Osasin aina kertoa perheelleni etukäteen jakson tapahtumat ja jopa repliikit, koska olin ne jo nähnyt unessa. Sarja lopetettiin, joten en tiedä, kauanko tätä olisi jatkunut.
Kommentit (1543)
Siskoni selitti mulle jotain, käveli keittiöön (tässä kohtaa tajusin että oon nähnyt tän kohdan ennenkin). Hän laittoi astiat koneeseen ja samalla vastasi mulle jotain, en kuullut mitään kun astiat kolisi.
Kysyin mitä, samalla muistaen mitä hän ”ensimmäisellä kerralla” vastasi ja ennenkuin siskoni kerkesi toistaa, vastasin hänen puolestaan sen mitä aikoi sanoa.
Vastaus ei ollut luokkaa ”okei”/”kiva juttu” vaan jotain nuorison slangia (15v) jota en ole ikinä kuullut hänen käyttävän.
Hetken siinä mietin että mistä tämä dejavu tuli, kun pystyin mielessä kelaamaan eteenpäin ja näkemään mitä sisko tekee ja sanoo 10 sekunnin päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajelin jokunen vuosi sitten talvella mökkärillä hupiajoa pieniä kyläteitä pitkin ja poikkesin erään pienen taajaman keskustassa olevaan kauppa+posti kompleksiin lämmittelemään ja kahvittelemaan, kaupassa siis oli pieni kahvipiste, jossa voi juoda munkkikahvit tai pullakahvit, kun ensin osti kahvisyömiset kaupan puolelta ja sitten maksoi ne kassalle.
Mönkkäri oli kaupan pihassa ja olin juuri ostanut kahvit ja menossa munkin kanssa kahvipisteeseen, kun sisään hönkäisi paikallinen "hillbilly" eli heinähattu, siis sellainen tyyppi joka jenkkifilmeissä murhaa teinit haulikolla näiden leiriydyttyä heidän mailleen tms.
Ukko ei luonut katsettakaan minuun, vaan alkoi kyselemään myyjältä: "Tänne piti tulla sellainen ja sellainen mies, onko sitä miestä näkynyt täällä?" Ukko oli siis ihan uppo-outo ja luetteli tuntomerkit, jotka sopivat tismalleen minuun. Myyjä vastasi, että ei ole kyllä näkynyt sen näköistä tyyppiä. Seisoin hölmistyneenä vähän aikaa ja menin sitten sinne kahvipisteelle ja edelleenkin tämä äijä oli aivan, kuin hän ei olisi nähnyt minua olleenkaan. Ihan kuin en olisi ollut ollenkaan siinä tilanteessa, tai jos olinkin, niin jonain aivan muuna hahmona. Ukko pyöri siinä jonkin aikaa turhautuneen oloisena ja lähti sitten pois.
Join kahvin ihan rauhassa miettien, että mitä ihmettä siinä oikein tapahtui. En kuitenkaan mennyt kummaltakaan kysymään mitään, vaan jatkoin vähän myöhemmin matkaa ja tämä tilanne ja niiden ihmisten sanat ihmetyttävät edelleen. Pakosti sitä funtsii, että näyttäytyykö/näkyykö sitä eri ihmisille ihan oikeasti eri hahmona aina tilanteen mukaan.
Oisko sua suojeltu jollain näkymättömyysviitalla sillä hetkellä, että mitään pahaa ei tapahtuisi?
Vierailija kirjoitti:
Siskoni selitti mulle jotain, käveli keittiöön (tässä kohtaa tajusin että oon nähnyt tän kohdan ennenkin). Hän laittoi astiat koneeseen ja samalla vastasi mulle jotain, en kuullut mitään kun astiat kolisi.
Kysyin mitä, samalla muistaen mitä hän ”ensimmäisellä kerralla” vastasi ja ennenkuin siskoni kerkesi toistaa, vastasin hänen puolestaan sen mitä aikoi sanoa.
