Miten 1980-luvulla hälytettiin pelastuslaitos apuun?

Vierailija kirjoitti:

Soitettettiin ensin Kekkoselle ja sen adjutantti soitti sitten palokunnan/poliisin/ambulanssin, jos Urkki anto luvan.

Ei oikein 80-luvulla enää, oli herran käytös niin epävakaata loppuaikoina.

Itsekin olen joskus (liikenneonnettomuudessa ensimmäisenä paikalle tulleena) juossut lähimpään taloon soittamaan hätänumeroon talon lankapuhelimella.

Soitettiin puhelimella. Oletko   ääliö lintsannut historian tunneilta?

Ihan samalla tavalla kuin nykyään. Joko soitettiin lankapuhelimella tai autoradiopuhelimella.

Ja tilanne pelastuslaitoksella on huomattavasti toimivampi ja nopeampi, kuin nykyään, koska hälytyskeskuksia oli jokaisessa maakunnassa, pelastuslaitoksia jokaisessa niemessä ja notkossa, kun ne nyt on lakkautettu ja yhdistetyy suuriin keskukseen.

Omalla asuinalueella 80-luvulla ambulanssi tuli vajaan kilometrin päästä, samoin palokalusto eli muutamassa minuutissa. Naapurissa oli 80-luvulla tulipalo ja palokunta oli paikalla 4minuutissa.

Nyt on siiretty johonkin hornantuuttiin, kymmenien kilometrien päähän ja jos soittaa hälytyskeskukseen pitää kertoa mistä maasta ja paikkakunnalta soittaa ja silti pelastuslaitos voi menmä naapurikaupunkiin, jossa sama osoite, niin kuin kerran meille tuli poliisit. Sama osoite, mutta väärä kaupunki.

Kyllä 80-luvulla kaikki oli yksinkertaisempaa. Oli jopa sama kieli.

Ei niitä soitettu pikkuhädässä

Palokunnan jäsenet hälytettiin töihin palosireenillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soitettiin 000. Tietenkin joko kotoa, puhelinkopista tai jostain liikkeestä.

Ei vielä tuolloin 000 vaan 002 tai 005 ja olisko vielä 003

Eikä ollut, älä puhu paskaa. 000 oli HÄTÄKESKUS.

Yhteinen hätäkeskus 000 tuli vasta 70-lkvjn jälkeen joskus.

80-luvun alussa, ja kysymys koski 80-lukua. En tajua miksi sitä 70-lukua on nyt pakko vängätä?

Eikös 005 ollut palokunnalle ja 006 ambulanssille. Olikohan 002 menny poliisille. Joskus 70-luvulla.

nonni. Just huomasin et 80-lukua kysyttiin.

80-luvulla meillä ei ollut mitään hätää, joten ei tarvinnut hälytellä. Toista on nykyään.

Puhelimella soitettiin. Kaikkialla ei ollut tarkkoja osoitteita, joten jouduttiin antamaan ohjeita ja menemään vastaan.

Savumerkeillähän tosiaan. Oli siinä hommansa ensin saada se nuotio syttymään. Tulipalotilanteet oli sinällään helppoja, ei kun vaan jollain rievulla sitä savupatsasta pätkimään merkeiksi.

Niin kuin nytkin, puhelimella.

Niin kuin nytkin, puhelimella.