Viikonloppuun PE-SU, SYYSkeijuk@iset --<-@
Tervetuloa mukaan :)
Ke-to tässä:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7442314&p=&mpage=1&tmode=…
-piias-
Kommentit (27)
Pitää heti kommentoida noista unista, joista piiaskin kertoi, että kuulun myös niihin, jotka raskausaikana näkevät mitä oudoimpia unia. Välillä ne ovat tosiaan aika karmaiseviakin. Vai onkohan niin, että raskausaikana, kun sitä muutenkin heräilee herkemmin, ne unet vaan muistaa paremmin kuin normaalisti eli voihan olla, että ihan samanlaisia unia tulee nähtyä ilman raskauttakin. Mitäs luulette? Itse nuijin viime yön unessa mm. meitin liskon, kun se olevinaan yritti karata terraariostaan, jossa muuten oli jostain syystä ihan avonainen takaseinä, jossa oli metsä (!?) ja minulla oli kiire jollekin kurssille, jota en nyt muista ja olin myöhästymässä sieltä. Sitä ennen sirkka, joita lisko siis syö, yrittikin syödä liskon eli puri sitä silmään. Että tämmöistä. Heräsin tuohon uneen ja oli jotensakin kurja olo.
Koulu- ja eskarijuhlat ovat nyt takana ja voi keskittyä loman viettoon ihan kunnolla lasten kanssa. Tulis vaan uimakelejä, kun ranta on tuossa ihan lähellä ja lapset ovat kinunneet sinne jo ennen kuin jäät lähtivät. Kävivät muuten ensimmäisen kerran uimassa järvessä jo viikko jäiden lähdön jälkeen, niin oli kova hinku... hrrrrr.
Nyt täytyy lähteä takaisin järjestelyhommiin. Kun lapset ovat isänsä luona, ajattelin vähän joutessani pistää paikkoja ojennukseen noiden lehti- ja paperipinojen suhteen ainakin.
fullmoon 25+6
niin ei koko kesänä. JA taitaa pitää paikkaansa meikäläisen kohdalla, isäntä on uistelukisoissa ja niissä merkeissäpä en on kyllä kesätkin vieerähtäny, jos ei ole kisoja niin sit pitää huvikseen uistella harva se ilta.
Minuu ahistaa. Joko meillä on liikaa tavaraa tai liian vähän neliöitä. (olen muuten ehdottomasti sitä mieltä että vika on neliöissä)Neliöitä on siis vaivaiset 75 ja meitähän on syksyllä jo 5 tässä asumassa! Olen kovasti yrittäny pitää pehmittäviä palopuheita isomman kodin puolesta, saas nähdä miten käy, pientä lämpenemistä ajatukselle on jo ollu ilmassa..Mies vaan ei ole oikein innokas lainan ottaja (kukapa olis?) ja ilman sitähän ei sitä uutta kotia millään ilveellä kyllä saada.
" uusi koti" kuumeen lisäks mulle on tullu ihan hirvee imurikuume. Entinen pölyntyötäjä kun on jo 14v vanha joetn ei oikein jekkase enää eikä pölypussejakaan meinaa löytää. ONKO KELLÄÄN DYSON merkkistä imuria? Se oli pari viikkoa sitten T.I.L.A ohjelmassa esittelyssä ja ihastuin siihen...vaikutti hyvältä imurilta muutenkin kuin ulkoisesti, meinasin käydä tutustumassa moiseen ensi viikolla.
Kummallisista unista puheen ollen, niitä esiintyy täälläkin. Siis todella utopisia, kuten että elän unessa entisen avomiehen kanssa ja koetan sille tolkuttaa että en mie ole siun kanssa vaan omani ja etsin ihan paniikissa omaa miestäni. Tai että olen olevinaan peuhannu miehen työkaverin kanssa ja kaiken huipuks sen, joka on lihava ja hikinen ja rupinen, hyi. (Siis eihän noin sais ihmisestä sanoa, mutta tyyppi on todella etova, ehkä eniten luonteensa takia). No, ne on unta vaan.
Viime yönä havahduin ensimmäistä kertaa vauva potkuihin. Tänne saakka olen saanu nukkua hyvin kerran yössä vessassa käyden.