Vastaus ei ollut luokkaa ”okei”/”kiva juttu” vaan jotain nuorison slangia (15v) jota en ole ikinä kuullut hänen käyttävän.Hetken siinä mietin että mistä tämä dejavu tuli, kun pystyin mielessä kelaamaan eteenpäin ja näkemään mitä sisko tekee ja sanoo 10 sekunnin päästä
Mulla on muutaman kerran ollut samantapaisia juttuja ja olen miettinyt, että mitä v****a, eikö tämä tapahtunut jo viikko sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni selitti mulle jotain, käveli keittiöön (tässä kohtaa tajusin että oon nähnyt tän kohdan ennenkin). Hän laittoi astiat koneeseen ja samalla vastasi mulle jotain, en kuullut mitään kun astiat kolisi.
Kysyin mitä, samalla muistaen mitä hän ”ensimmäisellä kerralla” vastasi ja ennenkuin siskoni kerkesi toistaa, vastasin hänen puolestaan sen mitä aikoi sanoa.
Vastaus ei ollut luokkaa ”okei”/”kiva juttu” vaan jotain nuorison slangia (15v) jota en ole ikinä kuullut hänen käyttävän.Hetken siinä mietin että mistä tämä dejavu tuli, kun pystyin mielessä kelaamaan eteenpäin ja näkemään mitä sisko tekee ja sanoo 10 sekunnin päästä
Mulla on muutaman kerran ollut samantapaisia juttuja ja olen miettinyt, että mitä v****a, eikö tämä tapahtunut jo viikko sitten?
Mietin ihan samaa, että eikö me käyty jo tää keskustelu
Vierailija kirjoitti:
Ajelin jokunen vuosi sitten talvella mökkärillä hupiajoa pieniä kyläteitä pitkin ja poikkesin erään pienen taajaman keskustassa olevaan kauppa+posti kompleksiin lämmittelemään ja kahvittelemaan, kaupassa siis oli pieni kahvipiste, jossa voi juoda munkkikahvit tai pullakahvit, kun ensin osti kahvisyömiset kaupan puolelta ja sitten maksoi ne kassalle.
Mönkkäri oli kaupan pihassa ja olin juuri ostanut kahvit ja menossa munkin kanssa kahvipisteeseen, kun sisään hönkäisi paikallinen "hillbilly" eli heinähattu, siis sellainen tyyppi joka jenkkifilmeissä murhaa teinit haulikolla näiden leiriydyttyä heidän mailleen tms.
Ukko ei luonut katsettakaan minuun, vaan alkoi kyselemään myyjältä: "Tänne piti tulla sellainen ja sellainen mies, onko sitä miestä näkynyt täällä?" Ukko oli siis ihan uppo-outo ja luetteli tuntomerkit, jotka sopivat tismalleen minuun. Myyjä vastasi, että ei ole kyllä näkynyt sen näköistä tyyppiä. Seisoin hölmistyneenä vähän aikaa ja menin sitten sinne kahvipisteelle ja edelleenkin tämä äijä oli aivan, kuin hän ei olisi nähnyt minua olleenkaan. Ihan kuin en olisi ollut ollenkaan siinä tilanteessa, tai jos olinkin, niin jonain aivan muuna hahmona. Ukko pyöri siinä jonkin aikaa turhautuneen oloisena ja lähti sitten pois.
Join kahvin ihan rauhassa miettien, että mitä ihmettä siinä oikein tapahtui. En kuitenkaan mennyt kummaltakaan kysymään mitään, vaan jatkoin vähän myöhemmin matkaa ja tämä tilanne ja niiden ihmisten sanat ihmetyttävät edelleen. Pakosti sitä funtsii, että näyttäytyykö/näkyykö sitä eri ihmisille ihan oikeasti eri hahmona aina tilanteen mukaan.
