Mitä ajattelet ihmisestä joka ylpeilee sillä että hän on ku-sipää?

Taitaa olla yleisempää miesten keskuudessa. Kusipäisyys nähdään maskuliinisena ominaisuutena.

Yleensä kyseessä vain aivokapasiteetiltaan vajavainen ihminen. Oman kokemukseni mukaan.

Mikä diagnoosi...no,ku*ipää.

Isäni on syyllinen tällaiseen röyhkeyteen, uskon hänen olevan narsistisen häiriön sakaalalla. Aina saanut hävetä sitä ylimielistä käytöstä esim palveluammatissa/ "alemassa asemassa" olevia kohtaan. Ja kehuskelu häikäliemättömästä ilkeilystä: "Mä olen kuulkaa vittumainen, hähähää". Joo, eipä oo huomattu. Ikä on onneksi pehmentänyt hänen päätä jo, tosin ei kai tää välivaihe ennen lopullista dementiaakaan niin riemukas ole.

Valitettavasti tunnen muutamankin miehen, jotka ylpeilevät kusipäisyydellään. Ovat lahjakkaita ja älykkäitä, mutta hyperrasittavia, koska omasta mielestään muita parempia monella tapaa. En viihdy heidän seurassaan, tapaan satunnaisesti pari kertaa vuodessa isommassa joukossa ja hakeudun perustervehdyksen jälkeen juttelemaan muiden paikallaolijoiden kanssa.

En hirveästi jaksa maailmaasyleileviä ja kaikkia rakastavia ihanaa-ihanaa-ihmisiäkään. Tuntuu, että kummaltakin lajityypiltä on kehityksessä jotain pielessä, viisari naksahtanut johonkin ääriasentoon eikä muuta pysty tai halua nähdä. Ehkä pitäisi sääliä, mutta mieluummin jätän omaan arvoonsa, mikäli suinkin mahdollista.

Tämä palsta on sellaisia puolillaan. Siedätyshoito auttaa, olen lähes immuuni. En siis ajattele sellaisista ihmisistä oikein mitään.

No mutta silloinhän todella on ihan aito pissapää. 

Miksi hänestä pitäisi ajatella yhtään mitään? 

Millä tavalla ylpeilee? Nyt vaatisi tarkempaa avaamista.

Ajattelen, että ainakin se tuntee itsensä.

joskus kyse on myös siitä, että henkilö, joka oikeasti käyttäytyy tosi empaattisesti ja auttavaisesti esim työelämässä kyllästyy omaan empatiaansa ja siihen, että aina joku on haluamassa palasta hänestä ja alkaa sen vastapainoksi korostaa sitä, ettei oikeasti silti ole ihan kynnysmatto tai ainakaan ei haluaisi olla.

Törmäsin pari kk sitten työn puolesta kahteen tällaiseen ihmiseen, kummatkin nuoria naisia. Sanattomaksi veti. Mutta joo, sanoisin että jotain tekemistä älyn tai sen puutteen kanssa. Ei ne jutut muutenkaan kovin fiksuja olleet, pyöri oman vittumaisuuden korostuksen ja alapääjuttujen ympärillä. Ei tule ikävä heitä.

Tiedän yhden tällaisen. Kolmekymppinen nainen joka kärsii jonkinlaisista mielenterveysongelmista.

Mä olen valikoiva kuspää sellaisille ihmisille, jotka ovat mielestäni ärsyttäviä.

No, ainakin tyyppi välttää hyväksikäyttäjät ja muut lokit, jotka vievät aikaa ja energiaa eikä vastineeksi saa muuta kuin verenpainetaudin :D