Minkälainen sinusta kasvoi jolla oli epävakaa äiti?

up

Rikkinäinen aikuinen, jolla on sitoutumiskammo. Elin lapsuuteni peläten äitiäni, enkä saanut häneltä minkäänlaista hellyyttä.

N30

Vakava lapsi, hankala teini, masentunut ja ahdistunut nuori ja aikuinen.

Epävarma, huono itsetunto, pelokas, arka, miellyttämishaluinen, ahdistunut, vakavasti masentunut, työkyvytön, itsetuhoinen, syömishäiriöinen. :(

Alakuloinen, masentunut, epävarma itsestään (mitkä ovat minun vahvuuteni, toiveeni elämässä). Alisuoriutunut. Siurtänyt osan omalle lapsellenikin :(

Psykoterapeutti joka pitkien omien joitojen jälkeen hoitaa kaltaisiaan.Terapia auttaa.

Todella rikkinäinen, masentunut ja ahdistunut aikuinen. Parantuminen tulee viemään vielä vuosia.

Akateemisesti koulutettu & kirjailija, hyvässä asemassa oleva, 2 aikuista lasta, onnellinen avioliitto.

Äitiäni näen muutaman kerran vuodessa. Voikun lapsuus olisi ollut toisenlainen, mutta päätin itse olla "parempi" ihminen, äiti ja aikuinen. Omat lapseni ovat minulle läheisiä ja todella rakkaita.

Vaikka niin oma äitinikin minulle sanoo, että olen hänelle tärkeä ja rakas.

Asiaa voi nähdä niin monelta puolelta. Minä koen asian toisin.

Oukkidoukki, enpä siis edes harkitse lasten hankintaa kun on diagnosoitu tuo epävakaus mullakin... Uskoisin että olisin muuten ihan hyvä vanhempi, mutta epävakauden vuoksi olen kroonisesti älyttömän väsynyt ja tarvitsen vähintään 10 tunnin yöunet päivittäin, joten siihen se kyllä kaatuu. Jos en saa nukkua, alkaa mielialat heilahdella ja etenkin siellä nihkeämmässä päädyssä. Kun uniasiat on tasapainossa, olen minäkin.

T: Ohis

Miellyttämishaluinen mutta toisaalta pirun sitkeä, olen satsanut kunnolla kouluttautumiseen ja uraan. Erehdyin epävakaan ihmisen kanssa naimisiin, nyt eron jälkeen olo että haluanko päästää ketään enää lähelle. Pikkusieluiset ihmiset äitini mukaan lukien eivät minua kuitenkaan murra, ajoittain saattaa epäonnistumiset syöstä mut ns. aallonpohjalle mutta jossain vaiheessa on lähdettävä taas uimaan pintaan kun ei muutakaan voi.

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapeutti joka pitkien omien joitojen jälkeen hoitaa kaltaisiaan.Terapia auttaa.

Kävin viisi vuotta psykodynaamisessa terapiassa. Olen yhä samassa jamassa. Aiemmin vastannut.

Konflikteja välttelevä, eli yritän aina sovitella riitatilanteita ja saada ne ratkeamaan vaikka ottamalla syyn omille niskoilleni, kunhan ei tule isompaa sotaa. Olen nykyään aika etääntynyt vanhemmistani ja muistakin sukulaisista. En kestä yhtään sitä, että joku yrittää puuttua mun asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Oukkidoukki, enpä siis edes harkitse lasten hankintaa kun on diagnosoitu tuo epävakaus mullakin... Uskoisin että olisin muuten ihan hyvä vanhempi, mutta epävakauden vuoksi olen kroonisesti älyttömän väsynyt ja tarvitsen vähintään 10 tunnin yöunet päivittäin, joten siihen se kyllä kaatuu. Jos en saa nukkua, alkaa mielialat heilahdella ja etenkin siellä nihkeämmässä päädyssä. Kun uniasiat on tasapainossa, olen minäkin.

T: Ohis

Hyvä että ymmärrät ettei sinusta ole vanhemmaksi, kumpa muutkin kaltaisesi sen tajuaisivat eivätkä tekisi lapsia tilanteessa jossa se vain aiheuttaisi heille vaurioita.

Lasten kanssa unet on monesti vähissä, tervekin vanhempi uupuu välillä, unen puutteen ja muiden syiden takia. Lapsiperhe-elämä ei ole sinua varten, mikäli unesta ei voi tinkiä.

Masentuneen, pelokkaan, epävarman, ahdistuneen, hyvin miellyttämisenhaluisen, mutta vahvan.

Vierailija kirjoitti:

Konflikteja välttelevä, eli yritän aina sovitella riitatilanteita ja saada ne ratkeamaan vaikka ottamalla syyn omille niskoilleni, kunhan ei tule isompaa sotaa. Olen nykyään aika etääntynyt vanhemmistani ja muistakin sukulaisista. En kestä yhtään sitä, että joku yrittää puuttua mun asioihin.

Oletko minä...

up

Nuorena olin masentunut, nyt ihan jees. Vahan kafkamainen maailmankuva tosin, aina vahan huolissani siita etta minua voidaan syyttaa ihan mista tahansa koska tahansa. Ihmissuhteista en juuri perusta, ihmisten odotukset ja vaatimukset ovat niin omituisia. Lievallekin huomiohakuisuudelle olen taysin allerginen.