Olivatko ne tuntomerkit "sinusta" millaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
morpheus kirjoitti:
Itselläni oli eilen sellainen glitch kun ajoin töistä kotiin, niin kuuntelin siinä random spotifylistaani ja oli mielessä joku lentokonejuttu, ja sitten aasinsillan kautta tuli mieleen yhtäkkiä klassikkokohtaus Twilight Zone -sarjasta missä se yksi matkustaja lentokoneessa näkee jonkin örkin siellä siivellä ja alkaa panikoida, ja lopulta sitten se örkki tuhoaa sen lentokoneen moottorin.
Noh, tämä ajatus meni sitten ja jotain muuta mietin, niin 30 sekuntia myöhemmin alkoi seuraava biisi soida Spotifyssä, ja se oli Manhattan Transferin Twilight Zone. Olin että okei...
Kyseinen biisi löytyy kyllä soittolistaltani, mutta siellä on yli tuhat muutakin biisiä, eli todennäköisyys asialle on alle promillen luokkaa. Kyseinen biisi ei muutenkaan ollut etukäteen mielessäni enkä sitä moneen viikkoon ollut kuullut. En myöskään ääneen mitään lauleskellut tai puhunut että puhelin olisi voinut "vakoilla" tai ehdottaa mitään sen perusteella.
Ei ollut muuten eka kerta kun mielessä on joku biisi joka sitten pärähtää soimaan radiosta, usbitikulta tai spotifystä. Tällä kertaa oli vaan ehkä vielä oudompi twisti asiassa...
Muutama selitysvaihtoehto tulee mieleen:
1. uskomatonta sattumaa, taas
2. maailmankaikkeuden/simulaation ylipäälliköllä on tilannekomiikan tajua/keljuilee muuten vaan
3. aika on jana, missä kaikki mennyt on tapahtunut ja kaikki tuleva tulee tapahtumaan, ja jollain tasolla saamme joskus etiäisiä tulevista asioista, kuin "väreitä vedessä" jos sinne kiven heittäisi
4. ihmisillä on kyky tiedostamattaan vaikuttaa joskus tuleviin tapahtumiin tai sähkömagneettisiin/elektronisiin asioihin, satunnaistoistoihin jne.
5. joku muu, mikäMutta ei muuta oikein voinut siinä tilanteessa kuin nauraa. Edelleen kun on pakko taas maanantaina mennä kuitenkin töihin leipää tienaamaan perheen ruokapöytään, vaikka millaisen valaistumisen tässä kokisi...
Katsoin kerran telkkarista yhden dokumentin missä spekuloitiin mm.aikamatkustuksesta, niin siinä oli teoria, että menneisyyteen ei ole mahdollista matkustaa, mutta siinä esitettiin mielenkiintoinen teoria, että kun ihmisen elämä alkaa ja jatkuu, ja sitten kun se päättyy, niin se on ikäänkuin filminauha jonka alku-ja loppupää on liimattu yhteen. Toisin sanoen kun ihminen kuolee, hän syntyy uudelleen, mutta elää täsmälleen saman elämän kuin aiemmin. Siis jokaista yksityiskohtaa myöten. Se voisi selittää etiäiset ja deja vu-kokemukset ja paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
morpheus kirjoitti:
Itselläni oli eilen sellainen glitch kun ajoin töistä kotiin, niin kuuntelin siinä random spotifylistaani ja oli mielessä joku lentokonejuttu, ja sitten aasinsillan kautta tuli mieleen yhtäkkiä klassikkokohtaus Twilight Zone -sarjasta missä se yksi matkustaja lentokoneessa näkee jonkin örkin siellä siivellä ja alkaa panikoida, ja lopulta sitten se örkki tuhoaa sen lentokoneen moottorin.
Noh, tämä ajatus meni sitten ja jotain muuta mietin, niin 30 sekuntia myöhemmin alkoi seuraava biisi soida Spotifyssä, ja se oli Manhattan Transferin Twilight Zone. Olin että okei...