Kävin eilen illalla kaverini luona, sillä on keisarinleikkaus edessa reilun viikon päästä. Ihan hillitön masu ja mikä möyriminen siellä koko ajan! Ihan tuli sellanen utopistinen olo itelle, että tuollastako se loppuaika olikin, äidillä oli tosi hankala olo kun toinen möyrys. Ja toisaalta tuli sellanen " IIIH;IHANAA, meillekin tulee vauva!" -olo, sellanen että oli suorastaan kateellinen ajatellessani että niillä on vauva jo reilun viikon päästä ja miun pitää omaani ootella vielä 3kk. Onneks se on jo sentään masussa eikä enää haaveena!
Pelottako teitä ketään heinäkuu? MInuu vähän hirvittää, viikkoja on kuitenkin sillon jo yli 30 ja helle aika turvotuksineen käsillä. Siis ihan oman jaksamisen ja voinnin takia mietityttää.
Nyt täytyy mennä, meillä on liian hiljaista....*paha enteistä*
Minjuska, huomenna jo 26vkoa!
heinäkuu nimittäin. Olen entistä vakuuttuneempi, että mikäli töissä silloin yhtään ahdistaa, haen saikkua, varsinkin, kun ne hirvittävät liitoskivut ovat nyt lomalla pysyneet poissa. Käyn kokeilemassa, miltä tuntuu, mutta en kiduta itseäni siinä vaiheessa enää. Onneksi meillä kotona on aika kivan viileä kesähelteilläkin, kun muistaa pitää ikkunat auringon puolelta aina kiinni, samoin sälekaihtimet.
Minäkin olen näitä meitin neliöitä laskeskellut, että mihinkä kaikki vauvan romppeet enää mahtuvat, mutta nyt suunnittelu on jo pitkällä ja eiköhän se tästä. Viikon päästä täytyisi käydä Ikealla vähän shoppailemassa ja sitten alan järjestellä, vaikka aikaista onkin. Jotenkin se, että vauva tulee näkyväksi laittamalla kaikki tavarat valmiiksi, lisää odotuksen riemua.
Näin jutellen nostaa pinoa fullmoon, jolla myös huomenna 26 täynnä!
Kun esikko syntyi, meillä oli 75 neliön kolmio pelkällä pesuhuoneella. Ah, miten paljon meillä olikaan tilaa ympärillä :) Kuopuksen syntymän aikoihin asuttiin 70 neliön rivarissa (sauna, valtava pesuhuone ja kaksi vessaa) ja voitte uskoa, että ahdasta oli. Nyt sitten tilaa on, mut silti tuntuu, ettei ole ;)
Kun tämä raskaus oli aluillaan mie päätin, etten mitään uutta hanki. Vaan kuinkas sitten kävikään! Jo on tulossa hoitopöytää ja pinnistä, tosin vaatteita en ole hankkinut kuin yhden fleecehaalarin kirpparilta. Huokailin ystävälleni katsoessani 2 viikkoista vauvaa, että nyt sitten alkaa iskeä se vauvakuume.
Minäkin vähän kauhuilen heinäkuuta.. Koskaan en ole mahan kanssa kesähelteillä ollut, esikon odotuksessa olin kesällä -01 ihan alussa eikä ollut pahoinvointiakaan. Kuopuksen ollessa ihan pikkuvauva kesällä -04 päätin, ettei ikinä enää kesävauvaa. Huh, sitä hien määrää helteillä imettäessä ja toipuessa synnytyksestä.
-piias- huomenna 26 miulakin :)
Kirjoittelu vaan on taas jäänyt. Pinot käyn kyllä joka päivä lukemassa mutta en oo vaan jaksanut kirjoittaa.
Mulla olo on jo nyt ajoittain todella tukala. Eilennä tuskailinkin miehelle että miten ihmeessä jaksan vielä yli 10 viikkoa. Vauva painaa mahassa tosi ikävästi varsinkin silloin kun on poikittain tai jalat alas päin. Närästys on ihan kamala vaiva (suklaa aiheuttaa mielettömän närästyksen ja silti mä hölmö sitä syön), lonkkakipua löytyy ja liitos kipuja ja kivuttomia supistuksi tulee varsinkin iltaisin, pissalla saan jo olla aika usein juoksemassa. Olo on siis aika tukala jo.
Oli poitsun raskaus paljon paljon helpompi. Silloin vaivana oli ainoastaan närästys.Tää raskaus onkin alusta asti ollu aivan erillainen.
