Lue keskustelun säännöt.
Masentaa :(
08.10.2019 |
ALOITA UUSI KESKUSTELU
Miten pääsen masentavasta mielestä :(
Vierailija
klo 21:16 | 8.10.2019
Enoni kuoli viime viikolla ja siitä lähtien ollut mieli alakuloinen, vaikka eno erityisen läheinen edes ollut. Oli kummini, mutta aika etäinen. Mielessäni kysyn miksi piti niin käydä, vaikka ei niin vanhakaan ollut. Harmittelen myös, koska enoni asui yksin eikä kukaan häntä ehtinyt siksi auttaa, kun kuoli sairaskohtaukseen. Yksineläjille ikävä juttu tuo. Eniten pelottaa vanhempien menetys, koska aika koko ajan kuluu ja kaikki vanhenevat :(
Eilen illalla valvoin etsien tietoa polttohautauksesta, koska sukulaiset suunnittelevat sitä mahdollisesti enolleni. Etsin myös tietoa Masa Niemen kuolemasta, hänhän tappoi itsensä. En tiedä miksi ajatukset tuohon näyttelijään ristesivät, kai kaikki elämän rajallisuuteen liittyvät pyörivät nyt mielessä. Tiedän, ettei tietysti tee hyvää ruokkia mieltään noilla synkillä aiheilla.
Mutta miten piristyisin tästä? :(
Kommentit (5)
Ja sori kun vahingossa kopioin myös ylärivit aiemmasta tekstistäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokemustaon kirjoitti:
Ei siitä kuulukkaan heti piristyä. Suru pitää vaan surra pois. Se muuttaa muotoaan niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Vaikkein oiskaan ollut kovin läheinen, niin ihminen jonka tunsit silti ja on normaalin ihmisen merkki että tulee kaikenlaisia tuntemuksia. Kyllä se siitä helpottuu.
Mutta ei yhtään itketä, pelkästään masentaa. Yleensäkään en koskaan kykene itkemään kenenkään kuolemaa. En hautajaisissa tai koskaan muulloinkaan. Enkä käytä mitään lääkkeitä. Luulisi naisten itkevän enemmän, mutta minä ilmeisesti poikkeus.
En minäkään osaa oikeen itkeä. Kaikki on erillaisia ja omalla tavallaan käsittelee sen surun. Mua itkettää joskus jotkut tosi surulliset elokuvat ja sillon kun saan olla ihan yksin kattomassa. Tai jos tulee semmonen tunteen purkaus on helpottavaa puhua jollekkin ja se itku alkaa tulemaan itekseen sieltä.
Ootko kokeillut kuunnella jotakin surullista musiikkia. Sekin voi auttaa, että ne tunteet purkautuu.
Ei siitä kuulukkaan heti piristyä. Suru pitää vaan surra pois. Se muuttaa muotoaan niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Vaikkein oiskaan ollut kovin läheinen, niin ihminen jonka tunsit silti ja on normaalin ihmisen merkki että tulee kaikenlaisia tuntemuksia. Kyllä se siitä helpottuu.