Kyseinen biisi löytyy kyllä soittolistaltani, mutta siellä on yli tuhat muutakin biisiä, eli todennäköisyys asialle on alle promillen luokkaa. Kyseinen biisi ei muutenkaan ollut etukäteen mielessäni enkä sitä moneen viikkoon ollut kuullut. En myöskään ääneen mitään lauleskellut tai puhunut että puhelin olisi voinut "vakoilla" tai ehdottaa mitään sen perusteella.
Ei ollut muuten eka kerta kun mielessä on joku biisi joka sitten pärähtää soimaan radiosta, usbitikulta tai spotifystä. Tällä kertaa oli vaan ehkä vielä oudompi twisti asiassa...
Muutama selitysvaihtoehto tulee mieleen:
1. uskomatonta sattumaa, taas
2. maailmankaikkeuden/simulaation ylipäälliköllä on tilannekomiikan tajua/keljuilee muuten vaan
3. aika on jana, missä kaikki mennyt on tapahtunut ja kaikki tuleva tulee tapahtumaan, ja jollain tasolla saamme joskus etiäisiä tulevista asioista, kuin "väreitä vedessä" jos sinne kiven heittäisi
4. ihmisillä on kyky tiedostamattaan vaikuttaa joskus tuleviin tapahtumiin tai sähkömagneettisiin/elektronisiin asioihin, satunnaistoistoihin jne.
5. joku muu, mikäMutta ei muuta oikein voinut siinä tilanteessa kuin nauraa. Edelleen kun on pakko taas maanantaina mennä kuitenkin töihin leipää tienaamaan perheen ruokapöytään, vaikka millaisen valaistumisen tässä kokisi...
Katsoin kerran telkkarista yhden dokumentin missä spekuloitiin mm.aikamatkustuksesta, niin siinä oli teoria, että menneisyyteen ei ole mahdollista matkustaa, mutta siinä esitettiin mielenkiintoinen teoria, että kun ihmisen elämä alkaa ja jatkuu, ja sitten kun se päättyy, niin se on ikäänkuin filminauha jonka alku-ja loppupää on liimattu yhteen. Toisin sanoen kun ihminen kuolee, hän syntyy uudelleen, mutta elää täsmälleen saman elämän kuin aiemmin. Siis jokaista yksityiskohtaa myöten. Se voisi selittää etiäiset ja deja vu-kokemukset ja paljon muutakin.
OMG! Aika paljon haluaisin pystyä filmiltä muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin noin 11vuotias ja asuin kerrostalossa kouluni vieressä, vanhemmat oli jo menneet töihin ja minä lähdin kouluun. Ihmettelin kun en kuullut ulko-ovelle asti pihan hälinää ja kun saavuin koulun pihaan se oli tyhjä. Ei oppilaita eikä parkkipaikalla autoja. Ovi oli lukossa ja oven lasin läpi näkyi pimeää käytävää.Hämmentyneenä huusin ohi kulkenneelle koirantaluttajalle joko "Hei, mikä päivä nyt on" tai "Hei, onhan nyt tiistai", en ole varma. Vastaus kuitenkin varmisti että oli todellakin normaali arkipäivä. Hämilläni ja vähän peloissani palasin kotiin, leikin hetken kissan kanssa ja kävin vessassa. Menin sitten parvekkeelle ja näin sekä kuulin että piha oli täynnä oppilaita ja samassa kello soi! Juoksin kouluun ja opettajalle valehtelin myöhästyneeni jonkin etsimisen takia, kirjan tai penaalin tms. Tiesin ettei opettaja uskoisi mitä oikeasti kävi, en kertonut sitä kellekään.
Koulun kello näytti samaa kuin kaikki kellot kotona ja rannekelloni, joten ei ole mahdollista että jokin kello kotona edisti tai jotain ja olin etuajassa nykimässä koulun ovea. Ei oltu myöskään siirrytty kevät tai talviaikaan. Ja kellon olin oppinut tuntemaan 6vuotiaana!
Outoa olivat myös täysin tyhjä parkkipaikka, yleensähän opettajat saapuu ennen oppilaita sekä pimeä rakennus.