Meillä neliöitä on 70 ja tilaa aivan liian vähän. vauvan tavaraa ja poistun tavaraa on joka puolella. Ajattelin ens vuoden alusta isompaa asuntoa hakea kaupungilta (ihan vuokralla vaan asutaan).
Nyt jos menis laittamaan poitsun nukkumaan tai sit patistan miehen hoitamaan poitsun iltapesut yms.
Öttis, Poitsu 1v8kk ja masuasukki rv27+4
Kävin illalla koiran kanssa lenkillä yhdessä muutaman muun samanrotuisia omistavan ihmisen kanssa ja kivaa oli, ihanaa kun sai tavata uusia ihmisiä :)
Meillä on 62,5 neliön kolmio ja tänne on siis tulossa viides asukki. Arvatkaa vaan onko hyvin tilaa... Juuri tuskailen, että pitäisi jonnekin järjestää nuo kakkosen vaatteet lipastosta, sinne kun tulee vauvan vaatteet. Argh. No, isompaa asuntoa jonotellaan, mutta niistä ei varmaan kukaan ole aikoihin lähdössä pois. Höh, pitää siis kestää täällä vaan.
Jepulis, liitoskivut ilmaantuivat :/ Siis onhan niitä ollut jo tovin öisin ja kyljen kääntäminen on yhtä tuskaa, mutta nyt ovat äityneet päivisinkin. Toisinaan on niin huono tilanne, että hyvä kun pääsee kävelemään, mutta tänään oli paljon parempi päivä taas. Huomista odotellessa...
Mies sulattaa pullaa, täytyypä mennä pitämään puolensa ;) Aloitin muuten hahtuvapeiton kutomisenkin :)
Porenn ja Pimpula rv 27+5
Miulla taas tekee räkätauti tuloaan. Kehnon tukkoinen olo, räkää pää täysi, mut mitään ei tunnu tulevan pois. Tytölläkin on yskä ja nuha, oli pojallakin, mutta se loppui jo. Tämä meidän miesväki sairastaa vähemmän.
Mie en kyllä muista, onko ollut mitään erityisiä aiheita.. Tiitiainen79, minulla pahoinvointi tuli takaisin siten, että noissa yövuoroissa (joista nyt siis pääsin eroon) alkoi tulla paha olo. Monesti mietin, että meniskö oksentamaan, mutta ei kummiskaan ois mitään tullut.
Mie päätin vaihtaa vähän huonejärjestystä.. Nykysin meidän makkari on suht pienessä huoneessa ja vauvan sänky tulis vaatehuoneen oven eteen. Ja tv-huone (meillä iso tupa, jonne en halua tv:tä) on meillä nyt isoimmassa makuuhuoneessa. Mieheltäkin sain siunauksen tähän vaihtoon, nyt kun sen vielä sais aikaseks. Mahdollisimman pian, muuten se jää tekemättä ;)
Pinnasängyn ja hoitopöydän päätin hankkia netistä, pöydän ihan siksi, kun meillä on jo muutenkin kodinhoitohuone täynnä törkyä ja aika yleinen kulkureitti, joten en halua, että vauvalle tulee vilu. Ja pikkuvauva-aikana miusta on ihan kiva, että joku vakkarihoitotaso on. Entinen asunto oli niin ahdas, ettei mihinkään koloon saatu hoitopöytää, joka sitten myytiin.
Viime yönä näin tosi outoja unia. Jossain vaiheessa ravistelin kovasti miestä, kun se ei herännyt ja kun avasin silmät, töllötti mies vähän kummastellen. Näin unta, et mies oli nukahtanut keittiön tiskitasoa vasten, enkä saanut hereille :D Sitten näin unta tosi voimakkaista masuvauvan potkuista, jossain unessa otin kiinni juopon Anttilassa ja huusin vartijalle, et auttakaa, ettei tää satuta miun mahaa. Ja juuri ennen heräämistä meidän pesuhuoneen seinässä oli reikä, josta virtasi aivan kauheita epämuodostuneita eläimiä. Mm. pelkkä vuohen pää, joka söi ruohoa. Hyi helv..
Masussa kaikki ok, masu on valtava ja siitä kaikki sanovatkin :)
-piias- rv 25+6