Joskus lapsilla menee tunti- ja minuuttiviisari tavallisessa seinäkellossa sekaisin eli kun kello oikeasti on vaikkapa 22.35 niin viisarit väärin katsottuna tuo olisi 6.53.
Poikaystäväni kämppiksen kahvikuppi oli hajonnut astianpesukoneessa niin, että kahva oli hieman irrallaan alaosasta... Muistan harmittelleeni, että hitto kun en onnistu ikinä missään, edes astioiden pesemisessä tiskikoneessa. Mutta seuraavassa hetkessä kahvikuppi oli itsekseen korjaantunut ja kahva oli 100 % kiinni ja kuppi täysin ehjä.
Välillä on outoja sattumia, mutta jotka tosiaan taitavat olla pelkkiä sattumia. Etiäiset ja déjàvu-ilmiöt tuttuja.
Joskus joku tavara katoaa mystisesti, ja sitten se löytyykin paikasta, josta ensimmäiseksi etsit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ainoa ihminen jolla on Suomessa tämä nimi tällä kirjoitusasulla. Etu ja sukunimi.
Selvisi, että tässä samassa korttelissa missä asun, asui sata vuotta sitten täsmälleen saman niminen henkilö. Kuoli 1900-luvun alussa. Hänkin oli aikanaan Suomen ainut tämän niminen.
Nimeni on peräisin isoisoisältäni, joka muutti kauan sitten Suomeen toisesta maasta.
Siellä toisessa maassa hän asui erään nimisellä kadulla silloin kauan sitten. Opin sen vasta äskettäin.
Minä asun nyt tässä korttelissa saman nimisellä kadulla. Muutin tähän kauan sitten.
Maailma on ihmeellinen. Tämä on vähän kuin käsikirjoitus, jota näyttelen.
Kesällä menin yhteen tapahtumaan kumppanini ja kaverini kanssa. Olimme kumppanin kanssa muutaman kuukauden eron jälkeen jälleen yhdessä ja olin tuona eroaikana kovasti ihastunut toiseen henkilöön.
Tänne tapahtumaan mennessä (huom. asumme isossa kaupungissa) minulle tuli tunne, että tämä ihastus tulee kävelemään meitä ihan kohta vastaan täällä, en voinut tätä ennalta tietää mistään! Stressaannuin tästä voimakkaasta tunteesta, koska en kuitenkaan halunnut tavata ihastusta mieheni seurassa (mies tiesi ihastuksesta). Yksinkertaisesti vain tiesin, että tämä tulee kävelemään minua vastaan ja noin kymmenen minuutin kuluttua näin kävin. Olin paniikissa ja edelleen mietin, että miten tämä oli mahdollista :D
Olen jäänyt pohtimaan, onko minulla tämän ihmisen kanssa jotenkin telepaattinen yhteys? Aiemmin eromme aikana törmäsin tähän ihmiseen sattumalta ensimmäistä kertaa vuoteen (kyseisen aamun olin aloittanut puhumalla tästä ihmisestä ystävälleni lämpimään sävyyn). Tuntui hullulta, että samana päivänä tämä ihminen kävelee minua tuhansien ihmisten joukossa vastaan ja tulee juttelemaan. Kaksi kertaa uskomaton kohtaaminen uskomattoman ihmisen kanssa lukemattomien ihmisten joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisellä kauppakäynilläni karkkihyllyssä näkyi Sisu Terva , sellaista ei kuitenkaan Sisuin valikoimista löytynyt, Tänään käydessäni karkkihyllyssä oli Leijona Terva- lakritsi.
Suomeksi virheitä matriisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joitain perus déjà-vu -kokemuksia on ollut ja lapsen kanssa on ollut telepaattisia kokemuksia, eli tavallaan ajatellaan samaa asiaa yhtä aikaa, mutta yksi kokemus on oikeasti ihan tosi outo ja jäänyt mieleen.
Olimme nähneet yhtenä yönä samaa unta mieheni kanssa, eikä siihen liittynyt mitään että olisimme katsoneet illalla jotain leffaa tms. mistä olisi jäänyt samankaltaisia mielleyhtymiä. Tosi yksityiskohtaisesti olimme niissä unissamme samoissa maisemissa joissa siis oikeasti ei olla kumpikaan koskaan edes käyty. Molemmat näkivät unta omasta näkökulmastaan, mutta siis yhteiset tapahtumat ja juuri tietyt yksityiskohdat.
Tuo oli aivan hemmetin outoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi erikoinen kokemus joka varmaan menee tähän kategoriaan. Silloin 6v poikani ja minä istuimme keittiössä, söimme välipalaa ja katselimme ikkunasta ulos. Poika sitten äkkiä katsoi minua huolestuneena ja kysyi: "Äiti, sattuiko sitä tyttöä joka kaatui pyörällä tuossa postilaatikon edessä?" Ihmettelin, että mahtaa taas höpöttää, ikkunan edessä olevalla tiellä ei ollut kulkenut ihmisiä koko välipalahetken aikana. Sitten katsoin ikkunasta ulos: näin, kun mutkasta kaartoi ala-asteikäinen tyttö pyörällä, menetti jotenkin pyörän hallinnan ja kaatui suoraan postilaatikkomme eteen. Olin niin ällikällä lyöty, etten ehtinyt tytön avuksi ennen kuin hän jo nousi ylös ja jatkoi matkaansa.
Jumala tietää tulevaisuuden ja pienet lapset usein puhuvat Jumalan sanoja ja tulevia, profetioita.
80-luvulla amerikkalainen poika saarnasi Raamatun jakeita. Hänestä näkee kuinka hänen katseensa ja silmätkin muuttuvat täysin lapsen katseesta. Häneen menee Jumalan Henki.
Oprah on tässä päättänyt pilkata tätä poikaa ja perhettä ja hänen pyrkimyksensä oli saattaa heidät huonoon valoon ja väittää että poika ei tiedä mitä puhuu. Kyllä hän tiesi mutta se on vaikea selittää "omin sanoin" kuten he poikaa vaativat tekemään. Lisäksi Raamatussa kielletään mitään lisäämästä Jumalan Sanaan.
Kannattaa hyvissä ajoin hakeutua mielisairaalaan hoitoon, jos luulee harhojensa olevan muuta kuin harhoja. Hulluhan luulee kaiken muun olevan hullua ja itse on normaali, tiedostava yksilö. Siksi hullut ovat vaarallisia muille.
Seisoin ulkona ja mies ajoi pyörällä ja pysähtyi ja laitto pyörän seinän viereen.käännyin poispäin ja sitten takasin ja sama mies tuli pyörällä ja teki uudestaan saman.
Vierailija kirjoitti:
Joitain perus déjà-vu -kokemuksia on ollut ja lapsen kanssa on ollut telepaattisia kokemuksia, eli tavallaan ajatellaan samaa asiaa yhtä aikaa, mutta yksi kokemus on oikeasti ihan tosi outo ja jäänyt mieleen.
Olimme nähneet yhtenä yönä samaa unta mieheni kanssa, eikä siihen liittynyt mitään että olisimme katsoneet illalla jotain leffaa tms. mistä olisi jäänyt samankaltaisia mielleyhtymiä. Tosi yksityiskohtaisesti olimme niissä unissamme samoissa maisemissa joissa siis oikeasti ei olla kumpikaan koskaan edes käyty. Molemmat näkivät unta omasta näkökulmastaan, mutta siis yhteiset tapahtumat ja juuri tietyt yksityiskohdat.
Tuo oli aivan hemmetin outoa.
Irtaudummeko ruumiistamme öisin? Meillä on henki, sielu ja ruumis. Hengetkö ne tuolla yöllä seikkailee vaikka missä?
Vierailija kirjoitti:
morpheus kirjoitti:
Itselläni oli eilen sellainen glitch kun ajoin töistä kotiin, niin kuuntelin siinä random spotifylistaani ja oli mielessä joku lentokonejuttu, ja sitten aasinsillan kautta tuli mieleen yhtäkkiä klassikkokohtaus Twilight Zone -sarjasta missä se yksi matkustaja lentokoneessa näkee jonkin örkin siellä siivellä ja alkaa panikoida, ja lopulta sitten se örkki tuhoaa sen lentokoneen moottorin.
Noh, tämä ajatus meni sitten ja jotain muuta mietin, niin 30 sekuntia myöhemmin alkoi seuraava biisi soida Spotifyssä, ja se oli Manhattan Transferin Twilight Zone. Olin että okei...
Kyseinen biisi löytyy kyllä soittolistaltani, mutta siellä on yli tuhat muutakin biisiä, eli todennäköisyys asialle on alle promillen luokkaa. Kyseinen biisi ei muutenkaan ollut etukäteen mielessäni enkä sitä moneen viikkoon ollut kuullut. En myöskään ääneen mitään lauleskellut tai puhunut että puhelin olisi voinut "vakoilla" tai ehdottaa mitään sen perusteella.
Ei ollut muuten eka kerta kun mielessä on joku biisi joka sitten pärähtää soimaan radiosta, usbitikulta tai spotifystä. Tällä kertaa oli vaan ehkä vielä oudompi twisti asiassa...
Muutama selitysvaihtoehto tulee mieleen:
1. uskomatonta sattumaa, taas
2. maailmankaikkeuden/simulaation ylipäälliköllä on tilannekomiikan tajua/keljuilee muuten vaan
3. aika on jana, missä kaikki mennyt on tapahtunut ja kaikki tuleva tulee tapahtumaan, ja jollain tasolla saamme joskus etiäisiä tulevista asioista, kuin "väreitä vedessä" jos sinne kiven heittäisi
4. ihmisillä on kyky tiedostamattaan vaikuttaa joskus tuleviin tapahtumiin tai sähkömagneettisiin/elektronisiin asioihin, satunnaistoistoihin jne.
5. joku muu, mikäMutta ei muuta oikein voinut siinä tilanteessa kuin nauraa. Edelleen kun on pakko taas maanantaina mennä kuitenkin töihin leipää tienaamaan perheen ruokapöytään, vaikka millaisen valaistumisen tässä kokisi...
Katsoin kerran telkkarista yhden dokumentin missä spekuloitiin mm.aikamatkustuksesta, niin siinä oli teoria, että menneisyyteen ei ole mahdollista matkustaa, mutta siinä esitettiin mielenkiintoinen teoria, että kun ihmisen elämä alkaa ja jatkuu, ja sitten kun se päättyy, niin se on ikäänkuin filminauha jonka alku-ja loppupää on liimattu yhteen. Toisin sanoen kun ihminen kuolee, hän syntyy uudelleen, mutta elää täsmälleen saman elämän kuin aiemmin. Siis jokaista yksityiskohtaa myöten. Se voisi selittää etiäiset ja deja vu-kokemukset ja paljon muutakin.
Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio,
28 samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat. -Heprealaiskirje 9:27-28
Heräsin tänään aamulla vähän ennen viittä. Normisti nukun sunnuntaisin yhdeksään. Jos herään yöllä, niin käännän yleensä vain kylkeä ja jatkan unia. Nyt tuli sellainen tunne, että ei voi jatkaa unia ja piti avata puhelin (joka on lentotilassa yöt). Kun olin avannut puhelimen, niin minuutin sisällä tuli pojaltani viesti, että hän tarvitsi apuani. Tämä on ensimmäinen kerta kotoa muutettuaan (yli 10 v sitten), kun hän viestitteli minulle yöllä.
Telepatiaa vai sattumaa? Ei ollut ensimmäinen kerta kun "aavistan jotain" poikani suunnalta.
Samoin muutaman kerran on ajatuksissa käynyt yksi miehen hyvä ystävä (jota olen nähnyt vain muutaman kerran, ei siis minun ystäväni) ja hän soittaa miehelleni puolen tunnin sisään.